Rakentaminen

• Panostetaan nykyisen rakennuskannan korjaamiseen. Tehostetaan kunnossapitoa, huoltoa ja edelleen kehittämistä. Otetaan huomioon muuttuvan ilmaston vaatimukset. Kunnat käynnistävät palvelukiinteistöjen peruskorjauksia, joissa toteutetaan vähäpäästöisiä, energia- ja tilatehokkaita ja kiertotaloutta toteuttavia ratkaisuja.

• Julkiset hankintayksiköt ottavat rakennushankkeissa käyttöön vähähiilisyyskriteerit ottaen huomioon elinkaarilaadun eri tekijät, kuten kestävät materiaalit ja energiatehokkaat teknologiat.

• Kunnat laativat rakennuskannan kunnossapitostrategian, jonka avulla rakennuskantaa parannetaan asteittain nollaenergiatasolle.

• Huolehditaan korjauksesta ja purusta syntyvien rakennusmateriaalien kierrosta. Lisätään purkumateriaalien hyödyntämiseen liittyvää tutkimustoimintaa. Tunnistetaan uusia arvoketjumahdollisuuksia sekä vahvistetaan jo olemassa olevia arvoketjuja.

• Synnytetään aktiivisesti laaja-alaisia korjaustoiminnan kumppanuuksia (asukkaat, rakentajat, tutkimus, kunnat) yhteishankkeiden toteuttamiseksi. Lisätään alue-/korttelitason yhteistyötä energiayhteisöjen syntymiseksi ja sektori-integraation edistämiseksi.

• Vauhditetaan neuvonnalla 70- ja 80-luvun asuinkiinteistöjen energiaremonttien käynnistymistä.

• Vähähiilisyys ja muuttuva ilmasto otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa, keskeisiä vaiheita ovat rakennusten arkkitehtuuri-, rakenne- ja työmaasuunnittelu. Uudisrakentamista toteutetaan suunnitelmien mukaisesti elinympäristön viihtyisyys huomioiden. Panostetaan rakennushankkeiden kaikissa vaiheissa yhä vahvemmin rakennusten pitkäikäisyyteen, vähähiilisyyteen, resurssiviisauteen, monikäyttöisyyteen ja muuntojoustavuuteen.

• Kaikki uudisrakennukset ovat energiatehokkaita ja laadukkaasti rakennettuja. Julkinen sektori rakentaa vähimmäisvaatimuksia tiukemmilla kriteereillä.

• Lisätään uusiomateriaalien käyttöä uudisrakentamisessa tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet huomioiden. Käynnistetään tutkimus- ja kehittämishankkeita liittyen tuote- ja materiaalikehitykseen. Toteutetaan uusiomateriaalien demonstraatiokohteita. Julkiset hankintayksiköt lisäävät uusiomateriaalien kysyntää tarjouspyyntöjen tarkemman taustoittamisen, hankintakriteerien sekä markkinavuoropuheluiden avulla.

• Kuntien maankäytön suunnitteluun ja tonttien luovutukseen sisällytetään vähähiilisyyden kriteerit. Maankäyttöratkaisuissa ja suunnittelussa arvioidaan liikenteeseen sekä rakennettavuuteen liittyvät päästövaikutukset.

• Kunnat sisällyttävät kaavoitukseen sekä tie- ja katusuunnitteluun selvitykset maankäytön muutoksen vaikutuksista, massanhallinnasta ja materiaalinkäytön tehostamisesta. Lisätään suurivolyymisten massojen varastointi- ja käsittelypaikkoja. Vähennetään materiaalin käyttö- ja kuljetustarvetta tehostamalla logistiikkaa ja materiaalien paikallisia käsittelymenetelmiä.

• Vähennetään infran elinkaaren ilmastopäästöjä sisällyttämällä huolto- ja korjaustarpeen vaikutukset suunnitteluvaiheen tarkasteluihin.

• Tunnistetaan suunnittelussa muuttuvien luontoalueiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Minimoidaan luontoalueiden muuttuminen rakennetuksi ympäristöksi.

• Varmistetaan riittävät viheralueet ja -rakenteet osana infrarakentamista, mm. hulevesiratkaisut.

• Lisätään ja syvennetään vähähiilisen ja kiertotalouden mukaisen korjaus- ja uudisrakentamisen opetusta kaikissa opetusasteissa ja täydennyskoulutuksessa. Varmistetaan yritysneuvonnalla, koulutuksella ja kumppanuuksilla uusimman osaamisen siirtyminen työnjohdolta vasaran varteen asti.

• Kehitetään tilaajaosaamista julkisissa hankinnoissa. Julkiset organisaatiot lisäävät rakennuttamisen viestintää sekä avointa ja tasapuolista markkinavuoropuhelua, laadukkaiden tarjousten ja vahvojen yhteistyöverkostojen aikaansaamiseksi.

• Syvennetään sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden ymmärrystä vähähiilisten rakennushankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Julkiset toimijat ja yritykset nostavat esille hyviä esimerkkejä ja kokemuksia.

• Kannustetaan kiinteistönomistajia rakennusten ylläpitodatan avaamiseen. Vahvistetaan neuvontaa taloyhtiöille ja isännöitsijöille asuinrakennusten korjaushankkeiden käynnistämiseksi, kumppanuuksien synnyttämiseksi ja vaikuttavien toimenpiteiden valitsemiseksi.

• Viestitään osallisuuden, vuorovaikutuksen ja yhteisen suunnittelun merkityksestä rakennushankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Korostetaan suunnitteluohjauksen merkitystä projektien läpiviemisessä. Vaikutetaan markkinakehitykseen vahvojen kumppanuuksien kautta (esimerkiksi Green Deal -sopimukset).

• Vaikutetaan kansallisesti korjaustoiminnan rahoitukseen ja uusien taloudellisten kannustimien syntyyn. Edistetään alueellisesti toiminnan hankkeistamista ja eri rahoitusinstrumenttien hyödyntämistä.

• Lisätään tutkimusta ja pilotteja mm. ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja varautumiseen sekä materiaalien kiertotalousratkaisuihin liittyen.