Perinteisesti viljakuivurin kuivausenergia saadaan polttoöljystä. Kuitenkin jos viljankuivuri sijaitsee kaukolämpöverkon lähellä, on oikeastaan vaikea löytää syitä, miksi öljyä ei kannattaisi vaihtaa kaukolämpöön.
Oikein mitoitetun liittymän lämpöteho riittää hyvin kuivaukseen, kaukolämpö on energiatehokkaampaa, hinta on öljyä selkeästi edullisempaa ja vakaampaa ja kaukolämmön päästöt ovat keskimäärin selvästi öljyä pienemmät – usein hiilineutraalit. Lisäksi kaukolämmön käyttö on helppoa ja vaivatonta.
Tämän ovat huomanneet myös Kristiina ja Tuomas Nurmela, kun heidän kuivurinsa lämmitysmuoto vaihdettiin öljystä kaukolämpöön. Kokemäellä sijaitsevaan kuivuriin tehtiin lämmitysmuodon muutos keväällä 2022 ja yksi kausi viljan kuivausta on jo takana. Kuivuri sijaitsee keskustan tuntumassa ja kätevästi myös kaukolämpöverkon ulottuvilla. Heidän liittymäänsä varten kaukolämpölinjaa piti rakentaa vain reilut sata metriä.
Lisäksi vuonna 1984 rakennetun kuivurin öljykattila oli muutenkin jo uusimisen tarpeessa, joten Kokemäen lämmön laskelmat saatuaan päätös investoinnista oli helppo. Kuivausajossakaan ei ollut eroa aikaisempaan, eli järjestelmän lämpötehon mitoitus näyttää onnistuneen hyvin. Sähkö kuluu myös vähemmän, kun muutoksen yhteydessä myös puhaltimen tehon ohjausta muutettiin tarpeeseen mukautuvaksi. Lämmön riittävyyttä epäilleille on voinut sanoa, että ”Kyllä riitti”. Tuomas sanoikin, että ”ainoa mikä harmittaa on, että miksei tätä aiemmin hoksannut tehdä”.
Kaukolämmön käyttö viljakuivureissa ei ole kovin yleistä. Nurmeloillakin idea siirtymisestä viljankuivauksessa kaukolämpöön syntyi oikeastaan vitsistä, kun he olivat juuri investoineet kaukolämmön kotiinsa ja joku heitti, että voisiko kuivurinkin muuttaa kaukolämpöön. Sinänsä kuivurin lämmitysmuotojen vertailu ja energiatarpeen laskenta ei ole ihan helppoa, koska vilja, viljan kuivausvaatimukset, viljasatojen määrät ja viljan kosteus vaihtelevat vuosittain paljonkin.
Vuoden 2022 viljojen kuivatukseen kului Nurmeloilla mittauksen mukaan 53 MWh kaukolämpöenergiaa, mikä vastaa energiamäärältään noin 5300 litraa kevyttä polttoöljyä. Aiemmin tilalla on kulunut polttoöljyä noin 6000-7000 litraa satokauden viljankuivauksiin. Eroa litrojen välillä selittää vuosien erilaisuuden lisäksi vanhan kattilan huono hyötysuhde osan öljyn lämpöenergiasta karatessa savukaasujen mukana piipusta. Kokemäen lämmön mukaan kaukolämmön hyötysuhde sen sijaan lähentelee sataa prosenttia. Kokemäellä kaukolämpö on myös hiilineutraalia perustuen eri lähteistä, usein jätepuusta, saatavaan puuhakkeeseen.
Päästövähennys on merkittävä vaihdettaessa fossiilinen öljy hiilineutraaliksi laskettavaan puuhakkeeseen. Jos oletetaan, että vuosittain poltetaan jatkossa noin 6500 öljylitraa vähemmän, voidaan lämmitysmuodon muutoksen CO2-päästösäästöiksi laskea noin 16,2 tonnia vuodessa. Samalla myös tuotetun myyntivalmiin viljan hiilijalanjälki pienenee merkittävästi, millä voi tulevaisuudessa olla myös oma taloudellinen arvonsa.
Investointina muutos on taloudellisesti erittäin kannattava. Esim. tämän päivän hinnoilla (kaukolämpö 58,50€/MWh+perusmaksu +10% ja öljy 1,30€/litra) ja 6500 litran vuosikulutukseen verrattuna säästöä kertyisi noin 5000€ vuodessa. Tällä vuosisäästöllä takaisinmaksaa muutamassa vuodessa jo vähän isommankin investoinnin. Lisäksi maatalouden investoinneista puhuttaessa kannattaa muistaa myös aina mahdolliset saatavat investointituet, joita kannattaa hakea.
