Turun seudun joukkoliikenne Fölin ilmastotoimet ovat runsaat ja monipuoliset. Sähköbussien laaja käyttöönotto on vähentänyt bussiliikenteen suoria päästöjä ja useat joukkoliikenteen käyttöön ja kokeilemiseen kannustavat tekniset ratkaisut ja päätökset tuottavat päästövähennyksiä välillisesti. Turun seudun joukkoliikenne Föli on sähköistynyt vauhdilla ja sähköbussit on onnistuneesti integroitu osaksi Turun seudun liikenneinfrastruktuuria. Alueellisella tasolla sähköbussien käyttö edistää kestävää ja vähähiilistä…
Jatka lukemistaKeinoja ja kokemuksia ilmastokestävästä maataloudesta Varsinais-Suomessa – Hiilipelto-hankkeen opit saatavilla
Maataloudessa voidaan vähentää ilmasto- ja ympäristövaikutuksia kannattavuus huomioiden. Jokaiselle tilalle löytyy sopivia tilakohtaisia toimia. Hiilipelto-hankkeen kokoama materiaali tarjoaa työkaluja ja esimerkkejä erilaisilta varsinaissuomalaisilta tiloilta ilmastokestävyyden kehittämiseen. Sivustolta löytyy keinoja ja kokemuksia ilmastokestävän maatalouden suunnitteluun ja kehittämiseen Varsinais-Suomessa. Se perustuu Hiilipelto-hankkeen toimintamalliin ja kokoaa yhteen ProAgrian vetämien Hiilipelto-pienryhmien teemat, työkalut ja muut materiaalit sekä viljelijöiden kokemuksia…
Jatka lukemistaVarsinais-Suomen ilmastowebinaarissa keskusteltiin sopeutumisesta ja varautumisesta
Valonia 1.10.2024: Varsinais-Suomen Canemure -hankkeen päätöswebinaari järjestettiin 18.9.2024. Ohjelmaan oli koottu yhteen eri näkökulmia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen ja alustuksissa käsiteltiin rakennettua ympäristöä, metsien tilaa, terveysriskejä sekä kuntien sopeutumisen toimia. Lisäksi esiteltiin joukko Varsinais-Suomessa käynnissä olevia ratkaisuja tai toteutettuja selvityksiä. Mielenkiintoinen ja keskustelua herättänyt kokonaisuus toi selkeästi esille ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen tarvetta. Laaja ja pitkäkestoinen…
Jatka lukemistaKestävyysloikka: Savukaasupesuri on vähentänyt merkittävästi Turun Artukaisten höyrykeskuksen ilmastopäästöjä
Turku Energia otti käyttöön kesällä 2023 savukaasupesurin Artukaisten höyryntuotantolaitoksessa. Savukaasupesurin avulla tuotantolaitoksessa käytettävän polttoaineen määrä on vähentynyt ja energiatehokkuus parantunut, kun kosteista savukaasuista saadaan talteen muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa. Savukaasupesurin nimellisteho on 3 MW. Se ottaa talteen 20 000 MWh kaukolämpöä vuodessa. Talteenotettu lämpöenergia vastaa noin tuhannen omakotitalon vuotuista kulutusta. Vuonna 2018 valmistunut höyrykeskus tuottaa…
Jatka lukemistaKestävyysloikka: SAMKin Porin kampuksen energiaratkaisuilla kohti hiilineutraaliutta
SAMKin Porin kampuksen ja Keskon K-supermarket Kampuksen vuokraamassa rakennuksessa on vuosien 2020-2021 aikana uusittu lämmitysjärjestelmä. Uudessa hybridilämmitysjärjestelmässä kaukolämmön korvaajaksi ja rinnalle on otettu käyttöön lauhde-, maa- ja ilmavesilämpöratkaisuja, joilla voidaan myös viilentää rakennusta. Koko rakennuksen lämmitys on jaettu kahteen erilliseen lämmitysverkostoon, joista A- ja B-osien lämmitys tuotetaan uudessa ratkaisussa maa- ja ilma-vesilämpöpumppujen sekä kaukolämmön yhdistelmällä…
Jatka lukemistaKestävyysloikka: Matalalämpörengaslinjalla päästövähennyksiä ja säästöjä taloyhtiössä Kaarinassa
Kun Kaarinan Hovirinnan alueella sijaitsevassa taloyhtiössä tuli ajankohtaiseksi lämmönjakokeskusten lämmönsiirrinten uusiminen, mietittiin uudenlaista ratkaisua energiatehokkuuden parantamiseksi. Kaarinan Vuokratalojen omistamassa kaukolämpöön liitetyssä kohteessa päädyttiin toteuttamaan aiemmin samalla alueella sijaitsevassa kohteessa pilotoitua massavirtasäätöön perustuvaa lämmitysjärjestelmää jatkokehitettynä versiona. Kehittämistyössä on ollut mukana Aalto-yliopisto. Hovirinnan Pehtorinkadun neljän rakennuksen muodostaman taloyhtiön energiaremontissa talojen lämmönjakoputket yhdistettiin samaan kiertoon niin, että vain…
Jatka lukemistaKestävyysloikka: Kylmäpihlajan majakkasaari maalämpöön
Kylmäpihlajan saaren 50-luvulla rakennettu majakka- ja luotsiasemarakennus siirtyi 2023 toteutetun energiaremontin myötä öljylämmityksestä maalämpöön. Jatkossa saaren päästöt ovat selkeästi pienemmät ja lämmitysenergia saadaan pääosin saaren omasta kallioperästä. Osa saaren sähköstä tuotettiin jo aiemmin omien, rakennusten katoille asennettujen aurinkopaneelien avulla. Päästöinä mitattuna säästö vuodessa on öljyn päästöt (n. 68,5 t CO2) vähennettynä lisääntyneen sähkönkulutuksen päästöillä (n….
Jatka lukemistaLounais-Suomen kuntien ilmastopäästöt laskeneet keskimääräistä tasoa enemmän, mutta savottaa riittää vielä meilläkin
Suomen ympäristökeskus on julkaissut kuntien ilmastopäästötiedot koskien vuotta 2022. Vuosien 2005–2022 välillä Suomen kuntien ilmastopäästöt ovat laskeneet keskimäärin 31 prosenttia (Hinku-laskenta ilman päästöhyvityksiä). Satakunnassa päästöt ovat vähentyneet samalla aikavälillä 39 prosenttia ja Varsinais-Suomen päästöt 38 prosenttia. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Varsinais-Suomi on sijalla neljä ja Satakunta sijalla yksitoista. Maakuntien välillä eroja…
Jatka lukemistaTurun Pääskyvuorenrinteen luontopohjainen hulevesiratkaisu
Kestävyysloikka 17.6.2024: Oikea-aikaisella hulevesikosteikkojen rakentamisella voidaan merkittävästi vähentää jo asuinalueen rakentamisen aikaista kiintoainekuormitusta vastaanottaviin vesistöihin. Turun Pääskyvuorenrinteen uudelle asuinalueelle laadittiin hulevesisuunnitelma vuonna 2014. Hankkeessa edettiin suunnitellusti vaiheittain Hulevesisuunnitelma (2014) sisälsi kosteikot (4 kpl), joihin alueen vedet kerätään ennen Jaaninojaan laskua, hulevesikaistat talojen väliin, joita pitkin vedet johdetaan laaksoon, tulvareitit sekä niskaoja rinteen puolelle. Alueen asemakaavassa…
Jatka lukemistaArvokkaan rakennusperintömme hoitoon avustuksia 227 000 euroa
Varsinais-Suomen ELY-keskus 10.6.2024: Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain harkinnanvaraista määrärahaa jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon sekä saariston ympäristönhoitoon. Vuonna 2024 Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan saatiin rakennusperinnön hoitoon 227 000 euroa ja lisäksi saariston ympäristön hoitoon 59 000 euroa. Rakennusperinnön hoitoon haettu avustussumma oli 2,3 milj. euroa, joten kaikille hakukriteerit täyttäville hankkeille ei voitu myöntää avustusta. Kuitenkin Varsinais-Suomen ja…
Jatka lukemista