Rakennusten käytön aikaisista päästöistä 76 % on energiankäytön päästöjä

Energiankäytön päästöistä suurin osa aiheutuu tilojen lämmityksestä. Rakennusten lämmitykseen ja energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä sisältyy myös ilmastotiekartan Energiasektorin toimenpiteisiin.

Rakennuskanta uudistuu 1–2 prosentin vuosivauhtia, joten keskeistä on olemassa olevan rakennuskannan päästöjen vähentäminen. Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian (2021) tavoitteena on vähentää asuin- ja palvelurakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa, olemassa olevien rakennusten keskimääräisen lämmitysenergiatarpeen tulee pienentyä vuoteen 2030 mennessä samassa suuruusluokassa kuin uusien rakennusten. Rakennustyypistä riippuen tarpeen tulee vähentyä 12–23 %.

Muuttuva ilmasto sään ääri-ilmiöineen lisää rakentamisen vaatimusten ja rakennusten ylläpidon tarvetta. Sen vaikutukset tulee huomioida rakentamisen koko ketjussa, aina alueiden käytön suunnittelusta rakennusten sijoitteluun, rakentamiseen ja elinkaaren aikaiseen ylläpitoon asti.

Lue lisää »

Rakennusten kerrosalan jakautuminen käyttötarkoituksen mukaan Varsinais-Suomessa. Pientalot 35%, kerrostalot 21%, rivitalot 8%, liikerakennukset 6%, varastorakennukset 5%, opetusrakennukset 4%, toimistorakennukset 3%, liikenteen rakennukset 3%, hoitoalan rakennukset 2%, kokoontumisrakennukset 2%,muut 1%.
Rakennusten kerrosalan (m2) jakautuminen käyttötarkoituksen mukaan Varsinais-Suomessa (Tilastokeskus 2020).

RAKENTAMISSEKTORIN MUUTOSTAVOITTEET 2030

 

1

Rakennusten ja rakentamisen vähäpäästöisyys, energia- ja
tilatehokkuus sekä kiertotalouden ratkaisut ovat toteutuneet laajasti Varsinais-Suomessa

2

Luonnonvarojen kulutus rakennussektorilla on kääntynyt laskuun

KÄRKITEEMAT JA TOIMENPITEET

Korjausrakentaminen

• Panostetaan nykyisen rakennuskannan korjaamiseen. Tehostetaan kunnossapitoa, huoltoa ja edelleen kehittämistä. Otetaan huomioon muuttuvan ilmaston vaatimukset. Kunnat käynnistävät palvelukiinteistöjen peruskorjauksia, joissa toteutetaan vähäpäästöisiä, energia- ja tilatehokkaita ja kiertotaloutta toteuttavia ratkaisuja.

• Julkiset hankintayksiköt ottavat rakennushankkeissa käyttöön vähähiilisyyskriteerit ottaen huomioon elinkaarilaadun eri tekijät, kuten kestävät materiaalit ja energiatehokkaat teknologiat.

• Kunnat laativat rakennuskannan kunnossapitostrategian, jonka avulla rakennuskantaa parannetaan asteittain nollaenergiatasolle.

• Huolehditaan korjauksesta ja purusta syntyvien rakennusmateriaalien kierrosta. Lisätään purkumateriaalien hyödyntämiseen liittyvää tutkimustoimintaa. Tunnistetaan uusia arvoketjumahdollisuuksia sekä vahvistetaan jo olemassa olevia arvoketjuja.

• Synnytetään aktiivisesti laaja-alaisia korjaustoiminnan kumppanuuksia (asukkaat, rakentajat, tutkimus, kunnat) yhteishankkeiden toteuttamiseksi. Lisätään alue-/korttelitason yhteistyötä energiayhteisöjen syntymiseksi ja sektori-integraation edistämiseksi.

• Vauhditetaan neuvonnalla 70- ja 80-luvun asuinkiinteistöjen energiaremonttien käynnistymistä.

Talon ja jakoavaimen symbolit.

Uudisrakentaminen

• Vähähiilisyys ja muuttuva ilmasto otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa, keskeisiä vaiheita ovat rakennusten arkkitehtuuri-, rakenne- ja työmaasuunnittelu. Uudisrakentamista toteutetaan suunnitelmien mukaisesti elinympäristön viihtyisyys huomioiden. Panostetaan rakennushankkeiden kaikissa vaiheissa yhä vahvemmin rakennusten pitkäikäisyyteen, vähähiilisyyteen, resurssiviisauteen, monikäyttöisyyteen ja muuntojoustavuuteen.

• Kaikki uudisrakennukset ovat energiatehokkaita ja laadukkaasti rakennettuja. Julkinen sektori rakentaa vähimmäisvaatimuksia tiukemmilla kriteereillä.

• Lisätään uusiomateriaalien käyttöä uudisrakentamisessa tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet huomioiden. Käynnistetään tutkimus- ja kehittämishankkeita liittyen tuote- ja materiaalikehitykseen. Toteutetaan uusiomateriaalien demonstraatiokohteita. Julkiset hankintayksiköt lisäävät uusiomateriaalien kysyntää tarjouspyyntöjen tarkemman taustoittamisen, hankintakriteerien sekä markkinavuoropuheluiden avulla.

• Kuntien maankäytön suunnitteluun ja tonttien luovutukseen sisällytetään vähähiilisyyden kriteerit. Maankäyttöratkaisuissa ja suunnittelussa arvioidaan liikenteeseen sekä rakennettavuuteen liittyvät päästövaikutukset.

Talo, jonka ympärillä kierrätystä kuvaavat nuolet.

Infrarakentaminen

• Kunnat sisällyttävät kaavoitukseen sekä tie- ja katusuunnitteluun selvitykset maankäytön muutoksen vaikutuksista, massanhallinnasta ja materiaalinkäytön tehostamisesta. Lisätään suurivolyymisten massojen varastointi- ja käsittelypaikkoja. Vähennetään materiaalin käyttö- ja kuljetustarvetta tehostamalla logistiikkaa ja materiaalien paikallisia käsittelymenetelmiä.

• Vähennetään infran elinkaaren ilmastopäästöjä sisällyttämällä huolto- ja korjaustarpeen vaikutukset suunnitteluvaiheen tarkasteluihin.

• Tunnistetaan suunnittelussa muuttuvien luontoalueiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Minimoidaan luontoalueiden muuttuminen rakennetuksi ympäristöksi.

• Varmistetaan riittävät viheralueet ja -rakenteet osana infrarakentamista, mm. hulevesiratkaisut.

Oppiminen, ymmärrys ja päätöksenteko

• Lisätään ja syvennetään vähähiilisen ja kiertotalouden mukaisen korjaus- ja uudisrakentamisen opetusta kaikissa opetusasteissa ja täydennyskoulutuksessa. Varmistetaan yritysneuvonnalla, koulutuksella ja kumppanuuksilla uusimman osaamisen siirtyminen työnjohdolta vasaran varteen asti.

• Kehitetään tilaajaosaamista julkisissa hankinnoissa. Julkiset organisaatiot lisäävät rakennuttamisen viestintää sekä avointa ja tasapuolista markkinavuoropuhelua, laadukkaiden tarjousten ja vahvojen yhteistyöverkostojen aikaansaamiseksi.

• Syvennetään sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden ymmärrystä vähähiilisten rakennushankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Julkiset toimijat ja yritykset nostavat esille hyviä esimerkkejä ja kokemuksia.

• Kannustetaan kiinteistönomistajia rakennusten ylläpitodatan avaamiseen. Vahvistetaan neuvontaa taloyhtiöille ja isännöitsijöille asuinrakennusten korjaushankkeiden käynnistämiseksi, kumppanuuksien synnyttämiseksi ja vaikuttavien toimenpiteiden valitsemiseksi.

• Viestitään osallisuuden, vuorovaikutuksen ja yhteisen suunnittelun merkityksestä rakennushankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Korostetaan suunnitteluohjauksen merkitystä projektien läpiviemisessä. Vaikutetaan markkinakehitykseen vahvojen kumppanuuksien kautta (esimerkiksi Green Deal -sopimukset).

• Vaikutetaan kansallisesti korjaustoiminnan rahoitukseen ja uusien taloudellisten kannustimien syntyyn. Edistetään alueellisesti toiminnan hankkeistamista ja eri rahoitusinstrumenttien hyödyntämistä.

• Lisätään tutkimusta ja pilotteja mm. ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja varautumiseen sekä materiaalien kiertotalousratkaisuihin liittyen.

Hehkulampun symboli.

Lisätietoa