Viime elokuussa lietolaisille pelloille levitettiin yli kuusi miljoona kiloa kipsiä. Ensimmäiset seurantatulokset osoittavat ravinnepäästöjen vähentyneen.
Vaikka viime syksy oli Varsinais-Suomessa kuiva ja Liedon halki virtaavan Savijoen vedet vähissä, niin pari runsasvetisempää jaksoa osui loppuvuoteen.
Jokeen asetetut mittarit kertoivat marraskuun loppupuolella, että vettä virtaa ja pelloilta valuu jokeen maa-ainesta.
SAVE-hankkeen tutkimusalueet on jaettu kolmeen osaan. Savijoen yläjuoksun pelloille ei kipsiä levitetä. Keskiosuudella 28 prosenttia ja Parmaharjun alueella 43 prosenttia pelloista on saanut kipsikäsittelyn.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholmin mukaan ensihavainnot ovat olleet tosi rohkaisevia.
– Havaittiin se, että kipsipelloilta valuu huomattavasti kirkkaampaa vettä eli siinä on vähemmän maa-ainesta, mikä on huuhtoutunut pelloilta ja sitä kautta siinä on paljon vähemmän fosforia, joka on sitoutunut maa-ainekseen.
– Ihan noin alustavan arvion mukaan kipsatuilta pelloilta on valunut yli puolet vähemmän sameampaa vettä kuin ei-kipsatuilta pelloilta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös vesistöön huuhtoutuvan fosforin määrä on voinut puolittua. Kipsin todellinen teho nähdään ehkä vasta tänä keväänä, kun virtaamat kasvavat lumien sulamisen tai sateiden takia.
Erikoistutkija Petri Ekholm on kuitenkin tyytyväinen jo näihin ensimmäisiin tuloksiinkin. Aiemman, pienen kipsikäsittelykokeen tulokset näyttäisivät toimivan myös nyt, kun koealue on 1550 hehtaaria ja mukana 55 viljelijää.
– Seuraamme Savijokea ainakin kaksi vuotta ja tietysti toivomme, että tulokset säilyvät yhtä hyvinä kuin nyt on ollut. Erityisesti odotetaan sellaisia märkiä tilanteita, miten kipsi silloin vaikuttaa.
Viljelijät innolla mukana
Lietolaisen maanviljelijä Martti Hyssälän pelloille levitettiin kipsiä elokuussa. Osa pelloista on nyt kynnettynä, osa kevyemmin muokattuna ja loput sänkipeltona.
Hyssälän mukaan pelloilla kipsin vaikutus maaperään näkyy vasta keväällä. Savijoen varrella pellot ovat nimen mukaan savipitoisia ja roudan syvyys vaikuttaa paljon maan muokkautuvuuteen.
– Varsinainen vaikutus alkaa näkyä vasta keväällä, kun maata aletaan käsitellä äkeellä ja pohjustamaan kylvömaata. Vasta silloin viljelijä näkee, miten kipsi vaikuttaa maaperään. Kun pellot lähtevät orastumaan, niin nähdään miten kipsi vaikuttaa kasvustoon.
Viljelijät ovat kuitenkin jo nyt ilahtuneet alustavista tuloksista, joiden mukaan kipsi estää maan huuhtoutumista.
– Nämä ovat erittäin lupaavia tuloksia ja varsinaissuomalaiset viljelijät odottavat innolla näitä tuloksia, että näillä olisi tilastollisesti merkittävää vaikutusta maatalouden vesistöpäästöihin.
