Tervetuloa Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaan!
Ohjelma tähtää Varsinais-Suomen poikkeuksellisen rikkaan kulttuuriympäristön kestävään kehittämiseen ja sen keskeisenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.
Lisäksi sivustolta löytyy eri alojen asiantuntijoiden ajankohtaisia artikkeleita niin arkeologisesta kulttuuriperinnöstä, rakennetusta kulttuuriympäristöstä kuin kulttuurimaisemastakin.
Lue lisää »
Kulttuuriympäristöllä on tärkeä tehtävä paikallisen identiteetin luojana ja eri aikakausien kerrostumia on syytä säilyttää. Parhaimmillaan ympäristö on viihtyisä, elinvoimainen, turvallinen ja kaunis. Varsinais-Suomen maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1994 ja sitä on sen jälkeen päivitetty kahdesti. Lisäksi ohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan viiden vuoden välein ja seurannan pohjalta laaditaan aina uudet tavoitteet. Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelman päivitystä koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä eli KULTU, johon kuuluu edustajia kulttuuriympäristön hoidon parissa työskentelevistä alueellisista organisaatioista sekä eri kuntien edustajia.
Visio 2025
Kulttuuriympäristöjen vahvuus, vetovoimaisuus ja taloudellinen merkitys ymmärretään tärkeinä arvoina.
Tavoitetila 2025
Tieto lisää kulttuuriympäristön arvostusta ja on edellytys sen onnistuneelle vaalimiselle. Kulttuuriympäristöt ovat useimmiten ihmisten tavallisia arkiympäristöjä, ja ne tuovat lisäarvoa jokapäiväiseen elämään. Ihmisille tulee luoda edellytyksiä vaalia ympäristöään. Onnistuminen kulttuuriympäristön vaalimisessa edellyttää, että tieto läpäisee hallinnon eri tasot. Tähän päästään yhteistyön kautta.
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelman 2025 tavoitteet ja toimenpiteet
Tieto lisääntyy
- Inventoidaan rakennuskantaa
- Inventoidaan muinaisjäännöksiä
- Hyödynnetään ja jaetaan inventointitietoa
- Tiedotetaan ja koulutetaan säännöllisesti
- Tehdään aktiivista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa
Osaksi arkea
- Tuetaan kulttuuriympäristön hoitoa
- Varmistetaan asiantuntijapalvelut kaikissa kunnissa
- Tuetaan vanhojen rakennusten kunnostusta
- Koulutetaan paikallisesti
- Toteutetaan kulttuuriympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä
Yhteistyö vahvistuu
- Kulttuuriympäristötyöryhmän toimintaa kehitetään
- Hyödynnetään eri tahojen selvityksiä kokonaisvaltaisesti
- Kulttuuriympäristötieto on kaikkien käytössä
- Julkinen taide kytketään osaksi kulttuuriympäristötyötä
Artikkeleita Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöstä
Seuranta
Kulttuuriympäristöohjelman toimenpiteiden toteutuminen käydään läpi ohjelmakauden lopulla Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmän toimesta.
Vaikutusten arviointi
Maakunnallisen kulttuuriympäristöohjelman vaikutuksia on arvioitu lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) 3§ mukaisesti. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan suunnitelman välitöntä ja välillistä vaikutusta.
Lue lisää »
Kulttuuriympäristöohjelman toimenpiteet parantavat elinympäristön laatua ja sitä kautta parantavat elinoloja ja lisäävät ihmisten viihtyvyyttä. Toimenpiteillä pyritään myös lisäämään tietoisuutta ympäristön arvoista mikä osaltaan parantaa viihtyvyyttä. Toimenpiteillä saattaa olla myös välillisesti myönteinen vaikutus ihmisten terveyteen. Kulttuuriympäristöohjelman yhtenä tavoitteena on tukea perinnemaisemien hoitoa ja näin edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kulttuuriympäristöohjelman mukaisilla toimenpiteillä turvataan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-arvojen säilyminen, jolloin vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriperintöön ovat myönteiset. Ohjelmalla edistetään myös historiallisesti kerroksellisen kaupunkikuvan säilymistä. Kulttuuriympäristöohjelma edistää kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hyödyntämistä edistämällä olemassa olevan rakennuskannan korjaamista ja säilyttämistä käytössä. Korjausrakentaminen on työllistävää. Kulttuuriympäristöohjelmalla pyritään myös parantamaan kulttuuriympäristöjen arvojen tunnistamista mikä edesauttaa ympäristön hyödyntämistä matkailussa.Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen
Kurkistus kuva-albumeihin
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä KULTUn jäsenet esittelevät itselleen tärkeitä paikallisia kulttuuriympäristöjä. Selaile kuvia ja videoita nuolinäppäimillä.
Stenbergan linna sijaitsi noin kymmenen metriä korkealla kalliolla muinaisessa Maskunjokisuussa. Linnan ensimmäinen rakennusvaihe arvioidaan 1100–1200-luvun vaihteeseen, ja toinen rakennusvaihe 1300-luvun lopulle. Nykyään paikalla on hieno kallioketo kasveineen. Kertoja: Reetta Niemelä, kuvaaja: Terhi Ajosenpää, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.
Paraisten Jungfruskär on Saaristomeren kansallispuiston helmi, jossa on säilytetty rikas luonto yhteistyössä metsähallituksen, luonnonsuojelujärjestöjen ja karjankasvattajien kesken. Kuva: Riitta-Liisa Pettersson, 2019.
Mathildedal on yksi Teijon historiallisista ruukkikylistä. Nykyään siellä voi törmätä myös laitumilla laiduntaviin alpakoihin. Video: Kirsti Virkki, ELY-keskus.
Naantalissa sijaitseva Yli-Taimon pihapiiri on rakennuksineen suojeltu asemakaavassa. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on kaksi aittaa, joista luhtiaitta on 1600-luvulta. Kuva: Mia Puotunen, 2010.
Turun läntinen keskusta lintuperspektiivistä nähtynä. Video on kuvattu koronakesänä 2020, jolloin tuomiokirkon edessä olevalle aukiolle perustettiin terassi. Video: Karolina Jalarvo, ELY-keskus.
Liedon Vanhalinna oli käytössä pronssikaudelta aina 1300-luvulle asti.
Kuva: Sanna Saunaluoma, 2020, Turun Museokeskus.
Nötön saarella Nauvossa on Klockarsten eli soiva kivi. Kun noin 1,5 m2 kokoista kiveä koputtaa toisella kivellä syntyy korkea metallinen ääni. Video: Kirsti Virkki, ELY-keskus, 2020.
Paraisten Lenholmenin rehevä ja laidunnettu lehtoalue on omaleimaisen kaunis perinnemaisemakokonaisuus. Kuva: Riitta-Liisa Pettersson, 2020.
Suutarin ja parturin piha Luostarinmäen käsityöläismuseossa. Video: Karolina Jalarvo, ELY-keskus.
Gärskärin saarella (Vänö, Kemiönsaari) on muun muassa 1880-luvulla rakennettu autiotupa, kivikkoon rakennettu ”saltanring” silakkatynnyrille ja pieniä kivisiä aallonmurtajia veneille. Kivistä kasattu kummeli vartioi saarta. Kuva: Riikka Tevali, 2019.
Högsåran saari Kemiönsaaren läntisessä saaristossa on historiallisen luotsikylän lisäksi elävä pieni saaristolaisyhteiskunta, jossa lampaat laiduntavat vihreillä laitumilla. Video: Kirsti Virkki, ELY-keskus, 2020.
Maskun Stenbergan linnavuorella oli keskiajalla linnoitettu kuninkaankartano. Kuva: Terhi Ajosenpää, 2020.
Turun pääkirjaston sisäpihalla kohtaavat uusi ja vanha arkkitehtuuri. Video: Karolina Jalarvo, ELY-keskus, 2020.
Mathildedalin herkullinen kyläleipomo sijaitsee 1800-luvun ruukinkartanossa valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Kuva: Kirsti Virkki, 2020, ELY-keskus.
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä KULTU
KULTU-ryhmään kuuluu edustajia kulttuuriympäristön hoidon parissa työskentelevistä alueellisia organisaatioista, kuten Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Museovirasto, Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo, Metsähallitus, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Länsi-Suomi, Finska Hushållningssällskapet, Valonia sekä eri kuntien edustajia.
etunimi.sukunimi@turku.fi
Varsinais-Suomen aikaisempia kulttuuriympäristöaiheisia julkaisuja
Sivuston artikkeleihin tai kirjoituksiin viitatessa on mainittava artikkelin/kirjoituksen kirjoittaja, otsikko, julkaisuvuosi, Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma ja sivun osoite. Sivuston kuviin viitatessa on mainittava kuvan ottajan nimi, kuvausvuosi ja kuvaa säilyttävä organisaatio.
