Ilmastovaikutukset arvioitiin Turun yleiskaava 2029 -ehdotuksessa

Etusivu / Ilmasto / Ilmastovaikutukset arvioitiin Turun yleiskaava 2029 -ehdotuksessa
Ilmastovaikutukset arvioitiin Turun yleiskaava 2029 -ehdotuksessa

Turun yleiskaavaehdotusta on viimeistelty tänä vuonna. Myös ilmastovaikutukset tuli arvioida: mrl:n mukaan ”merkittävät vaikutukset riittävästi”. Arvioimisen tapa on siis toistaiseksi melko vapaa, mutta uudistettavassa maankäyttö- ja rakennuslaissa tämä kenties hieman täsmentyy tai painottuu nykyisestä.

Turun yleiskaavan 2029 kehityskuvavaiheessa ilmastovaikutukset arvioitiin määrällisen Ecocity Evaluator -työkalun ja oman paikkatietopohjaisen metsäerittelyn avulla. Ehdotusvaiheessa arvioimiseen haettiin kuitenkin uutta näkökulmaa, ja Ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun Canemure-hanke otti haasteen vastaan mielellään.

Mallia Uudeltamaalta sekä ympäristöministeriön oppaasta

Työhön tartuttiin kartoittamalla olemassa olevat kaavoituksen ilmastovaikutusten arvioimisen mallit. Niitä olikin hämmentävän runsaasti aina kansainvälisistä, kuuluista tuotemerkeistä kotimaisiin: karkeampiin ja tarkempiin, tietoteknisesti edistyneisiin ja muistilistatyyppisiin. Lopulta Turkuun otettiin oppia Uudenmaan maakuntakaava 2050 -ehdotukseen tehdystä laadullisesta arviointikehikosta. Sekä Uudellamaalla että Turussa pohjattiin hyvin pitkälti myös ympäristöministeriön erinomaiseen perusteokseen ilmastotavoitteita edistävästä kaavoituksesta.

Laadullisen arvioimisen malli valittiin siksi, että yleiskaavatasolla määrällinen arvioiminen jäisi kovin karkeaksi, koska lähtötiedot Turun strategisessa yleiskaavassa ovat yleisluontoisia. Monet tuloksiin vaikuttavat tekijät täsmentyvät vasta asemakaavavaiheessa. Näitä ovat mm. rakentamisen tehokkuus, rakennusten ominaisuudet ja sijoittelu, liikenteen tarkemmat ratkaisut sekä viherrakenteen valinnat (säilyvät, istutettavat, määrä ja laatu). Kehityskuvavaiheessa oli mielekästä vertailla kolmen vaihtoehdon suhteellisia eroja, vaikka määrälliset arviot olivatkin vain suuntaa antavia.

Ehdotusvaiheessa ilmastovaikutuksia arvioitiin kolmesta näkökulmasta: yhdyskuntarakenne, viherrakenne ja liikenne. Lisäksi käsiteltiin myös energiatehokkuutta olennaisena taustateemana. Teemat eriteltiin vasten Uudellamaalla kehitettyä ilmastokestävän kaavoituksen arviointikehikkoa. Lisäksi kustakin teemasta esitettiin joitakin määrällisiä kuvaajia tai teemakarttoja aihepiirin havainnollistamiseksi.

Myönteisinä tuloksina kestävät yhdyskunta- ja viherrakenteet – kielteisinä metsien nakertumista, riskisijainteja ja liikenteen kysymyksiä

Turun  yleiskaava 2029 -ehdotus täyttää ilmastokestävän kaavoituksen kriteerit kaikkiaan hyvin. Ilmastovaikutuksiltaan olennaisin ja myönteisin on strateginen valinta kasvun keskittämisestä tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle. Yleiskaavan osoittama viherrakenne on myös kokonaisuudessaan varsin runsas ja monimuotoinen. Edelleen kestävän vesienhallinnan aiheet on käsitelty omana teemanaan ehdotuksessa, mikä on erittäin myönteistä etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta.

Vaikka kaupunkirakenteen kehityspainotukset ovatkin kompaktin ilmastokestäviä, kasvaa kaupunki kuitenkin hivenen myös kriittisiin suuntiin juuri ilmastokestävyyden kannalta: osa kehitysaluemerkinnöistä sijoittuu olemassa oleville metsäalueille. Toteutuessaan ne vähentävät metsiä olennaisimpina hiilen nieluina ja varastoina. Tarkemmissa suunnittelun vaiheissa olisikin syytä pyrkiä vaalimaan olemassa olevaa puustoa.

Edelleen osa kehitysaluemerkinnöistä osuu myös vesienhallinnan kannalta haastaville hulevesi- ja merivesitulvariskialueille, mikä tulee huomioida tarkkaan jatkosuunnittelussa. Silti suurimmat avoimet kysymykset koskevat liikennettä: vaikka juuri yleiskaava 2029 -ehdotuksen merkinnät mahdollistavat kestävien kulkutapojen tilallisen suosimisen etenkin keskustassa, näyttävät liikenne-ennusteet siltä, että niiden vaikuttavuus jää vähäiseksi. Liikenteen toteutuvien ilmastovaikutusten kannalta yleiskaava yksin ei olekaan kovin vahva, vaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös kaikki muut tarkemman suunnittelun, rakentamisen ja kuluttamisen tasot ja toimijat. Tämä pätee toki myös muihin tarkasteltuihin teemoihin.

Seuraavaksi tarkemmalle asemakaavatasolle

Seuraavaksi Canemure-hanke etenee asemakaavatasoisen ilmastovaikutusten arvioimiseen. Harkinnassa on kasvihuonekaasulaskennan integraatiokokeilu kaavatalouden kustannusarviolaskennan yhteyteen. Laadullista, osallistavaa ja asukaslähtöisempää näkökulmaa työstetään puolestaan Canemure-hankeyhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Lisätietolinkkejä:

 

Ota kantaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *