Kodin kemikaalit

Jokainen voi omilla valinnoillaan ja tavoillaan vaikuttaa kemikaalikuormitukseensa

Kemikaalit voidaan jaotella luonnon kemikaaleihin (esimerkiksi vesi ja suolat) ja ihmisen valmistamiin eli synteettisiin kemikaaleihin. Kemikaaleja on käytetty kautta  aikain rohtoina, hygieniassa ja kodin puhdistuksessa sekä kunnostamisessa. Kemikaalit pehmentävät, sitovat, värjäävät, säilyttävät, liuottavat, jne. Esimerkiksi terveydenhuollossa ja elintarviketeollisuudessa kemikaalit ovat usein välttämättömiä. Teollisuudessa on käytössä kymmeniä tuhansia kemikaaleja.

Kemikaalit aiheuttavat väistämättä rasitusta ympäristölle, myös vesille. Osa aineista vaikuttaa jo pieninä pitoisuuksina, ei hajoa lainkaan tai hyvin hitaasti ja kertyy eliöihin. Näitä aineita joutuu luontoon mm. kasvinsuojeluaineista ja kotitalouksien jätevesistä. Kaikki mikä kotona laitetaan viemäriin tai WC-pyttyyn, päätyy jätevedenpuhdistamolle ja osa jatkaa matkaansa edelleen vesistöön. Jätevedenpuhdistamot on suunniteltu puhdistamaan fosforia, typpeä ja eloperäistä ainesta. Jätevedenpuhdistamoilta jotkut kemikaalit kulkeutuvat lähes muuttumattomina vesistöihin joko suoraan tai puhdistamolietteen levittämisen seurauksena.

Vesistöissä kemikaalit häiritsevät usein hormonien tai elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa ja lisääntymistä. Jotkin kemikaalit matkivat ihmisen tai eläinten luonnollisia hormoneja tai häiritsevät niiden toimintaa. Tällaisia ovat ftalaatit, bisfenolit ja nonyylifenolit. Ftalaatteja käytetään muoveissa pehmentiminä, mutta nykyään niiden käyttöä on rajoitettu monissa tuotteissa.

Ihmisille kemikaalit voivat aiheuttaa monenlaisia haittoja kuten lisääntynyttä allergiaa, syöpää ja hengityselinten sairauksia. Lisäksi ne voivat heikentää siittiötuotantoa ja siemennesteen laatua. Yksittäisvaikutusten lisäksi kemikaaleilla voi olla yhteisvaikutuksia, joista ei ole vielä riittävästi tietoa. Altistumisen vaikutukset näkyvät usein viiveellä ja siksi on vaikea jäljittää yksittäisten aineiden osuutta sairauksien aiheuttajana. On kuitenkin varmaa, että monet kemikaalit lisäävät sairastumisriskiä.

Ympäristölle haitallisia ovat muun muassa:

synteettisiä myskejä sisältävät hajusteet
monet kosmetiikan väriaineet
monet kosmetiikan ja puhdistusaineiden säilöntäaineet
desinfiointiin käytettävät klooria sisältävät aineet (triklosaani yms.) esim. hygieniatuotteissa
pintakäsittelyyn käytettävät fluoriyhdisteet
palonestoaineet
puunsuojakyllästeet
kasvinsuojeluaineet

Miten voin vähentää omaa kemikaalikuormitustani?

mieti, tarvitsetko tuotetta tai ainetta todella
lue pakkausmerkinnät ja tutustu vaihtoehtoihin
osta ympäristömerkittyjä tuotteita
annostele käyttöohjeen mukaan, usein vähempikin riittää
älä sotke kemikaaleja keskenään
käytä henkilökohtaiseen hygieniaan ja kaunistautumiseen ympäristöystävällisiä aineita
lajittele jätteet ja huolehdi ongelmajätteistä asianmukaisesti
WC-pytty ei hävitä roskia eikä kemikaaleja, se vain siirtää ongelman muualle

Joutsenmerkki ja EU-kukka (Ecolabel) ovat virallisia ympäristömerkkejä. Tuote on sekä ympäristöystävällinen että yhtä laadukas kuin muut vastaavat tuotteet. Näissä tuotteissa on useiden haitallisten aineiden kuten klooriyhdisteiden käyttö kielletty kokonaan. Valitsemalla ympäristömerkittyjä tuotteita voit muuttaa kulutustasi ympäristöä säästävään suuntaan.

Kukkahattutäti

Lisätietoa

Ekologinen koti toimii vähillä kemikaaleilla

Siivous

Siivoa mahdollisimman miedoilla ja luonnonmukaisilla aineilla, nykyaikaisilla siivousvälineillä ja vettä säästäen!

Käytä klooripitoisia aineita vähän, äläkä koskaan yhdessä happamien aineiden kuten wc-puhdistusaineiden, etikan tai sitruunahapon kanssa. Näitä yhdessä käytettäessä vapautuu kaasumaista klooria, joka on haitallista hengitettynä.

Puhdistusaineen pH-luku kertoo sen happamuuden tai emäksisyyden. Neutraali pH on 6-8. Mitä pienempi tai suurempi pH on, sitä voimakkaammasta aineesta on kyse. Tarjolla on myös myrkyttömiä mutta tehokkaita puhdistusaineita.

Isoäidin keinot toimivat edelleen:

  • ruokasoodaa kirkastamaan hanat, kattilat, pesualtaat ja teekupit
  • etikkaa poistamaan kalkkisaostumia; annostelu tarkkaa koska vahva happo
  • sokeripalat ja suola apuun pohjaan palaneen kattilan puhdistuksessa tai punaviinitahran poistossa

Pyykinpesu ja tiskaus

Hanki monikäyttöisiä, kestäviä ja kotioloissa pestäviä vaatteita ja vältä pintakäsiteltyjä tekstiilejä. Esimerkiksi vaatteiden pintakäsittelyyn käytettyjä fluoriyhdisteitä (PFC) on löydetty Itämeren hylkeistä ja pitoisuudet ovat nopeassa kasvussa. Keinokuidut aiheuttavat vesistöihin mikromuovikuormitusta. Suosi ympäristömerkittyjä tekstiilejä!

On tarkoituksenmukaista pestä vain täysiä koneellisia ja käyttää ympäristöystävällisiä fosfaatittomia pesuaineita. Enintään kolme pyykinpesuainetta on tarpeen: vaalealle valkaisuainetta sisältävä (happeen perustuvia perkarbonaatteja tai natriumperkarbonaatteja), tummille kirjopesuainetta ja silkille ja villalle hienopesuainetta.

Annostele pesuaine maltillisesti. Suomessa vesi on yleensä pehmeää, mistä syystä pesuainetta tarvitaan selvästi vähemmän kuin esimerkiksi monissa Keski-Euroopan maissa. Huuhteluaine on harvoin välttämätön. Sappisaippua on ympäristöystävällinen tahranpoistaja. Älä koskaan päästä pesuvesiä suoraan vesistöön.

Tiskaamiseen pätevät samat ohjeet kuin pyykinpesuun. Pese vain täysiä koneellisia ja käytä ympäristöystävällisiä tiskiaineita, äläkä ylitä annostelusuosituksia.