Kategori: Luontouutiset | Ympäristö NYT

Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen syksyn Kehrä-uutiskirje julkaistu

Kehrä-uutiskirjeen aiheina: Energiansäästöviikko Kestävän kehityksen tiekartta ohjaa Lounais-Suomen kirjastojen toimintaa Ympäristökasvatusta kirjastossa: tuunaillen, lainaten välineitä, tehden löytöjä vaaterekistä Nuoret mukana Virtuaaliretki Paimionjoella -hankkeen ideoinnissa ja toteutuksessa Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! – monialainen, ilmiölähtöinen ja kaksikielinen oppimisympäristö alakouluista lukioon Siisti Biitsi -kummikouluksi liittyminen on panostus roskattomaan tulevaisuuteen! Satakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä tutustui GEO-oppimisympäristöön Honkajoella Varsinais-Suomen ympäristökasvatusverkosto tapasi…

Jatka lukemista

Juuret tiedossa -metsähankerahoituksen info- ja törmäytystilaisuudet 24.10. ja 31.10.2025

Vahvempaa metsien kasvua ja lisää hiilinieluja – uusi hankerahoitus tukee ilmastotavoitteita ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö avaa marraskuussa 2025 uuden hankehaun, jonka tavoitteena on vahvistaa metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden tietopohjaa metsien kasvua lisäävien ilmastotoimien hyödyistä ja käytännön toteutuksesta. Rahoitus on osa maa- ja metsätalousministeriön mittavaa metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia. Tervetuloa etätilaisuuksiin Teamsissa (järjestämme kaksi samansisältöistä…

Jatka lukemista

Satakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä tutustui GEO-oppimisympäristöön Honkajoella

Satakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä kokoontui toukokuussa Honkajoella, jossa koulut ja Geopark tekevät aktiivisesti yhteistyötä ympäristökasvatuksessa. Biologian ja maantieteen lehtori Kalle Männistön johdolla Honkajoen yhtenäiskoulun ja lukion ympäristökasvatustoimintaan ja GEO-oppimisympäristöön. Oppimisympäristön toiminta ulottuu eri ikäisille sopivista laajemmista kursseista ja projekteista yksittäisiin toiminnallisiin tehtäviin. Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin toiminnanjohtaja Terttu Hermansson esitteli käynnistyvää GeoEdu-hanketta. Kokouksen päätteeksi…

Jatka lukemista

Satamien luonnon monimuotoisuuden tiekartta on julkaistu

Suomen Satamat 19.9.2025: Suomen satamien jäsenille julkaistun luonnon monimuotoisuuden tie- ja merikartan tavoitteena on kasvattaa satama-alan tietoutta, kartoittaa toiminnan luontovaikutuksia ja asettaa konkreettiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Suomen satamien toiminta vaikuttaa ympäristöön monin tavoin, ja samalla luontokadon eteneminen luo niin ekologisia kuin taloudellisia uhkia satamille. Tiekartta vastaa tähän haasteeseen kokoamalla toimenpiteet johdonmukaiseksi ja tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi,…

Jatka lukemista

Esitys uudeksi METSO-ohjelmaksi lausuntokierroksella 13.10.2025 asti

YM 9.9.2025: Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn uuden toimintakauden (2026−2030) on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alussa. Esitys uudeksi METSO-ohjelmaksi on lausuntokierroksella 13.10.2025 asti. METSO-ohjelman tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa sekä suojelutasoa. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamiin kohteisiin sekä niiden suojeluun ja luonnonhoitoon erilaisin keinoin. ”Laajan hyväksynnän maanomistajilta ja sidosryhmiltä saanut vapaaehtoinen METSO-ohjelma on…

Jatka lukemista

Turun ilmastokahvit: Luontojalanjälki – askeleet kohti luonnon hyvinvointia 21.10.2025

Turun kaupungin lokakuun ilmastokahvit järjestetään etäyhteyksin tiistaina 21.10. klo 9–10. Ilmastokahvien aiheena on Luontojalanjälki – askeleet kohti luonnon hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää niin yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. Maailman talousfoorumin mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuivasta luonnosta. Siksi luontokadon riski koskettaa lähes kaikkea liiketoimintaa vähintäänkin arvoketjujen kautta. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että ymmärrämme…

Jatka lukemista

Valonian ekovinkki: Viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo – muistathan poistaa pihaltasi!

Jotkin haitalliset vieraslajit, kuten komealupiini ja kurtturuusu, ovat varmasti tulleet jo monille tutuiksi, ja nyt tiedossa olisi lisää kitkettävää. Viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo ovat aiemmin olleet suosittuja koristepensaita, mutta vuonna 2023 nekin lisättiin kansalliseen vieraslajiluetteloon. Näiden lajien kasvatus, hallussapito, maahantuonti, myynti ja markkinoille saattaminen sekä ympäristöön päästäminen on kiellettyä Suomessa 15.8.2025 lähtien. Molemmat tiheästi kasvavat pensaat…

Jatka lukemista

Kuntarahoitus uudistaa vihreää rahoitustaan, Uudet vihreät rahoituksen kriteerit ja kestävän rakentamisen ratkaisut 24.9.2025

Kuntarahoituksen suosittu Talous&kunnat -tapahtumasarja jatkuu. Keskiviikkona 24.9.2025 klo 13–14 järjestettävän verkkotapahtuman aihe on Uudet vihreät rahoituksen kriteerit ja kestävän rakentamisen ratkaisut. Studiossa aiheeseen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemassa ovat Granlund Oy:n kestävän rakentamisen johtava asiantuntija Charlotte Nyholm, Tampereen kaupungin kestävän asumisen ja rakentamisen erityisasiantuntija Tanja Tyvimaa sekä Kuntarahoituksen kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä. Keskustelua luotsaa…

Jatka lukemista

Varsinais-Suomen strategia 2040+ kommentoitavana – Infowebinaari 19.9.2025

Varsinais-Suomen strategia on maakunnan kehittämisen asiakirja, joka sisältää sekä pitkän tähtäimen strategisen suunnitelman, että neljän vuoden välein laadittavan maakuntaohjelman ja innovaatiovahvuudet tunnistavan älykkään erikoistumisen strategian. Uuden Varsinais-Suomen strategian 2040+ valmistelu käynnistyi syksyllä 2024. Valmistelun aikana on järjestetty useita työpajoja ja webinaareja, ja käyty tiivistä keskustelua strategiatyössä mukana olevien, noin 20 maakunnallisen teemaverkoston kanssa. Verkostot ovat…

Jatka lukemista

Maakuntien kasvihuonekaasutaseissa suuria alueellisia eroja

Syke 11.6.2025: Suomen ympäristökeskuksen vetämä tutkimuskonsortio selvitti laajasti ilmastonmuutoksen, ihmistoiminnan ja maankäytön vaikutuksia kasvihuonekaasujen päästöihin ja hiilinieluihin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen erotuksessa eli nettopäästöissä havaittiin suuria eroja eri maakuntien välillä. Maakuntakohtaiset hiilitasearviot osoittavat, että hiilinielujen ylläpitäminen ja valtakunnallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttävät nykyistä pienempiä hakkuita. Konsortion vetäjä, tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta pitää tuloksia…

Jatka lukemista