Nollahukkaelämässä vähennetään syntyvän jätteen määrää
Otso Sillanaukee, 24, heräsi muutama vuosi sitten pohtimaan omaa kulutustaan. Kirjassaan Zero waste – Jäähyväiset jätteille hän kertoo omille muutettuaan varustaneensa keittiönsä kahdeksalla eri roskakorilla ja kierrättäneensä tunnollisesti, mutta ostelleensa samaan aikaan uusia vaatteita viikoittain ja kertakäyttökahvikuppeja päivittäin. Yltäkylläisyydessä kasvanut nuori mies ahdistui kotinsa, aikataulujensa ja sosiaalisen mediansa täyttyessä turhan tuntuisesta tavarasta ja melusta. Muovin kierrätykseen tutustuessaan hän törmäsi internetissä mielestään kiinnostavaan ilmiöön, zero wasteen. Nollahukaksi suomentamallaan termillä Sillanaukee tarkoittaa elämää, jossa ei vain lajitella ja kierrätetä jätettä vaan pyritään välttämään jätteen syntymistä sen kaikissa muodoissa.
Sillanaukee aloitti elämänmuutoksensa alkamalla tarkkailla tuottamansa jätteen määrää. Saatuaan käsityksen määrästä hän hankkiutui eroon suurimmasta osasta roskakorejaan ja hankki sekajätteelle vain pienen purkin. Hän oli nähnyt, kuinka nollahukkaelämän yhdysvaltalaiskonkarit elivät koko vuoden lapsiperhe-elämää tuottaen vain lasipurkillisen kierrätykseen kelpaamatonta, kaatopaikalle päätyvää jätettä. Muutos alkoi pienistä valinnoista: Sillanaukee alkoi kieltäytyä ilmaistuotteista, kantaa mukanaan omaa termosmukia ja välttää ruuan ostamista muoviin pakattuna. Vähitellen hänen elämästään tuli lähes muovitonta, kemikaalitonta ja vähemmän hektistä.
”Miltä kuulostaa elämä ilman roska-astioita? Aika utopistiselta, eikö vaan? Niin minä ainakin ajattelin kuullessani nollahukkaelämäntyylistä ensimmäistä kertaa. Mietin, miten ihmeessä hampaat voi pestä ja suihkussa käydä kuluttamatta muovipakkauksia, miten kodin voi pitää siistinä ilman pesuaineiden kemikaaleja ja miten voisin muka pienentää hiilijalanjälkeäni. Opin kuitenkin nopeasti, että se on yllättävän helppoa. Ei tarvitse keksiä tai kehittää mitään uutta, sillä monet jätettä vähän tai ei lainkaan tuottavat ratkaisut ovat olleet käytössä vuosikymmenten ajan. Uudistamista vaativat ennen kaikkea omat rutiinit ja tavat. Ja mikä parasta, monet niistä edistävät sekä fyysistä että henkistä terveyttämme samalla. Nollahukkaperiaatteet myös säästävät aikaa ja rahaa, mikä mahdollistaa elämän täyttämisen aidosti merkityksellisillä asioilla ja kokemuksilla.”
–ote kirjasta Zero Waste – Jäähyväiset jätteille
Ohjeita aloittelijoille, edistyneille ja konkareille ilman saarnaamista
Sillanaukeen nollahukkaelämänopaskirja tarjoaa vinkkejä aloittelijoista konkareille. Läpi kirjan Sillanaukee kertoo omista kokemuksistaan ja huomioistaan. Tekstin sävy on toteava ja kannustava, ei saarnaava. Kirjoittaja tiedostaa, ettei kaikilla ole mielenkiintoa, voimavaroja tai taloudellisia mahdollisuuksia elää samalla tavalla kuin hän. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei omasta elämäntyylistään voisi kertoa muille ja tarjota vaihtoehdon vallitsevalla kertakäyttökulttuurille.
Kirja on jaoteltu lukuihin asunnon huoneiden mukaan. Eteinen, keittiö, makuuhuone ja vaatekaapit, olohuone, työhuone, lastenhuone, kodinhoitohuone, kylpyhuone ja wc sekä piha ja parveke saavat omat lukunsa, vaikka Sillanaukee itse asuu 20 neliömetrin yksiössä. Kirja on selkeästi suunnattu kaikille, jotka haluavat elää kestävämmin ikään, sukupuoleen tai asumistilanteeseen katsomatta. Monissa valinnoissa myöskään lukijan varallisuudella ei ole väliä, sillä monet teot liittyvät ostamatta jättämiseen tai kukkarolle edullisempien vaihtoehtojen suosimiseen. Sillanaukee huomioi kirjassaan myös lapsiperheiden tilanteet ja antaa vinkkejä myös kosmetiikkavalintoihin, kuukautisiin ja ehkäisyyn liittyen. Näihin vinkkeihin liittyen hän on saanut apua Aino Kämäräiseltä, joka myös elää nollahukkaelämän arvojen mukaisesti.
Lisäksi Sillanaukee esittelee viiden k:n mallin, jota noudattamalla pääsee jo pitkälle: kanna mukana, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi. Kanna mukana viittaa varautumiseen esimerkiksi ruokaostoksilla, jotta muovin ostaminen voidaan välttää. Leivät voi ostaa paistopisteestä omaan kangaskassiin ja tuoretiskin ruuat omaan teräskippaan. Karsimisen tavoitteena on helpottaa arkirutiineja, ei heittää tavaroita pois jotta voisi ostaa uusia tilalle. Uusiokäyttö on isovanhemmillemme maailman luonnollisin asia, mutta nuoruutensa kertakulutuksen maailmassa eläneille melkein utopiaa. Kaikkea pakkausjätettä on haastavaa välttää varsinkin ruokaostoksilla, joten paperi, pahvi ja metalli kannattaa aina kierrättää asianmukaisesti. Kompostoinnilla ravinteet saadaan takaisin kiertoon.
Sillanaukeen kirja Zero Waste – Jäähyväiset jätteille on saatavilla kirjastoissa, e-kirjapalveluissa sekä kirjakaupoissa. Fyysinen kirja on tehty kierrätyspaperista ja se myös kompostoituu. Lisäksi Sillanaukee ja Kämäräinen pitävät Nollahukka-nimistä blogia.
Lue lisää
