Alue- ja yhdyskuntarakenne

Kestävä yhdyskuntasuunnittelu mahdollistaa vähähiilisen elämän ja toiminnan asuinpaikasta riippumatta

Päästövähennyksiä tukeva yhdyskuntarakenne ohjaa kestäviin valintoihin ja mahdollistaa ne niin kaupunkikeskustoissa, taajamissa kuin haja-asutusalueellakin. Maankäytön suunnittelun keinoin luodaan mahdollisuudet ja puitteet maakunnallisen ilmastotiekartan muiden toimenpiteiden toteutumiselle.

Taajamaluokituksen mukaan varsinaissuomalaisista asui vuonna 2019 tiheällä taajama-alueella 79 %, harvalla taajama-alueella 7 % ja taajamien ulkopuolella noin 14 %. Tilastokeskuksen väestökasvuennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä Varsinais-Suomen asukasluku tulee kasvamaan hieman yli kaksi prosenttia. Suurin osa asukasmäärän kasvusta kohdentuu Turun kaupunkiseudulle muiden seutukuntien asukasmäärän pienentyessä.

Vertailtaessa asukastiheyksiä taajamissa ja niiden ulkopuolella vuosien 1990 ja 2019 välillä, on niissä havaittavissa selkeä trendi. Määrällisesti asukkaita on siirtynyt enemmän tiheään taajamarakenteeseen ja väestömäärä harvassa taajamassa ja taajamien ulkopuolella on vähentynyt. Tiheän taajaman pinta-ala on kuitenkin kasvanut merkittävästi (62 %) ja suhteellinen asukastiheys on pienentynyt (-22 %).

Tiheän ja harvan taajaman asukastiheyden ja pinta-alan kehitys Varsinais-Suomessa 1990–2019 (Tilastokeskus 2021).

Tiheän ja harvan taajaman asukastiheyden ja pinta-alan kehitys Varsinais-Suomessa 1990-2019 (Tilastokeskus 2021)

 

ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE, MUUTOSTAVOITTEET 2030

 

1

Yhdyskuntarakenne mahdollistaa ja tukee kestäviä elämäntapoja, vähähiilistä energia- ja liikennejärjestelmää sekä kiertotaloutta

2

Luontoarvot ja olemassa oleva infrastruktuuri ohjaavat yhdyskuntarakenteen kehittämistä

Alue- ja yhdyskuntarakenne

Varsinais-Suomen aluerakennetta kehitetään maakuntastrategian vision ja tavoitteiden mukaisesti. Joulukuussa 2021 hyväksytyssä maakuntastrategiassa esitetty aluerakenteen visio on: 2040-luvun Varsinais-Suomi on tasapainoinen yhdistelmä modernia urbaaniutta, perinteikästä maaseutu- ja kylämiljöötä, ainutlaatuista saaristokulttuuria sekä vaalittua luonnonympäristöä. Aluerakenteen lähtökohtana on ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, missä yhdistyy luonnonmukaisuus, tasa-arvo ja korkea elintaso.

Maankäyttöön vaikutetaan kunnan maapolitiikalla, kaavoituksella ja rakennusjärjestyksellä sekä erilaisilla seudullisilla ja kunnallisilla tavoiteasiakirjoilla. Maankäytön suunnittelua ohjaavat keskeisesti maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) ja laki alueiden kehittämisestä sekä Euroopan alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (ALKE 756/2021). Suunnittelussa tulee ottaa huomioon muun muassa muodostuvan rakenteen tarkoituksenmukaisuus, ympäristöhaittojen ehkäiseminen, luontoarvot ja viherverkostot, luonnonvarojen käytön kestävyys, liikenne- ja muun infran järjestäminen, elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä virkistysmahdollisuudet.

Kaavoituksessa määritellään alueiden tuleva käyttö eli asumisen, tuotanto- ja yritysalueiden, liikenneverkkojen sekä luonto- ja virkistysalueiden sijoittuminen. Turun kaupunkiseudun kuntien sekä valtion välistä yhteistyötä koskien maankäytön kehittämistä, asuntotuotantoa ja liikenneverkon rakentamista tuetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksella. Nykyiset MAL-sopimukset koskevat vuosia 2020–2031.

Liikenteen ja liikkumisen alueellisen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet asettaa Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisellä voidaan merkittävästi vaikuttaa alueen päästökehitykseen, talouteen ja energiavarmuuteen (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAK 2017). Maakuntatasolla ja kunnissa tehtävä yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja kaavoitus luovat puitteet Varsinais-Suomen ilmastotiekartassa esitetyille energia-, liikenne, maatalous- ja rakentamissektoreita koskeville ilmastotavoitteille.

Keskeistä lainsäädäntöä ja suunnittelun ohjausta uudistetaan parhaillaan. Meneillään ovat maankäyttö- ja rakennuslain, ilmastolain ja luonnonsuojelulain uudistukset. Samoin valmistelussa ovat uusi ilmasto- ja energiastrategia, keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma (KAISU 2), maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma.

Varsinais-Suomen yhdyskuntarakenteen erityispiirteet

Varsinais-Suomessa on erilaisia toimintaympäristöjä ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Olennaista on, millaisia valintoja erilaiset yhdyskuntarakenteet tukevat ihmisten asumisen ja liikkumisen, yritysten sijoittumisen ja kuljetusten sekä energiankäytön suhteen.

Tilastokeskuksen väestökasvuennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä Varsinais-Suomen asukasluku tulee kasvamaan hieman yli kaksi prosenttia. Suurin osa asukasmäärän kasvusta kohdentuu Turun kaupunkiseudulle muiden seutukuntien asukasmäärän pienentyessä. Väestöennusteen mukaan merkittävimmin tulee vähenemään alle 15-vuotiaiden osuus ja kasvamaan yli 65-vuotiaiden osuus, 15–64-vuotiaiden määrän pysyessä lähes samana. Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa on tärkeää tunnistaa tämä väestömäärän trendi ja sen tuomat mahdollisuudet erilaisten ja eri tavalla kehittyvien alueiden sisällä.

Varsinais-Suomen yhdyskuntarakenne koostuu yhdistelmästä tiivistä kaupunkirakennetta, maaseutu- ja kylämiljöötä, saaristoa sekä monimuotoista luonnonympäristöä. Monikeskuksinen maakunta nojautuu menestyvään keskuskaupunki Turkuun sekä neljään vahvaan seutukeskukseen Uusikaupunki, Laitila, Loimaa ja Salo. Taajamaluokituksen mukaan varsinaissuomalaisista asui vuonna 2019 tiheällä taajama alueella 79 %, harvalla taajama-alueella 7 % ja taajamien ulkopuolella noin 14 %. Vuonna 2020 Varsinais-Suomen väestötiheys oli 45,1 asukasta neliökilometrillä (vuonna 2019: 44,9 as/km2).

Vertailtaessa asukastiheyksiä eri taajamatyypeissä ja taajamarakenteen ulkopuolella vuosien 1990 ja 2019 välillä on niissä havaittavissa selkeä trendi. Määrällisesti asukkaita on siirtynyt koko seurantakaudella enemmän tiheään taajamarakenteeseen ja väestömäärä harvassa taajamassa ja taajamien ulkopuolella on vähentynyt. Tiheän taajaman pinta-ala on kuitenkin kasvanut merkittävästi (62 %) ja suhteessa asukastiheys on pienentynyt (-22 %). Asukkaista noin 75 % asuu kaupunkialueella ja noin neljännes maaseutualueella (Tilastokeskuksen väestötietokanta).

Väestömäärän kehitys taajamissa ja niiden ulkopuolella. Tiheät taajamat ovat kasvaneet.

Väestömäärän kehitys taajamissa ja niiden ulkopuolella Varsinais-Suomessa 1990-2019 (Tilastokeskus 2021).

Ennuste väestömäärän muutoksesta Varsinais-Suomen kunnissa 2021-2040. Lähde: Tilastokeskus 2021. Väestö kasvaa eniten Turussa, Kaarinassa, Liedossa ja Naantalissa, vähenee Salossa ja Loimaalla.

Väestömäärän arvioitu muutos kunnittain Varsinais-Suomessa 2021-2040 (Tilastokeskus 2021).

Ilmastokestävä yhdyskuntasuunnittelu

Kestävä yhdyskuntasuunnittelu mahdollistaa vähähiilisen elämän ja toiminnan asuinpaikasta riippumatta. Rakenteesta tehdään toimiva kohdentamalla kestävyyden kannalta tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä oikeaan paikkaan. Päästövähennyksiä tukeva yhdyskuntarakenne ohjaa kestäviin valintoihin ja mahdollistaa ne niin kaupunkikeskustoissa, taajamissa kuin haja-asutusalueellakin. Keskeistä on tunnistaa eri yhdyskuntarakennetyypeistä piirteet, jotka jo nyt tukevat kestäviä elämäntapoja ja toisaalta ne, jotka vaativat vielä kehittämistä ilmastonäkökulmasta. Kestävällä maankäytön ohjaamisella ja yhdyskuntarakenteen suunnittelulla luodaan mahdollisuudet ja puitteet maakunnallisen ilmastotiekartan muiden toimenpiteiden toteutumiselle.

Rakennettu ympäristö laajenee ja muuttaa maankäytön kokonaiskuvaa. Tämän seurantaan ja arviointiin ei ole vielä kehitetty selkeää mittaria, mutta Corine-satelliittiaineistojen perusteella Varsinais-Suomen alueella rakennettu ympäristö on laajentunut 13 neliökilometriä vuosien 2012 ja 2018 välillä. Kestävän yhdyskuntarakenteen suunnittelussa lähtökohtana tulee olla pyrkimys luonnonympäristön säilyttämiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisenä tavoitteena (MRL 1 §) on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Nykyinen yhdyskuntarakenne on vahvasti myös tulevaisuuden yhdyskuntarakennetta, kun huomioidaan vuosittain lisääntyvän uuden rakennuskannan määrä sekä olemassa olevan rakennuskannan elinikä. Uuden kehittämisen lisäksi on olennaista keskittyä jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämiseen ja kehittämiseen niin, että yhdyskuntarakenne vastaa sekä tämän päivän että tulevaisuuden tarpeita.

Liikkumisen päästöjä voidaan kaavoituksen keinoin vähentää esimerkiksi eri toimintojen saavutettavuutta parantamalla ja kestävien liikennemuotojen osuuksia kasvattamalla sekä tiivistämällä olemassa olevaa rakennuskantaa tai laajentamalla sen läheisyyteen. Ehjä yhdyskuntarakenne mahdollistaa puitteet toimivalle joukkoliikenteelle, yhtenäisille viheralueille sekä keskitetyille energiaratkaisuille. Kestävä yhdyskuntasuunnittelu myös tukee uusiutuvan energian tuotantoa ja jakelun helpottamista sekä mahdollistaa yritysten vähähiilisyystavoitteita.

Kaavoituksessa on myös huomioitava ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen. Sään ääri-ilmiöt, kasvavat sademäärät, leudommat talvet ja pidemmät hellejaksot asettavat rakennetulle ympäristölle monenlaisia haasteita.

Lisätietoa