Mörtfiskarna var tidigare viktiga matfiskar, men numera används de mera sällan vid matlagning och anses allmänt vara skräpfisk. Mörtfiskar underskattas alldeles i onödan: man kan tillreda läckra och hälsosamma rätter av dem och samtidigt dra sitt står till stacken inom vattenskyddet! Mörten och braxen är de bäst kända mörtfiskarna, men i våra vatten förekommer nästan…
Jatka lukemistaPyhäjärven valuma-alueella kunnostetaan
Säkylän Pyhäjärven valuma-alueelle on rakennettu erilaisia veden laadun parantamiseen tähtääviä vesiensuojelutoimenpiteitä jo 1990 –luvun puolesta välistä lähtien. Toimenpiteet ovat osaltaan olleet parantamassa Pyhäjärven vedenlaatua. Kohteiden toimivuutta on tutkittu intensiivisesti 2000 –luvulla Pyhäjärvi-instituutin eri hankkeissa. Valuma-alueen maaperästä, koosta ja virtaamista riippuen altaat usein täyttyvät veden kuljettamista aineksista. Tällöin altaiden ravinteiden pidättämiskyky voi heiketä ja kunnostaminen…
Jatka lukemistaSinisen kasvu ja merten aluesuunnittelu –työpaja Porissa 17.1.2017
Sinisellä kasvulla tarkoitetaan merten luonnonvarojen hyödyntämistä kestävällä pohjalla. Järjestettävässä Smartsea-hankkeen työpajassa pohditaan tarkemmin, mitä on sininen kasvu ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa elinkeinoille Pohjanlahden alueella? Mikä on merialuesuunnittelun (MSP) nykytila ja miten kehitteillä olevaa MSP-työkalua voitaisiin hyödyntää sinisen kasvun edistämiseksi Pohjanlahdella? Työpajat järjestetään yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Osallistujat saavat tietoa kuusivuotisesta SmartSea-hankkeesta sekä merialuesuunnittelusta ja…
Jatka lukemista
Käytä järkeä, syö myös särkeä!
Lisäämällä luonnonkalan, myös särkikalan käyttöä ruuanvalmistuksessa, poistat vesistöistä ravinteita ja tasapainoitat sekä ruokavaliota että ravintoverkkoa. Suomalaiset syövät kalaa vuodessa lähes 15 kg/henkilö, mutta suurin osa tästä on ulkolaista tuontikalaa. Kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt 2000-luvulla noin kolmanneksella ja tuontikalan määrä on vastaavasti lähes kaksinkertaistunut. Tuontikalasta suurin osa on norjalaista kasvatettua lohta. Myös kotimaisista kaloista syödään…
Jatka lukemista
Koulut tarttuivat haasteeseen
Turun Lyseon koulu ja Eurajoen yhteiskoulu vastasivat Rauman Koulujemme lähivedet –haasteeseen. Tarkoituksena on tutkia itsevalittua lähivesikohdetta säännöllisesti ja käsitellä aihetta laajasti eri oppiaineissa eri näkökulmista. Kukin koulu muokkaa oman lähivesi-toimintamallinsa. Turun Lyseossa kevään monialaisena teemana vesi Turun Lyseossa aloitettiin kevään 2017 suunnittelu jo syksyllä. Lisäksi koulussa järjestettiin onnistunut päivätyökeräys Itämeren suojelun hyväksi. – Toteutamme teemaa eri…
Jatka lukemistaKipsin levitys pelloille puolitti päästöt?
Viime elokuussa lietolaisille pelloille levitettiin yli kuusi miljoona kiloa kipsiä. Ensimmäiset seurantatulokset osoittavat ravinnepäästöjen vähentyneen. Vaikka viime syksy oli Varsinais-Suomessa kuiva ja Liedon halki virtaavan Savijoen vedet vähissä, niin pari runsasvetisempää jaksoa osui loppuvuoteen. Jokeen asetetut mittarit kertoivat marraskuun loppupuolella, että vettä virtaa ja pelloilta valuu jokeen maa-ainesta. SAVE-hankkeen tutkimusalueet on jaettu kolmeen osaan. Savijoen…
Jatka lukemista
Vesistöt kuntoon
Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla -tilaisuus YM 2.2.2017 Vesien tilan parantamiseen on tarjolla rahoitusta! Ympäristöministeriön seminaarissa kerrotaan mihin rahoitusta myönnetään miten sitä haetaan kuka voi hakea mistä saa lisätietoa milloin hakuja avautuu. Lue lisää >> Tilaisuuden ohjelma, ilmoittautumislinkki ja verkkolähetyslinkki (ym.fi)
Jatka lukemistaUusi hajajätevesiasetus lausunnolla
Ehdotus uudeksi hajajätevesiasetukseksi on lähtenyt lausunnolle. Lausuntoaika on 21.1.2017 saakka. Asetusluonnoksen tavoitteena on haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevan sääntelyn kohtuullistaminen ja selkeyttäminen. Asetuksen sisältö edesauttaisi lainsäädännön täytäntöönpanoa sekä käytännön toteuttamista kiinteistöillä. Keskeisiä muutoksia olisivat sääntelyn yksityiskohtaisuudesta luopuminen ja säännösten kokonaismäärän vähentäminen. Keskeisin sisällöllinen muutos olisi, että jätevesien käsittelyjärjestelmän tarkasta mitoituksesta ei enää säädettäisi yksityiskohtaisesti eikä…
Jatka lukemistaVesistösankari Raimo Vahanto, onnea!
Vesistökunnostusverkoston vesistösankari-kampanjassa esitellään henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet vesistöjemme tilan parantamiseen. Ensimmäiseksi vesistösankariksi on nimetty pitkään ansiokasta työtä puhtaamman meren puolesta tehnyt raumalainen Raimo Vahanto. Hänen ideoimaa Meremme tähden -seminaaria on järjestetty jo viitenä vuotena ja sen myötä on saatu käyntiin Koulujemme lähivedet -toiminta ensin Raumalla ja nyttemmin toiminta on leviämässä myös muihin kuntiin jopa…
Jatka lukemistaSelkämeren uutiskirje Koskelo
Uutiskirje päättää Selkämeren kansallispuiston 5-vuotisjuhlavuoden Selkämeren kansallispuisto perustettiin 1.7.2011 paikallisten toimjoiden aktiivisuuden ja monivaiheisen prosessin tuloksena. Selkämeren kansallispuiston perustamislakiin kirjattiin poikkeuksellisen monta tavoitetta ja arvoa. Siltä pohjalta kansallispuistoa ryhdyttiin myös toteuttamaan paikallislähtöisesti ja moniarvoisesti. Lue lisää >> Selkämeren uutiskirje Koskelo
Jatka lukemista
