Baltic Sea Video Challenge kutsuu Itämeren alueen kouluja ja luontokouluja mukaan innostavaan, rajat ylittävään oppimisseikkailuun, joka yhdistää nuorten luovuuden ja merentutkijoiden tutkimustiedon. Haaste on avoinna 30.10.2026 asti. Haasteessa yläkoulun ja toisen asteen opiskelijat, opettajan ohjauksessa, tutkivat oman lähirantansa – meren tai sisävesistön – elämää ja esittelevät sitä muille nuorille lyhyellä videolla. Eri puolilla Itämeren aluetta…
Jatka lukemista
Elokuun uutiskirjeen aiheina ovat: Itämeripäivä 27.8.2026 Unesco ger högt betyg åt Skärgordshavets biosområde / Saaristomeren biosfäärialueen toiminta arvostetaan korkealle Presidentti Stubb vieraili Paraisilla – huolenaiheena Saaristomeren tila Lounais-Suomen Pro metsä -palkinto puurakentamisen edistäjälle Lounais-Suomen kuntien ilmastopäästöt laskivat kolme prosenttia ACWA LIFE edistää vesienhoitoa Mynälahden valuma-alueella Baltic Sea Video -haaste koululaisille ja luontokouluille Honkajoki: Moderni laitos…
Jatka lukemista
Efter en omfattande granskning av verksamheten under senaste decenniet har Unesco godkänt Skärgårdshavets biosfärområdes tioårsrapport. I sin bedömninge lifter Unesco särskilt fram biosfärområdets långsiktiga arbete för lokal delaktighet och den pedagogiska verksamheten. Biosfärområdet arbetar för att främja lokala lösningar för en bärkraftig framtid som utvecklas tillsammans med invånare, lokala aktörer, myndigheter och högskolor. ”Jag ser…
Jatka lukemista
Presidentti Alexander Stubbin vierailupäivä 14.8. Paraisilla alkoi Villa Furuvikissa pyöreän pöydän keskustelulla Saaristomeren tilasta, saaristomatkailusta ja alueen tulevaisuudesta. Pöydän ääreen kokoontui laaja joukko Saaristomeren hyväksi työskenteleviä asiantuntijoita ja toimijoita: Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin Baltic Sea Action Groupista, Annamari Arrakoski-Engardt John Nurmisen Säätiöstä, apulaisprofessori Christoffer Boström Åbo Akademista, Saaristomeren UNESCO-biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier, Saaristomeren tutkimuslaitoksen…
Jatka lukemista
Suomen ympäristökeskuksen päästölaskelman mukaan ilmastopäästöt vähenivät erityisesti asumisen, palvelujen ja maatalouden lämmityksessä. Kokonaispäästöt ovat laskeneet Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen alueella vuodesta 2005 vuoteen 2024 yhteensä 45 prosenttia. Päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti energiantuotannon siirtymä pois fossiilisista polttoaineista. Vuonna 2024 kasvihuonekaasupäästöt laskivat Lounais-Suomen kunnissa kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat päästösektorit ovat tieliikenne (33 %), maatalous (23 %) ja…
Jatka lukemista
Valonia 29.5.2026: Varsinais-Suomen ilmastoriskiarviossa arvioidaan eri ilmastoriskien vaikutusta maakuntaan sekä nyt että tulevaisuudessa. Arvion laatiminen on osa parhaillaan käynnissä olevaa maakunnallista ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelua, jonka tarkoituksena on parantaa alueen kestävyyttä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Yhteisesti jaetun maakunnallisen ilmastoriskiarvion laatiminen on olennainen vaihe suunnittelutyössä: riskeihin voidaan varautua tehokkaasti vain, mikäli ne tunnetaan riittävän hyvin. Ilmasto muuttuu vauhdilla…
Jatka lukemista
Lounais-Suomen metsäneuvosto myönsi vuoden 2026 Pro metsä -palkinnon Rauman kaupungille ja puurakenteiselle Uotilanrinteen monitoimikeskukselle. Lounais-Suomen metsäneuvosto haluaa nostaa esille esimerkkejä julkisesta puurakentamisesta, sillä puun käytön edistäminen rakentamisessa on yksi Lounais-Suomen metsäohjelman 2026-2030 päämääristä. Viime vuonna palkinnon sai puolestaan Porin kaupunki ja puurakenteinen Yyterin vierailukeskus. Tilaisuudessa istutettiin tammi ja luovutettiin kunniakirja Pro metsä -palkinto luovutettiin Uotilanrinteen…
Jatka lukemista
Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt laskivat noin 4 prosenttia vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna. Tieliikenteen päästöjen osuus kokonaispäästöistä kasvoi jo noin 30 prosenttiin. Eniten pienentyivät lämmityssähkön (n. -23 %), kulutussähkön (n. -17 %) ja kaukolämmön (n. -17 %) päästöt. Tuulivoiman osuus sähkön tuotannossa kasvoi edelleen, mikä vaikutti sähkön päästöjen pienenemiseen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni myös kaukolämmön tuotannossa,…
Jatka lukemista
Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen. Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) yhteisessä…
Jatka lukemista
SYKE 21.5.2026: Avoimen verkkolaskurin avulla voi tarkastella, miten Suomen metsien hiilinielu muuttuu eri hakkuutasoilla vuoteen 2040 saakka. Laskurin avulla voi arvioida esimerkiksi sitä, millainen metsien hiilinielun pitäisi olla, jotta Suomi saavuttaisi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Metsät ovat hiilinielu silloin, kun ne sitovat hiiltä enemmän kuin sitä vapautuu ilmakehään tai poistuu korjuun myötä. Suomen hiilineutraaliustavoite edellyttää noin -27…
Jatka lukemista
