Ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntyneet maaseudun ja kaupungin maisemat ovat kulttuurimaisemia. Maisemassa ympäristön monet eri kerrokset limittyvät kokonaisuudeksi, jossa kuvastuu alueen kulttuuri- ja luonnonperinnön rikkaus. Lue lisää Kulttuurimaisemista Museoviraston sivuilta.
Ympäristöministeriö on tehnyt maisemainventointeja valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Lue niistä lisää Maaseutumaisemat sivuilta.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemää Maisemaselvitysopasta lukemalla saat lisää tietoa maisemasta ja suuntaviivoja suunnittelun tueksi.
ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten julkaisemasta Maisema - Opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun puolestaan löytyy laaja-alaisista tietoa maisema-alueista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista.
![Voimalinjoilla istuvat lintuparvet saattavat kadota maisemasta maakaapelointien yleistyessä. Kuva: Karolina Jalarvo, 2020, Ely-keskus. Kuvassa on vihreä peltomaisema. Pellon takalaidassa metsän reunassa on maalaistalon rakennuksia ja latoja. Keskellä peltoa on puinen sähkötolppa, joka kannattelee kolmea voimalinjaa. Näille langoille on asettunut lintuparvi istuskelemaan tolpan molemmin puolin.](https://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/08/LinnutLangallaVanhalinna-540x350.jpg)
Maisema elää ja muuttuu
Antti Jaatinen, rahoitus- ja rakentamisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinaissuomalainen kulttuurimaisema on ainakin meidän varsinaissuomalaisten mielestä maamme rikkainta. Asutus on vuosituhansia ollut ja on edelleen tiivistä ja peltomme ovat kansallinen turva nälkää vastaan. Olemme tyytyväisiä, kun taajamissamme on kasvupaineita ja maataloutemme on valtakunnallisesti katsoen poikkeuksellisen monipuolista ja kehittyvää. Niinpä kulttuurimaisemiimme kohdistuu sekä maatalouden että muun yhdyskuntarakenteen muutospaineita, mutta myös tarvetta säilyttää ja vaalia.
![Someron Häntälännotkot syntyivät jääkauden jälkeen, kun Rekijoki uursi laaksoja maise-maan, jossa on edelleen laidunnuksen ansiosta erittäin laaja kasvi- ja eläinkanta. Kuva: Kat-ri Salmi-nen, 2018. Kuvassa on kumpuileva maasto, joka laskee alas vihreään laaksoon, jonka pohjalla kiemurtelee kapea joki. Maa kohoaa joen molemmin puolin. Vasemmalla tiheä metsä jatkuu ulos kuvasta. Oikealla kasvaa jonkin verran erilajisia puita.](https://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/HantalannotkoSomero-540x350.jpg)
Perinnebiotoopit tarvitsevat jatkuvaa hoitoa
Terhi Ajosenpää, maisema- ja ympäristöasiantuntija, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Länsi-Suomi
Perinnebiotoopit ovat olennainen osa varsinaissuomalaista kulttuurimaisemaa. Niissä on ainutlaatuinen potientiaali luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, elävän kulttuuriperinnön vaalimiseen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Lajirunsaat ja maisemaa rikastuttavat perinnebiotoopit ovat kauniita hengähdyspaikkoja, joita voisi hyödyntää paljon nykyistö enemmän matkailussa, virkistyksessä ja opetuksessa.
Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management
Riikka Tevali, meriarkeologi, Museovirasto
BalticRIM on EU-hanke, jossa kumppaneina toimivat kulttuuriperintötoimijat sekä merialuesuunnittelijat seitsemästä Itämeren rannikkovaltiosta. Hanke polkaistiin käyntiin loppuvuodesta 2017, ja se päättyy syksyllä 2020. Päämääränä oli integroida merellinen ja vedenalainen kulttuuriperintö osaksi merialuesuunnittelua. Erityisesti vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelulainsäädäntö, tai tietoisuus siitä, saattaa olla huono. Energian ja liikenteen sektoreiden yhä kasvattaessa toimintaansa merialueilla, on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon arkeologinen ja historiallinen kulttuuriperintö veden alla, saaristoissa ja rannikoilla maa- ja vesialueiden suunnittelussa.
![Korkealta ylhäältä otetun kuvan alaosassa on sinivihreää merta ja yläosassa harmaata kalliota. Näiden välissä on kuvan keskellä alue, jolla näkyy päällekkäin sekä meri että rantakallio. Ja siinä keskellä näkyy veden alla olevan vanhan puulaivan iso hylky.](https://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/6_Alf_Korpostrom_Maija.Huttunen-1024x683.jpg)
Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta
Liina Salonen, koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ympäristöministeriö on tänä vuonna käynnistänyt Helmi-elinympäristöohjelman, joka tarttuu luontomme uhanalaistumisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen katoamiseen. Helmi-ohjelman on tarkoitus jatkua vuoteen 2030 ja se perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisinta luontoamme ja jopa neljännes uhanalaisista lajeista on riippuvainen näistä ainutlaatuisista ympäristöistä. Helmi-ohjelmassa peruskunnostetaan perinnebiotooppeja ja kasvatetaan niiden pinta-alaa. Elinympäristöjen koheneminen auttaa satoja uhanalaisia lajeja.
Lue lisää Helmi-ohjelmasta
![Kuvassa peltojen, laitumien ja metsän keskellä kulkeva joki.](https://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/11/Paimionjoki_LiinaSalonen-1024x576.jpg)
Maisemahistoriakartat
Paula Saarento, tutkija, Turun museokeskus
Maisemahistoriakartoiksi on Varsinais-Suomen alueellisessa vastuumuseossa (ent. maakuntamuseo) ryhdytty kutsumaan vanhojen, pääasiassa 1700-1800-luvun vaihteen, isojakokarttojen pohjalta sähköisesti piirrettyjä maisemahistorian rakennetta kuvaavia karttoja. Niiden avulla voidaan havainnollistaa ja paikallistaa mm. vanhojen kylätonttien, peltojen, niittyjen ja myllyjen sijainti ja tieurien kulku sekä tutkia rakennusten suhdetta historialliseen ympäristöönsä.
![Kuvassa on vaaleanbeige kartta. Merkinnät mustalla ja vasemmassa ylänurkassa myös vihreällä.](https://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/Hiittinen-Hogsara-pienennetty1_2-e1600521272293.jpg)
![Kuvassa etualalla havupuita ja joitakin lehtipuita. Keskellä peltoa, joka rajautuu metsänrajan maatalousrakennuksiin.](https://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/Mynmen-Pitksmen-maankaatopaikalta-scaled-e1600520991635.jpg)
Varsinais-Suomen valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
- Saaristomeren kulttuurimaisemat (Kemiönsaari, Parainen)
- Airisto - Seilin maisema-alue (Parainen, Naantali)
- Ruissalo - Hirvensalo (Turku)
- Aurajokilaakso (Turku, Kaarina, Lieto, Aura, Pöytyä)
- Paimionjokilaakso (Paimio, Piikkiö, Lieto, Tarvasjoki)
- Uskelan- ja Halikonjoen laaksot (Salo)
- Mynämäenlahti (Masku, Mynämäki)
- Untamala - Kodjala (Laitila)
![Kuvan keskellä on isohko koivu, jonka vihreiden lehvien alle ja ympärille on kokoontunut lehmälauma. Lehmät ovat väriltään ruskeita mutta naamat ovat valkoiset. Suurin osa seisoskelee, muutama on pistänyt makuulle ja yksi ammuu kameralle.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/2-Lehmat_KoivunAlla-scaled.jpg)
![Kuvan etualalla on vihreä merenrantaniitty. Kapean lahden toisella rannalla näkyy matalia harmaita kallioita, joilla kasvaa vihreää lehtipensaikkoa. Kuvan oikeassa ylälaidassa näkyy kauempana merellä kalliosaaria.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/Rantaniitty-scaled-e1600365291125.jpg)
![Maisemakuvan oikeassa etulaidassa on lehtipuu. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy yksi pieni ja kaksi isoa kasvihuonetta. Keskeltä aukeaa peltomaisema aina taka-alan metsään asti.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/11-kasvihuoneet-scaled.jpg)
![Kuvassa on riukuaidalla reunustettu niitty, jolla on useita heinäseipäitä, joihin heinät on nostettu kuivumaan.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/15-heinaseipaat-scaled.jpg)
![Kuvassa laaja vihreä pelto, joka rajautuu metsään. Keskellä kuvaa metsän rajassa punainen lato.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_1092-scaled.jpg)
![Kuvassa on merenrantakallioita, tyyntä rantavettä ja lukuisia pieniä kalliosaaria ennen ulappaa.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/Ypymissaari-illalla-1-scaled.jpg)
![Maisemakuvassa kaksi mustaa ja neljä valkoista lammasta laiduntaa aidattua niittyä. Kuvan keskellä niityn takana näkyy vähän Aurajokea, jonka vastarannalla jatkuvat viljelysmaat metsänrajaan asti.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/4-maisemanHoitajattyossa-2.jpg)
![Lähikuvassa purppuranpunaisia, violetteja ja valkoisia kukkia.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/Ruohosipuli-keto-orvokki-isomaksaruoho-ym-scaled.jpg)
![Kuvassa on keltaisena kukkiva rypsipelto. Taka-alalla maatalon rakennuksia ja metsää.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/10-rypsipelto-–-kopio-scaled.jpg)
![Kuvassa on kalliota ja tiheää puustoa, joka päättyy meren rantaan. Sitten on runsaasti metsäisiä saaria ennen kuin ulappa alkaa.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/Kemionsaaren-Lovon-laelta--scaled.jpg)
![Kuvassa on puitu pelto ja sen takareunassa seisoo hyvin korkea valkoinen suorakaiteen muotoinen rakennus.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/16-Yliskylan-viljasiilo-scaled.jpg)
![Kuvassa on lehmiä laiduntamassa. Taustalla on kallioita ja matalia puita.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/Parainen-Nauvon-Berghamn-3-scaled.jpg)
![Kuvassa on paljon pieniä liiloja orvokkeja. Ne kasvavat jäkäläisen kallion juurella ja vähän välissäkin.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/Orvokkeja-saarella-scaled.jpg)
![Kuvassa on pelto, jonka vasemmassa laidassa on sähkökeskus, tornimainen vaalea rakennus. Keskuksesta lähtee useita sähkökaapeleita ja sekä pellolla että pellon laidassa on useita puisia sähkötolppia.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/7-HantalaSahkokeskus-scaled.jpg)
![Kuvassa on viljava pelto ja kolme latoa. Horisontissa metsän reuna.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/5-peltomaisema.jpg)
![Lähikuvassa kahden puun tyvet, joiden välissä kasvaa ketunleipä pienine valkoisine kukkineen.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/Ketunleipapuu-Orossa-scaled.jpg)
![Kuvassa on nurmikkoa, joka päätyy lahden rantaan. Etualalla on rivistö ohutrunkoisia pitkiä lehtipuita, joiden väleistä näkyy hienosti taustalla oleva merenranta ja ukkosta ennustavat siniharmaat pilvimassat.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/Kemionsaari-Helsingholmen-scaled.jpg)
![Kuvassa on pieni ryhmä erivärisiä lampaita. Vasemmassa yläkulmassa seisoskelee kaksi ruskeaa lammasta vierekkäin. Keskellä kuvaa seisoo yksi valkomusta lammas katsomassa suoraan kameraan. Oikeassa alanurkassa pari mustavalkoista ja yksi vaaleanruskea lammas ovat pistäneet maata.](http://ymparistonyt.fi/wp-content/uploads/2020/09/Jungfruskar2-scaled.jpg)
Maisemanhoitajat laiduntamassa Seilin saarella Airistolla 2013. Kuva: Varsinais-Suomen Ely-keskus.
Rantaniitty Jungfruskärissä Paraisten Houtskarilla. Kuva: Terhi Ajosenpää, 2012.
Kasvihuoneita Kuusiston peltomaisemassa 2013. Kuva: Marie Nyman, Ely-keskus.
Heinäseipäitä Paimionjokilaakson pellolla 2013. Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Nurmimaisemaa Kemiönsaaren Galtarbyvägenin varrelta. Nurmi voi olla rehuksi kerättävää tai laidunnettua. Kuva: Mia Puotunen, 2015, ELY-keskus.
Merimaisema (Kemiönsaaren Örön saaren itäpuolinen saariryhmä). Kuva: Emilia Horttanainen, 2020.
Maisemanhoitajat työssään Aurajokilaakson niityllä. Kuva: Kirsti Virkki, 2013, Ely-keskus.
Ruohosipuli, keto-orvokki ja isomaksaruoho kukkivat saarella (Kemiönsaaren Örön saaren itäpuolinen saariryhmä). Kuva: Emilia Horttanainen, 2020.
Rypsipelto Uskelan-Halikonjokilaaksossa. Kuva: Marie Nyman, 2013, ELY-keskus.
Maisema Lövön saaren laelta kuvattuna. Kuva: Emilia Horttanainen, 2020.
Yliskylän viljasiilo, Perniönjokilaakso. Kuva: Marie Nyman, 2012, ELY-keskus.
Berghamn on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva saari ja kylä. Saari on hyvä satamapaikka eteläisellä Saaristomerellä ja sitä käyttivät jo viikingit. Kuva: Samu Virkki, 2017.
Orvokit kukkivat saarella (Kemiönsaaren Örön saaren itäpuolinen saariryhmä). Kuva: Emilia Horttanainen, 2020.
Sähkökeskus Häntälän pelloilla Somerolla. Kuva: Kirsti Virkki, 2013.
Someron peltomaisemaa. Kuva: ELY-keskus, 2013.
Ketunleipäpuu Örössä. Kuva: Emilia Horttanainen, 2020.
Helsingholmenin saari (Kemiönsaari) asutettiin 1770-luvulla. Nykyään saaressa toimii suosittu vierasvenesatama ja siellä on useita luontopolkuja. Kuva: Kirsti Virkki, 2018, ELY-keskus.
Lampaita Saaristomeren kansallispuistossa sijaitsevalla Houtskarin Jungfruskärillä. Kuva: Kirsti Virkki, 2016, ELY-keskus.