Turun Sanomat 28.2.2024, Puheenvuoro Maria Aspala, Riikka Leskinen
Taloudellisesti valtavan merkittävä rakennusala on haastavassa tilanteessa. Haasteista puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten vaikeaa markkinatilannetta, mutta rakennussektori on samaan aikaan myös muiden globaaleiden haasteiden polttopisteessä.
Yli 90 prosenttia luontokadosta ja vesistöjen kuormituksesta sekä arviolta noin puolet kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu luonnonvarojen käyttöönotosta ja prosessoinnista. Globaalisti rakennussektori tuottaa noin 35 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä.
Kiertotalous on toimintatapa, jolla tätä kestävyysvajetta voidaan saada rakennusalallakin kurottua umpeen. Muun muassa Varsinais-Suomen ilmastotiekartassa on tunnistettu, että kiertotalouden avulla voitaisiin vähentää rakentamisen päästöjä merkittävästi.
Maakunnassamme rakentamisessa on jo kokeiltu uusia kestäviä ratkaisuja, kuten energian varastointia, uusiomateriaalien hyödyntämistä ja puurakentamista. Ratkaisevaa muutosta kestävien ratkaisujen yleistymiseksi ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, vaan kyse on edelleen yksittäistapauksista.
Rakennuskanta uudistuu hitaasti 1–2 prosentin vuosivauhtia. Jotta hiilineutraaliustavoitteisiin päästäisiin määräajassa, tulisikin jokaisessa uudisrakennuksessa huomioida pitkän aikavälin ilmastovaikutukset ja rakentamisen resurssiviisaus.
On hyvä muistaa, että uudisrakentamisessa näiden seikkojen kannalta keskeisimmät päätökset tehdään jo suunnittelupöydällä. Usein kestävyyspyrkimyksiin havahdutaan tilaajan puolella liian myöhään, jolloin ratkaisuista tulee helposti puolittaisia tai päälle liimattuja, vaikka ideaalitilanteessa kestävyysajattelun tulisi ohjata suunnittelua kokonaisvaltaisesti.
Suomessa on osaamista ja tietotaitoa kehittää kestävyystavoitteita palvelevaa rakennuskantaa. Tälle osaamiselle voi olla kysyntää myös kansainvälisesti, kun kunnat ja valtiot eri puolilla maailmaa joutuvat sopeutumaan jo muuttuvaan ilmastoon ja toteuttamaan siirtymää pois fossiilisista energialähteistä.
Kehittäminen ja edelläkävijyys vaativat yrityksiltä paljon resursseja. Ennakoitavaa asunto- ja maankäyttöpolitiikkaa ja toimintaympäristöä luomalla kannustetaan yrityksiä kehittämään ratkaisuja ja vahvistetaan yritysten luottamusta siihen, että kunnianhimoiset kestävyystavoitteet oikeasti linjaavat toimintaa.
Kun ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet ovat johdonmukaisesti osa poliittista päätöksentekoa, avaa se ratkaisuja tarjoaville yrityksille mahdollisuuksia kasvuun. Esimerkiksi kaavoituksella voitaisiin joustavammin ohjata rakentamista ja tarjota esimerkiksi kannustimia rakentajille, jotka toteuttavat erityisen energiatehokkaan rakennuksen tai huolehtivat käytännön ratkaisuilla hiilinieluista tai luonnon monimuotoisuudesta. Kannustin voi olla myös uudenlainen sopimusmalli, jossa yhdessä sitoudutaan uusien ratkaisujen kehittämiseen.
Hankinnoissa ilmaston kannalta kestävä valinta ei tarkoita kalliimpaa vaihtoehtoa, mutta totutut toimintatavat täytyy oppia kyseenalaistamaan.
Ennakoivalla viestinnällä ja markkinavuoropuhelulla voidaan antaa markkinoille mahdollisuus ehdottaa toimivimpia ratkaisuja kiertotalouden tai ilmastotavoitteiden edistämiseksi. Myös aikataulujen joustavuus voi edesauttaa parhaiden ratkaisujen löytymisessä, esimerkiksi kun selvitetään uusiomateriaalien hyödyntämisen mahdollisuuksia.
Infra Ry:n johtaja Juha Laurila nosti Rakennuslehdessä 29.11.2023 esiin huolen luontokadosta ja siitä, että se on systeeminen riski koko yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle – myös rakennusalalle. Hän totesi, että ratkaisuja kyllä on olemassa, mutta mahdollistavaa toimintaympäristöä rakentamaan tarvitaan suunnittelijan, tilaajan ja rakentajan lisäksi lainsäätäjät, kaavoittajat ja lupaviranomaiset.
Energiaratkaisuissa maailman tilanne on ajanut siihen, että vihdoinkin yhteiskunnassamme on todellinen kannuste energiansäästöön sekä siirtymään pois fossiilisesta energiasta. Tarvitsemme samanlaisen murroksen rakennusalalle, jonka vaikutukset yhteiseen ympäristöömme ovat massiiviset. Maailman tilanne luontokadon ja ilmastonmuutoksen suhteen on hyvin yksiselitteinen.
Kirjoittajat: Maria Aspala on Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja ja Riikka Leskinen on Valonian toimialapäällikkö. Leskinen toimii lisäksi Varsinais-Suomen maakunnallisen ilmastovastuujaoston sihteerinä ja Aspala on jaoston jäsen. Jaosto ohjaa ja seuraa alueen ilmastotiekartan toimeenpanoa.
