Kategoria: Nostot | Ympäristö NYT

Vesiensuojelun karttapalvelu kokoaa yhteen keskeisiä vesiensuojelun kartta-aineistoja

Oletko toteuttamassa vesiensuojelutoimenpiteitä tai -hanketta? Pohditko mille peltolohkoille talviaikainen kasvipeitteisyys kannattaa kohdentaa? Entä mille valuma-alueelle kunnan kannattaisi ensisijaisesti sijoittaa kunnostustoimenpiteitä? Näihin kaikkiin vesiensuojeluhaasteisiin löytyy apua Vesiensuojelun karttapalvelusta. Vesiensuojelun karttapalvelu on toteutettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Lounaistiedon yhteistyönä. Karttapalvelu tarjoaa vesiensuojelusta kiinnostuneille maanomistajille, kunnille ja yhdistykselle tärkeää tietoa vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamiseksi ja suunnittelemiseksi. Karttapalveluun on koottu muun muassa…

Jatka lukemista

Maantielauttaliikenne sähköistyy vauhdilla

Kuten muussakin tieliikenteessä, myös lautta- ja lossiliikenteessä sähkö- ja hybridiratkaisut lisääntyvät kiihtyvään tahtiin. Tavoitteena on parantaa liikenteen energiatehokkuutta ja vähentää lauttaliikenteen ilmastopäästöjä valtakunnallisesti vähintään 50 % vuoteen 2030 mennessä vuosien 2010–2015 keskiarvotasosta. Se tarkoittaa päästöissä vähintään noin 11 000 tCO2/vuosi. Tavoitetta edistetään muun muassa uudella teknologialla ja energiaratkaisuilla. Vuoden 2023 alussa Saaristomeren maantielauttaliikenteessä välillä Parainen-Nauvo…

Jatka lukemista

Asumisen päästöissä eroa Satakunnan kuntien välillä

Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot ensimmäistä kertaa kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Sekä kuntien että maakuntien asukaskohtaisissa päästöissä on suuria eroja. Tuontihyödykkeiden kulutuksen myötä merkittävä osa päästöistä kohdentuu myös ulkomaille. Vertailtaessa Satakunnan kuntien kotitalouksien kulutusperäisiä päästöjä keskenään (kuva 1) erot ovat varsin pieniä paitsi asumisen päästöjä tarkasteltaessa. SYKEn kulutusperäisten päästöjen laskentaan kuuluvat myös…

Jatka lukemista

Kestävä biokaasun tuotanto vaatii suunnittelua

ELY-keskus: Biokaasu on houkutteleva vaihtoehto energiantuotannossa. Energiaksi poltettavaa kaasua voidaan tuottaa suhteellisen edullisesti jätteiksi mielletyistä raaka-aineista. Lisäksi näin tuotettu polttoaine on ilmastokestävää, uusiutuvaa energiaa. Ja vielä kun orgaanisen aineksen biokaasutuksessa jäljelle jäävät mädätejäännökset ovat pääsääntöisesti käyttökelpoista lannoitetta maatalouteen tai viherrakentamiseen, toteutuu myös ravinteiden kierrätys. Kestävä toimintamalli vaatii kuitenkin alueellista kokonaissuunnittelua. Biokaasutuotannon haitat voivat olla suuria, jos…

Jatka lukemista

Kuntien ilmastopäästöjen skenaariotyökalu päivitetty – maatalouden toimenpiteet mukana

Suomen ympäristökeskus Syke on julkaissut uuden version kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalusta (ALasSken). Työkalussa kaikki aineistot on päivitetty vuoteen 2020 ja perusskenaarion oletukset on tarkistettu. Suurin uudistus edeltävään työkaluversioon on maatalouden skenaario-ominaisuuksien lisäys. Työkalussa käyttäjä voi määrittää eri eläinmäärien muutoksen, ilmastorehun käytön nautojen ruokinnassa, epäorgaanisen typpilannoitteen käytön sekä toimenpiteitä turvepelloilla. Tieliikenteen osalta päivitettiin käyttövoimajakaumat kuvaamaan viimeisimmän fossiilittoman liikenteen…

Jatka lukemista

Kaikkien Suomen kuntien ja maakuntien kulutusperäiset päästöt on laskettu ensimmäistä kertaa

SYKE 31.1.2023: Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot ensimmäistä kertaa kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Sekä kuntien että maakuntien asukaskohtaisissa päästöissä on suuria eroja. Tuontihyödykkeiden kulutuksen myötä merkittävä osa päästöistä kohdentuu myös ulkomaille. ”Kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on luonteva jatkumo Syken kansainvälisesti ainutlaatuiselle päästölaskentajärjestelmälle. Saamme ensimmäistä kertaa systemaattista tietoa siitä, miten päästöt jakautuvat kunnan sisällä…

Jatka lukemista

Hiilipelto-ryhmissä perehdytään ilmastokestävän maatalouden menetelmiin – haku auki helmikuun loppuun

Varsinais-Suomessa käynnistyi viime vuonna viljelijöille suunnattu Hiilipelto-pienryhmäneuvonta, joka kokoaa yhteen viljelijät, neuvojat, tutkijat ja muut asiantuntijat. Toiminnan tavoitteena on edistää hiilen sidontaa ja muita ilmastokestävän maatalouden toimia käytännönläheisesti alueemme tiloilla. Pienryhmät kokoontuvat kahdeksan kertaa noin kolmen kuukauden välein syksyyn 2024 asti. Kaksi ensimmäistä ryhmää käynnistyi viime lokakuussa ja mukaan on lähtenyt jo 22 tilaa. Viljelijöiden…

Jatka lukemista

Kansallinen monimuotoisuusstrategia lausunnolla – luontokato pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja vuoteen 2035 ulottuvan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian luonnoksesta. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle. Lausuntoja voi antaa 27.1.2023 saakka. Uusi kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia laaditaan, koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. Lajien ja luontotyyppien uusimpien uhanalaisuusarviointien mukaan Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on heikkenevä. Suomen luontotyypeistä lähes puolet ja lajeista 12…

Jatka lukemista

Päästövähennysskenaariot kuntien apuna Satakunnassa

Satakunnan ammattikorkeakoulussa käynnissä olevassa CANEMURE-hankkeessa on laadittu kesästä 2021 lähtien päästövähennysskenaarioita Satakunnan kunnille. Skenaariot on nyt laadittu jokaiselle Satakunnan kunnalle. Tarkastelun lähtökohtana oli, mitä 80 % päästövähennystavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi Satakunnan kuntien osalta. Skenaariot laadittiin kuntakohtaisesti Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemän skenaariotyökalun avulla. Laskennassa otetaan huomioon ns. Hinku-laskentasäännöt. Työkalussa on jokaisella kunnalla pohjana perusskenaario, joka perustuu kansallisiin…

Jatka lukemista

Ilmastohanke kokoaa Satakunnan kunnat ja niiden yhteistyötahot ilmastotyöhön

Satakuntaliitossa käynnistyi vuoden alussa ympäristöministeriön osarahoittama hanke Satakunnan kuntien ilmastotyön tukemiseksi. Hankkeen keskeinen tavoite on edistää kuntien ilmastotyötä niiden erityispiirteet huomioiden ja kannustaa etenkin uusia kuntia mukaan tarjoamalla niille ajankohtaista ilmastotietoa ja tietoa rahoitusmahdollisuuksista, sekä mahdollistamalla kuntien verkostoitumista keskenään ja muiden hanketoimijoiden kanssa. Hankkeessa luodaan maakunnallinen toimintamalli aluekehityslain mukaisesta maakunnallisesta ilmastotyöstä kuntien ilmastotavoitteiden edistämiseksi sekä…

Jatka lukemista