Ruokahävikki

Ruokitko roskistasi?

Syöntikelpoista ruokaa päätyy jätteeksi

Roskiin päätynyt ruoka keventää kukkaroa ja kuormittaa ympäristöä. Suomalaisissa kodeissa heitetään ruokaa roskiin vuosittain 20–25 kiloa henkeä kohti. Jokainen meistä voi tottumuksia muuttamalla vähentää syntyvää ruokahävikkiä.

Koko elintarvikeketjussa syömäkelpoista ruokaa heitetään Suomessa hukkaan vuosittain noin 360 miljoona kiloa. Tästä kotitalouksien osuus on suurin (33 %). Eniten ruokahävikkiä syntyy niissä kotitalouksissa, joissa  käytetään rahaa ruokaan eniten. Useimmiten heitetään pois vihanneksia ja juureksia, kotona valmistettua ruokaa, maitotuotteita sekä leipää ja hedelmiä.

Ruuan tuottaminen, kuljettaminen, varastoiminen ja valmistaminen kuluttavat energiaa ja aiheuttavat päästöjä aiheuttaen myös vesistökuormitusta. Noin puolet vesistöihin päätyvästä ravinnekuormituksesta on peräisin elintarvikeketjun typpi- ja fosforihuuhtoumista. Suurin osa tästä syntyy maanviljelyssä ja eläintuotannossa. Toiseksi eniten päästöjä syntyy ruoan valmistuksesta ja säilytyksestä kotona. Ympäristövaikutuksia syntyy myös elintarviketeollisuudesta, kuljetuksista, pakkauksista ja kaupasta, mutta niiden osuudet ovat pienempiä. 

Katso, haista, maista – ja viitsi!

Ruokahävikkiä on helppo vähentää kotona. Jokainen voi pienentää ruokahävikkiään suunnittelemalla ostoksensa ja ateriansa hyvin, ostamalla oikean määrän ruokaa ja säilyttämällä ruokaa järkevästi, oikeissa lämpötiloissa.

Aterialta ylijääneen ruuan voi säilyttää jääkaapissa tai pakastaa myöhempää käyttöä varten. Tähteistä voi loihtia uusia ruokalajeja valmistamalla niistä vaikka munakkaan tai pitsan ja nahistuneista juureksista saa tehtyä herkullisen sosekeiton. Keiton joukkoon saa lisäksi helposti kaavittua tuorejuusto- ja kermapurkkien loput tai raastettua juustojen kannikat.

Aloita ruuan valmistus inventoimalla jääkaappi ja nostele jämät ja vanhaksi menevät ruoat pöydälle ja mieti, miten saisit hyödynnettyä ne kaikki. Vinkkejä tähderuokien tekoon löydät linkkilistalta.

Parasta ennen -päiväys ei ole sama asia kuin viimeinen käyttöpäivä. Tämä päiväys tarkoittaa, että valmistajan mielestä tuote näyttää ja maistuu parhaimmalta ennen pakkaukseen kirjattua päivämäärä. Useimmiten oikein säilytetty ruoka on Parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin syötäväksi kelpaavaa: ulkonäkö, haju ja maku kertovat siitä parhaiten.

Viimeinen käyttöpäivä laitetaan tuotteisiin, jotka ovat erityisen helposti pilaantuvia. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen syötynä ruoka voi olla terveysriski. Jos et ehdi käyttää helposti pilaantuvia tuotteita, kuten lihaa, viimeiseen käyttöpäivään mennessä, jatka käyttöikää pakastamalla se ennen viimeistä käyttöpäivää.

biojäte

Linkkejä ja vinkkejä

Muistilista

  • Syö helposti pilaantuvat ja vanhaksi menossa olevat ruoat ensimmäisenä.
  • Parasta ennen -päiväyksen jälkeen ruoka voi olla vielä syömäkelpoista, jos se on säilytetty oikein – haista, tunnustele ja maista!
  • Panosta säilytysrasioihin, joista näkee sisällön. Pidä jääkaappi järjestyksessä, jotta tiedät, mitä sieltä löytyy.
  • Pidä kylmäsäilytystä vaativat tuotteet kylmänä. Säilytä tuoreet lihat ja kalat jääkaapin alahyllyllä.
  • Pakasta helposti pilaantuvat raaka-aineet, jos et ehdi valmistaa niitä ennen viimeistä käyttöpäivää.
  • Tarkista ruoka-ainekaapit ennen kauppaan lähtöä ja osta vain tarpeeseen.
  • Älä hamstraa kaupassa tarjoustuotteita, jos et ole varma, ehditkö käyttämään ne.
  • Mikäli ruoka uhkaa jäädä syömättä, pistä se pakkaseen.