Tervetuloa Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelman pariin!
Varsinais-Suomen ensimmäinen maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma laadittiin vuonna 1994. Ohjelman tavoitteena oli lisätä kulttuuriympäristötietoutta, sekä ohjata kulttuuriympäristön hoidossa, säilymisessä ja kehittämisessä. Nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia.
Kulttuuriympäristömme kohtaa jatkuvasti uusia kysymyksiä ja haasteita säilymisen, hoidon ja jatkuvuuden suhteen. Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma tarttuu näihin teemoihin sekä katsastaa kulttuuriympäristömme nykytilaa. Kulttuuriympäristöllä on tärkeä tehtävä paikallisen identiteetin luojana ja eri aikakausien kerrostumia on syytä säilyttää. Ohjelma tähtääkin Varsinais-Suomen poikkeuksellisen rikkaan kulttuuriympäristön kestävään kehittämiseen ja sen keskeisenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaa on päivitetty laajalti kahdesti. Ohjelmassa asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä seurataan kuitenkin aktiivisesti alueen kulttuuriympäristötyöryhmän voimin ja lisäksi niitä päivitetään aina viiden vuoden välein (viimeksi vuonna 2025). Ohjelmassa käsitellään ajankohtaisia aiheita eri kulttuuriympäristön osa-alueilta, niin arkeologisen kulttuuriperinnön, rakennetun kulttuuriympäristön kuin kulttuurimaisemankin osalta.
Tältä sivustolta löytyvissä eri alojen asiantuntijoiden ajankohtaisissa artikkeleissa pohditaan kulttuuriympäristöön vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkitystä. Verkossa julkaistu kulttuuriympäristöohjelma mahdollistaa tietojen päivittämisen, ajankohtaisuuden ja saavutettavuuden. Nyt voit laittaa sivut kirjanmerkkeihin, osallistua kulttuuriympäristökeskusteluun kommentoimalla artikkeleita ja halutessasi tallentaa tai vaikka tulostaa artikkelit itselle talteen.
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelman takana on ryhmä rautaisia kulttuuriympäristöasioiden ammattilaisia. Ohjelman päivitystä koordinoi ja kirjoitustyöhön on osallistunut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä KULTU, jonka jäsenet edustavat maakunnan kulttuuriympäristöasioiden eteen työskenteleviä organisaatioita.
Visio 2026
Kulttuuriympäristöjen vahvuus, vetovoimaisuus ja taloudellinen merkitys ymmärretään tärkeinä arvoina.
Tavoitetila 2030
Kulttuuriympäristön erityispiirteet on turvattu säilyttämällä maisemassa näkyvät ihmisen pitkäaikaisen läsnäolon jäljet tasapainoisesti ja korostamalla kulttuuriympäristöä paikallisen identiteetin vahvistajana. Kulttuuriympäristön hoito on turvattu riittävällä rahoituksella ja tietopohjalla sekä yhteisöjen aktivoinnilla. Tuotetaan jatkuvasti lisää tietoa kulttuuriympäristöstä inventointien, tutkimusten, korkeakouluyhteistyön ja myös digitaalisten sovellusten avulla niin, että tuotettu tieto on mahdollisimman helposti kaikkien saatavilla. Kulttuuriympäristöosaamista vahvistetaan aktiivisella ja monialaisella yhteistyöllä. Kulttuuriympäristö on itsestään selvä osa maisemaa ja maankäyttöä koskevaa suunnittelua. Kulttuuriympäristöä koskevat tulevaisuuden kysymykset ja haasteet huomioidaan, sekä etsitään keinoja niiden ratkaisemiseksi. Korostetaan suojeltujen sekä muiden arvokohteiden potentiaalia. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö on mielletty vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi ja myös sen taloudellinen arvo ymmärretään. Kulttuuriympäristöjen vaalimisessa huomioidaan ilmastonmuutos ja varaudutaan sään ääri-ilmiöihin. Kulttuuriympäristöjen vaaliminen ymmärretään myös ilmastotekona ja osana kestävää kehitystä. Ensisijaisesti etsitään uutta käyttöä vanhoille rakennuksille ja vasta viimesijaisena keinona puretaan resurssiviisaus ja kiertotalous huomioiden. Kulttuuriympäristöistä viestitään positiiviseen sävyyn ja selkeästi.
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelman tavoitteet ja toimenpiteet
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään viiden vuoden välein.
Tieto lisääntyy
- Inventoidaan rakennuskantaa
- Inventoidaan muinaisjäännöksiä
- Hyödynnetään ja jaetaan inventointitietoa
- Tiedotetaan ja koulutetaan säännöllisesti
- Tehdään aktiivista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa
Osaksi arkea
- Tuetaan kulttuuriympäristön hoitoa
- Tuetaan vanhojen rakennusten kunnostusta
- Koulutetaan paikallisesti
- Toteutetaan kulttuuriympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä
Yhteistyö vahvistuu
- Kulttuuriympäristötyöryhmän toimintaa kehitetään
- Hyödynnetään eri tahojen selvityksiä kokonaisvaltaisesti
- Kulttuuriympäristötieto on kaikkien käytössä
Artikkeleita Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöstä
Seuranta
Kulttuuriympäristöohjelman toimenpiteiden toteutuminen käydään läpi ohjelmakauden lopulla Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmän toimesta.
Vaikutusten arviointi
Maakunnallisen kulttuuriympäristöohjelman vaikutuksia on arvioitu lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) 3§ mukaisesti. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan suunnitelman välitöntä ja välillistä vaikutusta.
Kulttuuriympäristöohjelman toimenpiteet parantavat elinympäristön laatua ja sitä kautta parantavat elinoloja ja lisäävät ihmisten viihtyvyyttä. Toimenpiteillä pyritään myös lisäämään tietoisuutta ympäristön arvoista mikä osaltaan parantaa viihtyvyyttä. Toimenpiteillä saattaa olla myös välillisesti myönteinen vaikutus ihmisten terveyteen. Kulttuuriympäristöohjelman yhtenä tavoitteena on tukea perinnemaisemien hoitoa ja näin edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kulttuuriympäristöohjelman mukaisilla toimenpiteillä turvataan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-arvojen säilyminen, jolloin vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriperintöön ovat myönteiset. Ohjelmalla edistetään myös historiallisesti kerroksellisen kaupunkikuvan säilymistä. Kulttuuriympäristöohjelma edistää kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hyödyntämistä edistämällä olemassa olevan rakennuskannan korjaamista ja säilyttämistä käytössä. Korjausrakentaminen on työllistävää. Kulttuuriympäristöohjelmalla pyritään myös parantamaan kulttuuriympäristöjen arvojen tunnistamista mikä edesauttaa ympäristön hyödyntämistä matkailussa.Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen
Kurkistus kuva-albumeihin
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä KULTUn jäsenet esittelevät itselleen tärkeitä paikallisia kulttuuriympäristöjä. Selaile kuvia ja videoita nuolinäppäimillä.
Stenbergan linna sijaitsi noin kymmenen metriä korkealla kalliolla muinaisessa Maskunjokisuussa. Linnan ensimmäinen rakennusvaihe arvioidaan 1100–1200-luvun vaihteeseen, ja toinen rakennusvaihe 1300-luvun lopulle. Nykyään paikalla on hieno kallioketo kasveineen. Kertoja: Reetta Niemelä, kuvaaja: Terhi Ajosenpää, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.
Paraisten Jungfruskär on Saaristomeren kansallispuiston helmi, jossa on säilytetty rikas luonto yhteistyössä metsähallituksen, luonnonsuojelujärjestöjen ja karjankasvattajien kesken. Kuva: Riitta-Liisa Pettersson, 2019.
Mathildedal on yksi Teijon historiallisista ruukkikylistä. Nykyään siellä voi törmätä myös laitumilla laiduntaviin alpakoihin. Video: Kirsti Virkki, ELY-keskus.
Naantalissa sijaitseva Yli-Taimon pihapiiri on rakennuksineen suojeltu asemakaavassa. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on kaksi aittaa, joista luhtiaitta on 1600-luvulta. Kuva: Mia Puotunen, 2010.
Turun läntinen keskusta lintuperspektiivistä nähtynä. Video on kuvattu koronakesänä 2020, jolloin tuomiokirkon edessä olevalle aukiolle perustettiin terassi. Video: Karolina Jalarvo, ELY-keskus.
Liedon Vanhalinna oli käytössä pronssikaudelta aina 1300-luvulle asti.
Kuva: Sanna Saunaluoma, 2020, Turun Museokeskus.
Nötön saarella Nauvossa on Klockarsten eli soiva kivi. Kun noin 1,5 m2 kokoista kiveä koputtaa toisella kivellä syntyy korkea metallinen ääni. Video: Kirsti Virkki, ELY-keskus, 2020.
Paraisten Lenholmenin rehevä ja laidunnettu lehtoalue on omaleimaisen kaunis perinnemaisemakokonaisuus. Kuva: Riitta-Liisa Pettersson, 2020.
Suutarin ja parturin piha Luostarinmäen käsityöläismuseossa. Video: Karolina Jalarvo, ELY-keskus.
Gärskärin saarella (Vänö, Kemiönsaari) on muun muassa 1880-luvulla rakennettu autiotupa, kivikkoon rakennettu ”saltanring” silakkatynnyrille ja pieniä kivisiä aallonmurtajia veneille. Kivistä kasattu kummeli vartioi saarta. Kuva: Riikka Tevali, 2019.
Högsåran saari Kemiönsaaren läntisessä saaristossa on historiallisen luotsikylän lisäksi elävä pieni saaristolaisyhteiskunta, jossa lampaat laiduntavat vihreillä laitumilla. Video: Kirsti Virkki, ELY-keskus, 2020.
Maskun Stenbergan linnavuorella oli keskiajalla linnoitettu kuninkaankartano. Kuva: Terhi Ajosenpää, 2020.
Turun pääkirjaston sisäpihalla kohtaavat uusi ja vanha arkkitehtuuri. Video: Karolina Jalarvo, ELY-keskus, 2020.
Mathildedalin herkullinen kyläleipomo sijaitsee 1800-luvun ruukinkartanossa valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Kuva: Kirsti Virkki, 2020, ELY-keskus.
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä KULTU
KULTU-ryhmään kuuluu edustajia kulttuuriympäristön hoidon parissa työskentelevistä alueellisia organisaatioista, kuten Lounais-Suomen elinvoimakeskus, Varsinais-Suomen liitto, Museovirasto, Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo, Metsähallitus, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Länsi-Suomi, Finska Hushållningssällskapet, Valonia sekä paikallisten kuntien edustajia.
Varsinais-Suomen aikaisempia kulttuuriympäristöaiheisia julkaisuja
Sivuston artikkeleihin tai kirjoituksiin viitatessa on mainittava artikkelin/kirjoituksen kirjoittaja, otsikko, julkaisuvuosi, Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma ja sivun osoite. Sivuston kuviin viitatessa on mainittava kuvan ottajan nimi, kuvausvuosi ja kuvaa säilyttävä organisaatio.
