Vuoden ensimmäisen uutiskirjeen aiheina: Suomen kuntien ja alueiden ilmastopäästöjä seurataan jatkossa vuosittain Maakunnille on laskettu hiilinieluarvio Maakunnalliset kulttuuriympäristöohjelmat päivitetään tänä vuonna SIIRRETTY SYKSYYN 14.-20.9.2020: Vesivisioviikko maalis-huhtikuun vaihteessa SIIRRETTY ENSI VUOTEEN, TOUKOKUULLE 2021: Meremme tähden -tapahtuman jälleen 7.5.2020 Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia päivittyy Lounaistiedon tilastopalvelu uudistunut Ilmastoratkaisujen maakunta – yritykset kertovat ilmastotoimistaan Hukkalämmöstä hyötyenergiaa Lisäksi tietoa…
Jatka lukemista
Lounaistiedon tilastopalvelu uudistui – tietoa myös ympäristön tilasta
Lounaistiedon uusi tilastopalvelu on julkaistu Tilastopalvelun uudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota sivujen käytettävyyteen mobiililaitteilla. Lisäksi tilastokaavioiden ulkoasu on uudistettu ja tietosisältöjä on päivitetty. Uusina tietosisältöinä tilastopalveluun on tuotu yritysten liikevaihdon kuvaajat ja ympäristön tilan seuranta. Myös liikenteen tietosisältöjä on laajennettu. Ympäristön tilaa ja siihen vaikuttavaa toimintaa on kuvattu neljän teeman alla: Ilmasto, Vesi, Luonto ja…
Jatka lukemista
Suomi torjumassa ilmastonmuutosta
Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisee vuosina 2017-2018 neljä eri tietopakettia ympäristön tilasta. Tietopaketit keskittyvät eri teemoihin. Neljäs ympäristön tila -tietopaketti julkaistiin 12.6.2018 ja se käsittelee ilmastonmuutosta sekä mustaa hiiltä ja sen negatiivisia vaikutuksia Arktiselle alueelle. Alla on poimintoja tietopaketeista ja jutun lopussa on linkit SYKE:n tietopakettiin. Koko 2000-luvun laskussa olleet kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa lähtivät nousuun edelliseen…
Jatka lukemista
Uusi henkilöliikennetutkimus julkaistu
Suomalaiset liikkuvat pitkälti samalla tavalla kuin 6 vuotta sitten, kertoo tuore henkilöliikennetutkimus. Alueelliset erot liikkumistavoissa ovat kuitenkin suuria. Liikkumisen tunnusluvut ovat pysyneet pitkälti ennallaan. Vuonna 2016 suomalaiset tekivät kotimaassa keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa, kulkivat 41 kilometriä ja käyttivät aikaa liikkumiseen tunnin ja 13 minuuttia vuorokaudessa. Yhteensä kotimaanmatkoja oli vuositasolla 5,1 miljardia ja kilometrejä kaikkiaan 76…
Jatka lukemistaVesien hyvään tilaan edelleen matkaa
Pintavesien tila monin paikoin hyvää huonompi Vesistömme ovat vuosikymmeniä jatkuneen ulkoisen ravinnekuormituksen seurauksena rehevöityneet. Suurena haasteena on hajakuormituksen, erityisesti maataloudesta tulevan kuormituksen vähentäminen. Vesistöjen tilaa pyritään parantamaan monin keinoin ja toimenpitein, jotka vaikuttavat kuitenkin hitaasti. Kehitystä hidastavat mm. vesialtaiden pohjaan varastoituneet ravinteet, merialueilla virtausten mukana kulkeutuvat ravinteet ja ilmastonmuutoksen myötä runsastuneiden sateiden aiheuttama huuhtouma maalta….
Jatka lukemistaMetsävarat
Puuston kasvun ja poistuman avulla seurataan puuston määrän kehitystä. Poistuma sisältää hakkuissa ja metsänhoitotöissä poistetun puuston ja luonnollisen poistuman. Kestävä puuntuotanto ja puunkäyttö hidastavat kasvihuoneilmiötä, turvaavat metsäluonnon monimuotoisuuden ja toteuttavat luonnonvarojen kestävän käytön periaatetta. Metsien hoito, turvemaiden ojitus ja metsämaan rehevöityminen ovat lisänneet kasvua, toisaalta happamoittava laskeuma on vaikuttanut haitallisesti metsien terveydentilaan. Puuston kasvun arviot…
Jatka lukemista
Järvien fosforipitoisuudet
Kalaisuudestaan tunnetussa Säkylän Pyhäjärvessä kasvukauden ravinnepitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä, vaikka mm. fosforipitoisuus onkin hieman kasvanut 1980-luvulta. 2000-luvulla vedenlaatu on pitkälti vaihdellut sadannan ja talviaikaisen lämpötilan mukaan: sekä kuivuusjaksot että kylmät talvet vähentävät valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormaa. Voimakkaasti kerrostuvalle Kakskerranjärvelle on ominaista pohjanläheinen hapettomuus syvännealueilla. Tämän seurauksena alusveden fosforipitoisuus kasvaa, mutta tällä ei ole suurta merkitystä…
Jatka lukemista
Jätteen hyödyntäminen on osa kiertotaloutta
Yhdyskuntajätteen hyötykäytön kehitys kuvaa sekä jätehuollon toimivuutta että myös ekotehokkuutta ja ympäristövastuullisuutta. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyviä jätteitä ja siihen rinnastettavia teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyviä jätteitä. Yhdyskuntajätteen määrä Lounais-Suomessa on ollut vuosina 2002˗2012 noin 300 000 ˗ 360 000 tonnia/vuosi. Asukasta kohden tarkasteltuna jätemäärä oli 427 kg vuonna 2012, mikä on vähemmän kuin aiemmin….
Jatka lukemistaTieliikenteen hiilidioksidipäästöt Satakunnassa
Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys noudattelee pitkälti liikenteen määrän kehitystä. Autokannan uusiutuessa tieliikenteen muut päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Hiilidioksidipäästöt eivät kuitenkaan ole pienentyneet samassa suhteessa. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys on yleensä noudattanut liikenteen määrän kehitystä. Vuosina 2008 -2009 taloudellinen taantuma vaikutti merkittävästi tavaraliikenteen suoritteeseen (kuorma-autot), mikä selittää hiilidioksidipäästöjen vähenemisen näinä vuosina. Myös uusien autojen myynti romahti lamavuosina, ja…
Jatka lukemistaTieliikenteen hiilidioksidipäästöt Varsinais-Suomessa
Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys noudattelee pitkälti liikenteen määrän kehitystä. Autokannan uusiutuessa tieliikenteen muut päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Hiilidioksidipäästöt eivät kuitenkaan ole pienentyneet samassa suhteessa. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys on yleensä noudattanut liikenteen määrän kehitystä. Vuosina 2008 -2009 taloudellinen taantuma vaikutti merkittävästi tavaraliikenteen suoritteeseen (kuorma-autot), mikä selittää hiilidioksidipäästöjen vähenemisen näinä vuosina. Myös uusien autojen myynti romahti lamavuosina, ja…
Jatka lukemista