Liedon Tarvasjoen koululla kokoontui keskiviikkona 8.3. lähes 40 henkilöä kuulemaan ja keskustelemaan lähivesien seurannan ja tutkimisen ottamisesta osaksi peruskoululuokkien opetusta. Haasteen on ottanut vastaan jo 20 koulua eri puolilta Lounais-Suomea ja kymmenkunta suunnittelee vastaustaan.
Lähivedet, niiden arvostus, suojelu ja tilan parantaminen on yksi Lounais-Suomen ympäristöohjelman kehityspoluista vuoteen 2030. Myös alueellinen ympäristökasvatuksen verkosto korostaa lähiluonnon merkitystä tärkeänä ja antoisana oppimisympäristönä. Lasten ympäristösuhteen muodostumiselle sillä on suuri merkitys.
Haaste on heitetty Ympäristö Nyt’in haasteareenalla. Tutkimuslaukku auttaa alkuun.
Rauman kasvatus- ja opetustoimi on haastanut kaikki Lounais-Suomen koulut mukaan Koulujemme lähivedet -toimintaan. Haaste on annettu Ympäristö Nyt -verkkopalvelun haasteareenalla. Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka koordinoi ympäristöohjelmatyötä, antaa jokaiselle haasteen vastaanottaneelle koululle tutkimuslaukun, jonka välineillä ja ohjeilla voidaan vedestä tutkia lämpötilaa (vesilämpömittari), näkösyvyyttä (secchi-levy), sinilevätilannetta, sameutta (World Water Monitoring Challenge -purkki, tarra, sameusasteikko), happamuutta (testiputki, pH-tabletti, väriasteikko) ja happipitoisuutta (testiputki, DO-tabletti, väriasteikko).
Koulujemme lähivedet -toimintamalli
Toiminta sai alkunsa Raumalta, vuosittain järjestettävän Meremme tähden -seminaarin innoittamana. Toimeen tarttuivat seminaarin järjestäjäaktiivit ja Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimi.
– Jokainen seminaari on antanut kotiläksyn. Vuoden 2014 läksynä vesiasiantuntijat vierailivat kouluissa, mistä kehittyi ajatus lähivesien tutkimisen ottamisesta mukaan opetukseen, sanoo vesistösankariksikin nimetty raumalaisaktiivi Raimo Vahanto.
Toimintamallin mukaan koulu tai luokka valitsee oman lähiveden ja tekee sinne vähintään kolme tutkimusretkeä lukuvuoden aikana. Tutkimuksen sisältö sovitetaan luokka-asteen opetussuunnitelmaan sopivaksi. Tulokset raportoidaan ja niiden yhteyteen voidaan liittää muitakin oppilastöitä, kuten valokuvia, karttoja, piirustuksia, kirjoituksia, käsitöitä, laskelmia – mitä tahansa.
Vesiaihetta voidaan käsitellä monissa oppiaineissa samanaikaisesti. Käsitöissä voidaan rakentaa tutkimusvälineitä, äidinkielessä kirjoittaa vesiuutisia ja historiassa tutkia lähiveden merkitystä ja käyttöä aikojen saatossa.
Uuden opetussuunnitelman mukaisesti Koulujemme lähivedet -toiminta korostaa osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. – Lähivedet on näkökulma, joka on erittäin hyvä keino osallistavaan ja ilmiöpohjaiseen opetukseen, vakuuttaa opettaja Mia Koivuniemi, Rauman normaalikoulusta.
Yhteistyö on tärkeä voimavara tässäkin asiassa
Opettajat ovat toimintamallin käyttöönotossa avainasemassa, mutta tukea ja yhteistä suunnittelua tarvitaan ilman muuta. Suunnittelu- ja tukitiimin voi rakentaa oman koulun sisällä tai toisten koulujen kanssa.
Kunnan koulutoimi voi olla aloitteellinen ja sen tuen merkitys opettajien työlle on suuri. – Meillä Raumalla opetustoimen johtaja kutsui koulujen rehtorit ja opettajat yhteiseen tilaisuuteen suunnittelemaan tätä toimintaa, kertoo Mia Koivuniemi.
Monet koulut tarvitsevat materiaalista tukea toimintamallin toteutukseen. Tarvitaan tutkimusvälineitä, muun muassa mikroskooppeja. Kylä- ja kaupunginosayhdistykset, hyväntekeväisyysjärjestöt ja yritykset voivat tukea tätä paikallistoimintaa.
– Tämä on yhteinen asia ja myös paikallisten yhteisöjen ja yritysten tuki on perusteltua ja tärkeää, painottaa Vahanto.
– SYKEssä on alkanut hanke, jossa kehitetään reaaliaikaisen vesimittauksen digitaalisia välineitä, kertoi ohjelmajohtaja Juhani Kettunen. Ajatus on kehittää lähivesikonseptia niin, että lähivesitutkimus sopii koulun arkeen entistäkin paremmin, kun on käytettävissä digitaalisia laitteita ja tallennusvälineitä.
Lue lisää
>> tilaisuuden esitykset
>> Koulujemme lähivedet -sivut
