Kategoria: Nostot | Ympäristö NYT

Energiatehokkuuslain muutokset lausunnolla

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja lakiehdotuksista, joilla Suomen lainsäädäntöön tehdään EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon edellyttämät muutokset. Keskeisimmät muutokset tehtäisiin energiatehokkuuslakiin, jossa säädettäisiin energiatehokkuuden edistämisen velvoitteita julkiselle sektorille ja yrityksille. Direktiivi on pantava kansallisesti toimeen viimeistään 11.10.2025. Direktiivi on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa EU:n…

Jatka lukemista

Bertta-koiran roska-ralli toimii!

Onko jäte uhka vai mahdollisuus? Miten sinä voit edistää kiertotaloutta? Muun muassa näitä pohditaan Euran Kiertotalouskeskuksella Kiertiksellä kahdeksasluokkalaisten kanssa. Tai vaikka sitä, että kauanko alumiinitölkki maatuu, jos se heitetään luontoon. Myös kuluttamisesta ja sen vaikutuksista tiedetään jo tosi paljon. Pienet eskarilaiset ja ala-asteen intoa pursuavat oppilaat lajittelevat asiantuntevasti arkisia kotitalousjätteitä; ”Bertan roska-ralli” on meneillään. Se…

Jatka lukemista

Porin seudulla yläkoululaiset taiteilevat Lähivesien vuoksi!

Porin kaupunki, lastenkulttuurikeskus Kruunupää ja jätehuoltoyhtiö Keräämö kutsuvat yläkoululaiset Lähivesien vuoksi! -kuvataidehaasteeseen. Haasteessa ideoidaan sadevesikaivojen kansien ympärille katutaideteoksia, joiden tavoitteena on herättää ohikulkijoiden huomio siihen, että sadevesikaivo on suora reitti roskille puhdistamattomina vesistöihin asti. Haaste on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -kampanjaa, jossa kaivonkansia koristellaan ympäri Suomea valmistarroilla. Poriin kampanja rantautui vuonna 2022…

Jatka lukemista

Satumaa katsoo tulevaisuuteen

Kulkeeko suon yli supermoottoritie vai kurkiaura? Onko seuraava suo kulttuuriympäristöä, teollisuusympäristöä, vesiluontoon muuntuvaa maisemaa, virkistyskäytössä vai huvipuisto tai kaupunki? Eurajoella Sydänmaan koulun oppilaat tutustuivat syksyllä 2024 viereiseen Kahalansuo-Lamminsuon alueeseen ja sen maisemahistoriaan. Suon mahdollisia tulevaisuuksia pohdittiin kuvataiteen avulla. Vaihtoehdoissa esiintyivät ennallistaminen ja moninaiskäyttö, turvetuotannon jatkuminen sekä alueen osittainen muuttuminen rakennetuksi ympäristöksi. Päivän aikana vierailtiin myös…

Jatka lukemista

Saaristomerivuosi 2025 – Tiede antaa tietoa, tieto antaa toimijuutta, toimijuus antaa ratkaisuja

Tiedätkö sinä, mitä Saaristomerelle kuuluu juuri nyt? Saaristomeren Biosfäärialueen koordinoima ja yhteistyössä Åbo Akademin ja Turun yliopiston kanssa toteutettava teemavuosi Saaristomeri 2025 pyrkii vastaamaan juuri tähän kysymykseen. Miten Saaristomeri voi, mistä sitä uhkaavat haasteet koostuvat ja miten niihin voidaan pureutua. Vuoden tarkoituksena on nostaa esiin ajankohtaista Saaristomereen liittyvää tutkimusta ja tieteellistä tietoa erilaisten tapahtumien ja…

Jatka lukemista

Raportti sateisuuden muutoksista Suomen eri alueilla tulee tulevan suunnittelua

Tietoa sateisuuden alueellisista eroista tarvitaan yhteiskunnan eri sektoreiden tarpeisiin. “Tulvat kaupunkialueilla voivat vaurioittaa rakennuksia ja infrastruktuuria, maaseudulla ne voivat vaikeuttaa muun muassa viljelyolosuhteita. Runsaiden sateiden kasvattama valunta huuhtoo ravinteita ja saasteita, toisaalta kuivuus on ongelma esimerkiksi vesivoimatuotannolle”, toteaa ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio ELY-keskusten valtakunnallisesta ilmastoyksiköstä. Ilmastoyksikkö tilasi Ilmatieteen laitokselta raportin sateisuuden havaituista ja arvioiduista tulevista muutoksista…

Jatka lukemista

Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vuosiseurantapalvelu uudistuu

hiilineutraalisuomi.fi: Julkaistussa uudistetussa käyttöperäisten päästöjen vuosiseurantapalvelussa käyttäjät voivat tarkastella suoraan tarkimman tason päästötietoja. Aiemmassa palveluversiossa esitettyjen 13 pääsektorin lisäksi tuloksia on nyt mahdollista analysoida noin 50 alasektorin tarkkuudella kullakin laskentamenetelmällä. Suomen ympäristökeskus ylläpitää ilmastolain mukaisesti kuntien kasvihuonekaasupäästöjen tietopalvelua, joka sisältää käyttöperäisten päästöjen vuosittaisen seurannan ja päästöskenaariotyökalun. Varsinaisen ylläpitotyön lisäksi palveluiden sisältöä on laajennettu ja kehitetty…

Jatka lukemista

Kuntapäättäjän ilmastotietopaketti kokoaa yhteen tuoreen tutkimustiedon

Ilmastotuuppaus: Kuntapäätöksenteko on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Kunnissa voidaan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista monilla keinoilla, jotka myös vahvistavat kunnan elinvoimaa ja luovat laadukasta arkea asukkaille. Tuore tietopaketti Vahva kunta – viisaat ilmastopäätökset tarjoaa kuntapäättäjille uusinta tutkittua tietoa monihyötyisistä ja vaikuttavista ilmastoratkaisuista. Tietopaketti on koottu Strategisen tutkimuksen CLIMATE-ohjelman hankkeiden yhteistyössä. Tutustu tietopakettiin (ilmastotuuppaus.fi) »

Jatka lukemista

Uudistunut Ilmastodieetti.fi-laskuri auttaa arvioimaan oman hiilijalanjäljen

Suomen ympäristökeskus 17.12.2024: Kotitalouksien hiilijalanjälki on laskenut tuntuvasti 2000-luvulla noin 14 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2e) 7,7 tonniin. Syynä ei kuitenkaan ole suomalaisten kulutustottumusten muutos vaan tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen ympäristökeskus on päivittänyt Ilmastodieetti.fi-työkalun, jolla kotitaloudet voivat laskea oman kulutuksensa hiilijalanjäljen. Laskuri arvioi asumisesta, liikkumisesta, ruoasta ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt….

Jatka lukemista

Kuntien kulutusperäiset päästöt kaukana kestävästä tasosta

Suomen ympäristökeskus 17.12.2024: Syke on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Kuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt vaihtelivat 7,7 ja 12,5 tCO2e välillä. Tästä kotitalouksien kulutuksen osuus on noin 82 prosenttia vaihdellen kunnan mukaan 6,1 ja 10,4 tonnin välillä. Kuntien hankintojen osuus on noin 12 prosenttia ja investointien loput 6 prosenttia. ”Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5…

Jatka lukemista