Vuoden 2022 ennakkotiedot on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä päästötietopalvelussa. Uutena lisänä palveluun saatiin kuntakohtaiset vuoden 1990 päästötiedot. Kunnille erityisesti räätälöidyn ns. Hinku-laskennan lisäksi palvelusta on saatavilla alueiden kokonaispäästöt eroteltuna päästökauppaan ja taakanjakosektoriin, johon kuuluu päästökauppalaitosten ulkopuolelle jäävät päästöt, kuten liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys. työkoneet ja jätteiden käsittely.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan Varsinais-Suomen kuntien vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt laskivat 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Suomen kuntien keskimääräinen päästövähennys oli 2,7 prosenttia. Toisaalta Varsinais-Suomessa päästöt hieman kasvoivat edellisenä vuonna toisin kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Vuoteen 2005 verrattuna Varsinais-Suomen päästöt ovat laskeneet 37,2 %, kun Suomen kunnissa keskimäärin päästöt ovat laskeneet 29,6 prosenttia.
Vuonna 2022 suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat Varsinais-Suomessa edellisvuosien tapaan tieliikenne 30,3 %, rakennusten lämmitys 20,7 % ja maatalous 18 %.
Tieliikenteen osuus päästöistä on kasvussa
Varsinais-Suomessa kaukolämmön tuotannon ja sähkön kulutuksen päästöjä on onnistuttu vähentämään merkittävästi. Nämä päästöt ovat vähentyneet 65 prosenttia vuodesta 2005. Kaukolämmön osuus päästöistä oli 9 prosenttia vuoden 2022 ennakkotietojen mukaan (Suomen kunnat keskimäärin: 15 %). Kun muita päästöjä on saatu laskettua reippaammin, tieliikenteen osuus päästöistä kasvaa (30 % vuonna 2022). Päästöt ovat olleet laskussa useamman vuoden, mutta vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna tieliikenteen päästöt ovat kasvaneet 3,3 %.
Kaukolämmön päästöt laskivat 10 %
Ukrainan sodan vaikutuksesta monilla alueilla maakaasun ja puupolttoaineiden käyttöä korvattiin kivihiilellä ja turpeella. Tämän myötä kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat Suomen kunnissa keskimäärin 2,3 prosenttia vähentyneestä energiakulutuksesta huolimatta. Varsinais-Suomessa kivihiilen käyttö ei kuitenkaan lisääntynyt ja kaukolämmön päästöt laskivat 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Sähkön käytön päästöt laskivat 9 prosenttia. Tähän vaikutti sodan aiheuttama energiakriisi, jonka myötä lisättiin energiankulutuksen vähentämistoimia. Rakennusten muun erillislämmityksen (erityisesti öljy ja puu) päästöt jatkoivat laskutrendiään. Maatalouden päästöjen määrässä ei ole pitkällä aikavälillä tapahtunut suurta muutosta. Toisaalta maatalouden osalta kaikki alueen tiloilla tehdyt ilmastotoimet eivät näy laskennassa.
Varsinais-Suomen tavoitteena hiilineutraalius vuonna 2035
Varsinais-Suomen ilmastotiekartassa on asetettu tavoitteeksi vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Jäljelle jäävät päästöt tulee kompensoida hiilinieluilla. Päästölaskentatiedot osoittavat, että merkittäviä lisätoimia tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Päästöjen vähentäminen on vuosi vuodelta entistä haasteellisempaa, kun niin sanotusti helpommat toimet on jo toteutettu.
