Seitsemän kunnan ja yhden kuntayhtymän edustajat olivat paikalla, kun Kaarinassa esiteltiin uutta Energiatehokkuussopimusta vuosille 2017–2025. Energiansäästöviikolla järjestetyssä Käytännön avaimet kestävään kuntatyöhön –tilaisuudessa puhuttiin siitä, miten kunnassa tehdään viisaita hankintoja, parannetaan energiatehokkuutta ja voidaan ottaa askeleita paikallisen uusiutuvan energian käyttöön. Käytännön esimerkkinä oli mm. Jyrkkälän remonttihanke. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta käynnistynyt Suomessa vuonna 1997 ja se on tuottanut…
Jatka lukemistaTaloyhtiön energiakulut kuriin viestinnällä
Taloyhtiöissä kuluu noin 10 % Suomessa käytettävästä energiasta. Energiankulutukseen ja siten energialaskuun voi parhaiten vaikuttaa remonteilla, taloteknisillä säädöillä ja viestinnällä. Taloyhtiön hallitus vastaa siitä, että ne ovat kunnossa. Suuret remontit ja talotekniset säädöt tarkoittavat satsausta tuleviksi vuosiksi, vaikka ne näkyvät asukkaille ensin kuluerinä. Putkiremontti ja julkisivuremontti ovat jo itsessään energiaremontteja. Eroa on siinä, kuinka paljon…
Jatka lukemistaHesburger hyvittää kolmen tuotteensa hiilijalanjäljet
Hesburger kompensoi Kerroshampurilaisen, Soijatortillan ja Kasvistortillan tuotannon aiheuttamat ilmastovaikutukset osallistumalla projekteihin, jotka sitovat ja vähentävät ilmakehän kasvihuonekaasupäästöjä. – Hesburger on jo pitkään pienentänyt omaa hiilijalanjälkeään erilaisilla teoilla, kuten hyödyntämällä aurinkoenergiaa ja maalämpöä, keräämällä talteen hukkalämpöä ja vähentämällä pakkausmateriaalien käyttöä, Hesburgerin varatoimitusjohtaja Jari Vuoti sanoo. – Ilmastonmuutos on yksi suurimmista maapallon tulevaisuutta uhkaavista tekijöistä. Hesburger haluaa…
Jatka lukemistaVihreästä rahasta vauhtia kuntien ympäristöinvestointeihin
Lontoon pörssissä juhlittiin tiistaina avajaisseremonioiden yhteydessä Suomen ensimmäistä vihreää bondia. Kuntarahoituksen syyskuun lopussa liikkeelle laskema 500 miljoonan dollarin joukkovelkakirja merkattiin täyteen parissa tunnissa. Ympäristötietoisten kansainvälisten sijoittajien rahoilla vauhditetaan kotimaisia ympäristöinvestointeja. Lontoon pörssiin listatun joukkovelkakirjan ympärillä oli jo ennakkoon suurta mielenkiintoa. Vihreä teema näkyy rahamaailmassa entistä selkeämmin. -Viime vuosina on vihreä teema näkynyt entistä enemmän kansainvälisillä…
Jatka lukemistaKalankasvatuksessa riittää kehittämistä ja kestävyyshaasteita
Manner-Suomessa kasvatettiin vuonna 2015 noin 9 milj. kiloa kalaa ihmisravinnoksi, josta Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa noin 4,5 milj. kiloa eli 50 % maan tuotannosta. Kirjolohen tuotanto kattoi yli 90 % koko ruokakalatuotannosta. Kotimainen ruokakalatuotanto ei riitä tyydyttämään kasvavaa kysyntää. Erityisesti lohikalojen osalta joudutaan turvautumaan tuontikalaan. Tuotanto ja vesistökuormitus vähentyneet merkittävästi Kalankasvatuksen tuotanto on laskenut vuosituhannen…
Jatka lukemista
Luontoon saa koskea
Luonnonhoitoa Yhdessä – Managing Nature, Working Together. Kansainvälinen luonnonhoitoseminaari Turussa 29.–30.11.2016 Elinympäristöistä huolehtiminen onnistuu yhteistyössä Luonnon monimuotoisuuden väheneminen koko maapallolla huolestuttaa. Ilmastonmuutos jatkuu, vedet likaantuvat, eliölajeja katoaa, elinympäristöjä tuhoutuu. Mitä asialle voi tehdä? Voiko tehdä mitään? – Uskomme, että yhdessä voimme pysäyttää huolestuttavan kehityksen ja kääntää suunnan. Tavoitteena on saada aikaan kestäviä ratkaisuja luonnossa elävien…
Jatka lukemistaRaakkua löytynyt Karvianjoesta, Kiskonjoelta kadonnut
FRESHABIT -hankkeen Lounais-Suomen osio toteuttaa käytännön vesistökunnostuksia Kiskonjoen ja Karvianjoen Natura-alueiden uomassa ja valuma-alueilla sekä seuraa tehtyjen toimien vaikutuksia Natura-alueiden luontotyyppien ja lajien tilaan ja erityisesti EU:n luontodirektiviin simpukkalajeihin jokihelmisimpukkaan l. raakkuun ja vuollejokisimpukkaan. Tavoitteena on näissä vanhoissa raakkujoissa inventoida lajin nykytila ja selvittää mahdollisuus pelastaa kanta. Raakun glokidiotoukka elää taimenissa ja lohissa. Lajin selviäminen…
Jatka lukemistaKansallinen kiertotalouden tiekartta valmistui
Suomelle uusia keinoja kasvattaa korkean lisäarvon tuottamista Suomen kansallinen kiertotalouden tiekartta aloittaa uudenlaisten ratkaisujen luomisen, joita Suomi tarjoaa ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen hupenemisen ja kaupungistumisen haastamalle maailmalle. Kiertotalouden ensimmäiset ratkaisut perustuvat Suomen perinteisiin vahvuusalueisiin ja täten voisivat tarjota kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja sekä vuosittain miljardien eurojen arvonlisän. Suomella on aito mahdollisuus luoda seuraavien 5–10 vuoden aikana kestävää…
Jatka lukemistaPelastaako kipsi Saaristomeren?
Varsinais-Suomessa levitetään rantapelloille kipsiä. Toiveissa on, että pelloilta mereen päätyvät ravinteet vähenevät kertaheitolla. Iso rekka kippasi elokuun lopulla valkoisen lastinsa maanviljelijä Martti Hyssälän pellon reunalle. Ollaan Liedossa Varsinais-Suomessa. Kohta kipsiä aletaan kauhoa levityslaitteeseen. Kipsi päätyy viereiselle pellolle, josta kaurasato on juuri korjattu. Hyssälän tilan pellot polveilevat idyllisessä maalaismaisemassa, jota halkoo kapea Savijoki. Martti Hyssälä osallistuu…
Jatka lukemista
Nakkila hankkii aurinkovoimalan
Nakkilan kunta vastaa Mynämäen ja Maskun aurinkoenergiahaasteeseen. Kunnanviraston sosiaalitoimistorakennuksen katolle asennetaan aurinkosähköjärjestelmä ensi keväänä 2017. – Voimalan pinta-alan on 120 neliötä ja sen teho vastaa kunnan virastorakennusten kesäaikaista pohjakuormaa. Hyvin toimivan aurinkovoimalan on arvioitu tuovan noin 10 prosentin säästön, kertoo ympäristösihteeri Kari Ylikoski Nakkilan kunnasta. Nakkila lähti mukaan SYKEn yhteishankintaan Suomen ympäristökeskus SYKE on organisoinut…
Jatka lukemista
