Hiekanjyvänen liikahtaa joen pohjalla. Oliko se vain pieni muutos vai merkki jostakin suuremmasta? Jokien huomaamaton työ merkitsee luonnolle paljon. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokiin näkyvät merellä asti ja vaikuttavat silakkaankin.
Vesi ja erityisesti virtaava vesi on yksi voimakkaimmista maapallon muotoja ja maisemia muokkaavista elementeistä. Vesi aiheuttaa eroosiota. Kun maa-ainekset vaihtavat paikkaa, syntyy särkkiä ja uutta rantaviivaa rannikolle. Maisema muuttuu. Vesi saa helposti liikkeelle hienoja maa-aineksia kuten hietaa, hiesua ja hiekanjyväsiä.
Onko jokisuisto arvokas alue?
Kokemäenjoen suisto siirtyy ennätysvauhtia merelle päin, kun suistoon kasaantuu joen tuomaa ainesta, minkä lisäksi tapahtuu maan kohoamista. Tulviva ja liejuinen jokisuisto on monien mielissä joutomaata, sillä se on kelvotonta rakentamiselle, ja sedimentoituvat maamassat aiheuttavat haittaa, kun ne mataloittavat veneväyliä.
Rannikon liettyminen ja umpeenkasvu harmittaa myös rannoilla asuvia, kun vesiraja vetäytyy kauemmas. Rantakasvillisuus valtaa itselleen alaa ja peittää avoimen näköalan.
Luonnon monimuotoisuutta ajatellen jokisuistot ovat arvokkaita. Yhdysvalloissa Floridassa Evergladesin räme on luokiteltu niin arvokkaaksi, että se on liitetty UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Mietin miksi luotaantyöntävältä kuulostava räme voi ylipäätän olla suojelemisen arvoinen ja toisaalta onko myös Kokemäenjokisuisto arvokas?
Kokemäenjoen suisto on Suomen edustavin suistomuodostuma eli delta, jossa on erilaisia kosteikkobiotooppeja mukaan lukien avovettä, uposkasvillisuutta, ruovikkoa ja tervaleppälehtoja. Näistä etenkin monet vesilinnut, ja kahlaajat löytävät itselleen sopivan elin- ja lisääntymispaikan.
”Kokemäenjoen suisto on 2000-luvun alussa luokiteltu Suomen yhdeksänneksi arvokkaimmaksi lintukosteikoksi”, kertoo kosteikkoalueet ja linnut tunteva vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta. Pelkästään rannikon arvokkaita lintualueita tarkasteltaessa suisto kilpailee ihan mitalisarjassa.
”Jokisuistossa juuri sedimenttikuormituksen ylläpitämät lieterannat ovat monien kosteikkolintulajien ruokailussa avainasemassa ja niitä olisikin syytä vaalia”, toteaa Mikkola-Roos.
Opin, että Kokemäenjoen suistoalueella pesii yhteensä noin 110 lintulajia. Se on minusta paljon. Suomessa pesii säännöllisesti noin 240 lintulajia, joista siis lähes puolet hyväksyy Kokemäenjoken suiston pesimäpaikakseen. Olen vakuuttunut, että jokisuisto on lintuparatiisi, mutta miten sen käy tulevaisuudessa?
