Indikaattori ilmaisee, kuinka suuri osuus maaseudun väestöstä asuu kylissä harvaan asutun maaseudun sijaan. Indikaattori kertoo kylien mahdollisesta tiivistymisestä tai harvenemisesta sekä varsinaisen harvaanasutun maaseudun väestön muutoksista. Lisäksi tämän indikaattorin avulla on mahdollista tarkastella, eheytyykö yhdyskuntarakenne eli onko täydennysrakentaminen onnistuttu suuntaamaan oikein. Mitä suurempi prosenttiosuus asukkaista asuu kylissä, sitä eheämpi yhdyskuntarakenne on myös maaseudulla.
Jatka lukemistaJoukkoliikenteen mahdollistava asukastiheys
Indikaattori ilmaisee, kuinka suuri osuus kaupunkiseudun väestöstä asuu alueilla, joiden asukastiheys on vähintään 20 as/ha. Tätä asukastiheyttä on tutkimuksissa pidetty taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen suuntaa-antavana minimitiheytenä. Indikaattori kertoo kannattavan joukkoliikenteen ja palveluiden järjestämisen mahdollisuuksista. Lisäksi sen avulla on mahdollista tarkastella, eheytyykö yhdyskuntarakenne eli onko täydennysrakentaminen onnistuttu suuntaamaan oikein. Mitä suurempi prosenttiosuus asukkaista asuu yli 20 as/ha…
Jatka lukemistaFosforipitoisuudet merissä
Saaristomeri on kokonaisuudessaan rehevöitynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Rehevöityminen näkyy selvimmin rannikon lähellä ja sisäsaaristossa. Veden laatu paranee ulkosaaristoa ja avomerta kohti. 2000-luvun alussa fosforipitoisuuden nousu taittui ja on sen jälkeen pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Ulkoisen kuormituksen lisäksi fosforipitoisuutta nostaa sisäinen kuormitus. Selkämeri on paikoin rannikkovyöhykettä lukuun ottamatta vähemmän rehevöitynyt kuin Saaristomeri. Selkämertakin rehevöityminen uhkaa,…
Jatka lukemistaJokien fosforipitoisuudet
Vuosittaiset fosforipitoisuudet kasvoivat 1980-luvulla Paimionjoessa, joka on valuma-alueeltaan maatalousvaltaista ja maaperältään savista. 2000-luvulla vedenlaatu on pitkälti vaihdellut sadannan ja lämpötilojen mukaan. Esimerkiksi vuodet 2002–2003 olivat vähäsateisia, minkä seurauksena ravinteiden huuhtoutuminen valuma-alueilta väheni merkittävästi. Talvet 2009/2010 ja 2010/2011 olivat puolestaan kylmiä, minkä takia talviaikainen ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin väheni. Satakunnassa joet virtaavat tyypillisesti järvien kautta, mikä tasoittaa…
Jatka lukemistaYmpäristöalan yritykset
Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, joka liittyy ympäristön pilaantumista estävään tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon. Ympäristöliiketoiminta voi olla tietyn yrityksen pää- tai sivutoimintaa. Ympäristöliiketoiminta ei ole oma toimialansa, vaan tuotanto on hajautunut useaan eri toimialaluokkaan. Ympäristöliiketoimintaa päätoimisesti harjoittavat yritykset toimivat seuraavilla toimialoilla: sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla, maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut, viemäri- ja jätevesihuolto sekä…
Jatka lukemista
Öljy- ja kemikaalivahinkojen määrä
Öljy- ja kemikaalivahinkojen määrän kehitys kuvaa onnistumista onnettomuusriskien hallinnassa. Ympäristöonnettomuudet voivat vaikuttaa haitallisesti maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Ylivoimaisesti eniten öljy- ja kemikaalivahinkoja tapahtuu liikenteessä laitteiden rikkoutuessa tai liikenneonnettomuuksien yhteydessä. Myös teollisuudessa ja kiinteistöillä sattuu merkittävä määrä öljy- ja kemikaalivahinkoja. Suurin osa vahingoista sattuu maa-alueilla. Tapahtuneiden öljy- ja kemikaalivahinkojen määrä on vaihdellut 2000-luvun puolella Varsinais-Suomessa…
Jatka lukemista
