Varsinais-Suomen maaseutujaosto ja ilmastovastuujaosto nostivat yhteisen kissan pöydälle ja aloittivat keskustelun siitä, miten maataloutta ja maaseutua voisi kehittää ilmastoviisaasti.
Maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto ja ilmastovastuujaoston järjestivät yhteiskokouksen 23. toukokuuta Varsinais-Suomen liiton tiloissa. Yhteisen kokouksen tavoitteena oli vuoropuhelun lisääminen jaostojen ja niissä mukana olevien toimijoiden välillä Varsinais-Suomessa.
Maaseutujaoston puheenjohtaja Harri Livén ja ilmastovastuujaoston puheenjohtaja Pekka Salminen pitävät yhteistyötä avaimena ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävässä työssä. Salminen uskoo, että oppiminen tapahtuu vuoropuhelun kautta, eikä yhteisymmärrykseen ole oikoteitä.
– Vasta kun olemme samaa mieltä asioista, voimme kaikki antaa 100-prosenttisen panoksemme yhdessä sovituille asioille. Siksi olen iloinen, että jaostot kohtaavat ja pääsemme yhdessä keskustelemaan maatalouden ja maaseudun kestävästä tulevaisuudesta, toteaa Salminen.
Hän näkee vuoropuhelun tärkeänä erityisesti juuri nyt, kun Varsinais-Suomen ilmastotiekartta on valmis ja sen toimeenpanoa aletaan vauhdittamaan. Livén on samoilla linjoilla.
– Tämä on oivallinen hetki myös siitä näkökulmasta, että EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen uusi kausi on alkanut, ja maaseudun kehittämissuunnitelman toteuttamisessa ilmastoasiat ovat aivan keskeisessä osassa, Livén kommentoi.
Yhteistyökokouksessa työskenneltiin pienryhmissä, joissa pohdittiin muun muassa, miten maataloutta voisi harjoittaa osana kestävää energiamurrosta, miten kestävän ruuantuotannon kannattavuutta voisi vahvistaa ja miten yhteisiä tavoitteita voisi edistää kuntien ja valtion tasolla sekä eri toimialoilla.
Ymmärrystä agronomiasta tarvitaan
Kokoukseen oli kutsuttu myös kaksi ulkopuolista asiantuntijaa, joista ensimmäinen oli Sitran kestävyysratkaisujen johtava asiantuntija Liisa Pietola, joka on aikaisemmin työskennellyt esimerkiksi MTK:n ympäristöjohtajana ja yliopistolla opettamassa maaperätieteitä. Tällä hetkellä hän edistää työssään maa- ja metsätalouden kestävyyssiirtymää. Hänen puheenvuorossaan korostui maaperän terveyden ja tuottavuuden merkitys ilmaston, vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Myös hän kannusti panostamaan tutkimukseen ja vuoropuheluun, jotta olisi mahdollista saavuttaa yhteisymmärrys siitä, miten maataloutta kannattaa kehittää. Ja jotta kaikki saadaan mukaan muutokseen, siirtymän pitää olla hallittu ja hyväksyttävä.
– Maatalous on kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta tällä hetkellä maataloudessa tehtävää ilmastotyötä on vaikea todentaa. Siksi peräänkuulutan reilua mittaamista! Päästöjen ja sidonnan laskemisen polku pitäisi aloittaa jo lohkotasolta ja käyttää tarpeeksi tarkkoja kertoimia yleisten keskiarvojen sijaan, Pietola toteaa. Lisäksi hän nostaa esiin sen, miten ihmiset eivät enää ymmärrä, mistä ruoka tulee ja miten se tuotetaan.
– Fotosynteesi ei enää resonoi yhteiskunnassa ja meillä alkaa olla jo kahden sukupolven kattava sivistysvaje maatalouden tuntemuksessa. Ihmiset olettavat, että luontoa voi määrätä, mutta maataloutta harjoitetaan täysin luonnon armoilla.
Ilmastoviisasta maataloutta kehitettäessä tulisi hänen mielestään miettiä ennen kaikkea sitä, miten kasvien hiilensidonta saadaan pidettyä yllä niin, että maaperään varastoitunut hiili ei pääse karkaamaan takaisin ilmakehään. Ravinteiden vähentäminen ei ole ratkaisu, sillä ne juuri auttavat kasveja kasvamaan, eli sitomaan hiiltä. Kun maata ei muokata liikaa, ei synny niin paljon eroosioita.
Maaperän kunto onkin Pietolan mukaan yksi avainasia maatalouden ilmastotyössä. Toiseksi Pietola nostaa esiin kotimaisuusasteen noston. Tällä hetkellä maatalouden tuotantopanoksia tuodaan paljon ulkomailta. Kolmantena nostona hän mainitsee jätevesilietteen.
– Tällä hetkellä 70 % syömämme ruuan typestä päästetään takaisin ilmakehään. Nyt olisi vihdoin aika saada jätevesilietteet sellaiseen malliin, että ne voisi turvallisesti laittaa peltoon.
Kuntien rooli keskeinen ilmastotyössä
Toisena asiantuntijana kokouksessa oli Auran kunnanjohtaja Terhi Källi.
– Kunnat ovat ilmastotyössä aivan keskeisessä roolissa, sillä kaikki työ tehdään aina jossain kunnassa. Siksi kunnan aktiivisuudella voi olla merkittävä vaikutus. Parhaita tuloksia saadaan positiivisilla kannustimilla, hän uskoo.
Aurassa on juuri valmistumassa kunnan ensimmäinen ilmasto-ohjelma, jonka tekemisessä Valonia on ollut suurena apuna. Nykyään Aurassa aloitetaan ilmastokasvastus jo päiväkodissa. Auraan valmistui hiljattain myös uusi kunnantalo, joka on rakennettu hirrestä mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Tilojen valaistus ja ilmanvaihto mukautuu käyttäjämääriin ja käytössä on sekä maalämpöä että aurinkoenergiaa.
Terhi Källikin toivoo tiiviimpää yhteistyötä ilmastoasioissa. Esimerkiksi joukkoliikenneratkaisuja pitäisi hänen mielestään miettiä yhdessä, vähintään maakuntatasolla.
Ilmasto- ja ympäristötekoja EU:n tuella
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Antti Jaatinen esitteli kokouksessa EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuuksia esimerkiksi maatilojen energiainvestointeihin sekä ravinnekiertotukea, johon on varattu vuosille 2023–2025 yhteensä 4 miljoonaa euroa.
Maaseutupalveluiden kehittämispäällikkö Johanna Mattila esitteli Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmaa vuosille 2023–2027. Siinä painopisteinä ovat alkutuotanto, ruokaketju ja elintarvikejalostus, maaseutu- ja saaristomatkailu, maaseudun monipuolinen yrittäjyys sekä asuminen ja hyvä elämä maaseudulla. Ilmasto- ja ympäristötoimet ovat yksi suunnitelman läpileikkaavista teemoista. Ilmasto- ja ympäristötoimia voisi edistää myös valtakunnallisilla hankkeilla, joiden ideahaku on auki 21. kesäkuuta alkaen.
Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen kertoi puolestaan käynnissä olevasta Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeesta, joka toteuttaa kansallista ilmastopolitiikkaa ja käytännön ilmastotoimia. Hankkeen tavoitteina on muun muassa edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Hanke on EU:n Life-ohjelman rahoittama.
Varsinais-Suomen yhteistä kehittämistä
Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) käsittelee maakunnan keskeisiä kehittämiskysymyksiä. Yhteistyöryhmään kuuluu 41 edustajaa eri alueellisista organisaatioista ja asiantuntijatahoista. Puheenjohtajana toimii kansanedustaja Ville Valkonen.
Maakunnan yhteistyöryhmän alaisuudessa toimii viisi jaostoa: maaseutujaosto ja ilmastovastuujaosto sekä elinkeino-, järjestö- ja koulutusjaostot. Maaseutujaostossa on 34 jäsentä ja se kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Jaosto suunnittelee ja sovittaa yhteen alueellisia maaseudun ja saariston kehittämistoimenpiteitä. Jaoston sisällä toimii vielä pienryhmiä, joita käytetään yksityiskohtaisempien toimeksiantojen toteuttamiseen. Ilmastovastuujaostossa on 31 jäsentä ja kokouksia on vuodessa 4–5. Jaoston tehtävä on kehittää maakunnallista ilmastopolitiikkaa, aktivoida eri alojen toimijoita ja edistää vuorovaikutusta ilmastoasioissa.
