Kategori: Okategoriserad | Ympäristö NYT

EU:n maatalousrahoitusta käytettävä Saaristomeren tilan parantamiseen

Tukieurojen tulee mennä seuraavallakin rahoituskaudella aktiiviviljelijöille ja ohjata maataloutta tulokselliseen, kestävään suuntaan, kirjoittavat Malla Rannikko-Laine, Pekka Salminen ja Karoliina Hidén. Maaseudun tulevaisuus, mielipide 12.2.2026: Saaristomeren pelastaminen ei ole vain ympäristönsuojelua, vaan välttämätön osa Suomen maatalouden uudistumista, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Tarvitaan rohkeutta ohjata EU- ja kansallista tukipolitiikkaa tuloksellisuuteen, kiertotalouteen ja ravinteiden tehokkaaseen pidättämiseen. Investointi maksaa itsensä…

Jatka lukemista

Ehdota Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2026 ympäristöpalkinnon saajaa

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saajaa voi ehdottaa 29. huhtikuuta saakka. Vuoden 2026 teemana on lasten ja nuorten luonto- ja ilmastokasvatus. Palkinto myönnetään pohjoismaiselle toimijalle, joka on merkittävällä panoksellaan antanut lapsille ja nuorille hyvät edellytykset ymmärtää aikamme eko- ja ilmastokriisiä. ”Omat lapsemme ja nuoremme joutuvat jatkossa elämään jatkuvien muutosten keskellä. Sen vuoksi meidän ei pidä ainoastaan kuunnella…

Jatka lukemista

Skärgårdshavets Vinterträff / Saaristomeren talvitapaaminen 6.3.2026

Skärgårdshavets biosfärområdes årliga vinterträff ordnas igen den 6 mars 2026 kl. 9-15 i Skärgårdscentrum Korpoström. Temat i år är Folktro i skärgården. I samband med årets Vinterträff ordnar vi en förfest! Anmäl dig på förhand – du kan delta i båda evenemangen eller bara i ett av dem. Det finns även möjlighet till övernattning på…

Jatka lukemista

Yritysten luontojalanjäljen laskentaan avoin työkalu – vauhdittaa luontotyön käynnistämistä

S-ryhmä 26.1.2026: Jyväskylän yliopisto, S-ryhmä ja Sitra ovat julkaisseet avoimen tietokannan ja oppaan, joiden avulla yritykset voivat laskea ja pienentää omaa luontojalanjälkeään. S-ryhmän datan pohjalta kehitetty uusi laskentamalli auttaa tunnistamaan suurimmat vaikutusten aiheuttajat ja ohjaamaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat jo elintarvikkeiden saatavuuteen, ja luontojalanjäljen laskenta voi tulevaisuudessa auttaa riskienhallinnassa. Ilmastonmuutos ja…

Jatka lukemista

Työkoneala vähentää päästöjään – yritysten sitoumukset kirittävät tavoitteita

Ympäristöministeriö 23.1.2026: Työkonealan green deal -sopimus saa jatkoa vuosille 2026–2030. Uusi sopimuskausi kattaa aiempaa laajemmin työkoneita, koneryhmiä ja yrityksiä. Samalla päästövähennystavoitteita kiritetään entistä kunnianhimoisemmiksi. Työkoneet ovat yksi Suomen päästölähteistä, ja niiden osuus Suomen taakanjakosektorin kasvihuonepäästöistä oli vuonna 2023 noin 9 prosenttia. Green deal -sopimuksen jatko tukee Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU)…

Jatka lukemista

Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin raportti: Sekä ilmasto- että luontotavoitteet edellyttävät hakkuiden maltillistamista

Suomen ilmastopaneelin ja Suomen Luontopaneelin tuore yhteisraportti osoittaa, että Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien noin 73 miljoonan kuutiometrin vuotuisella hakkuumäärällä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden maltillistamista sekä tiukasti suojeltujen metsämaan metsien määrän merkittävää kasvattamista. Tiedepaneelien julkaiseman raportin tavoitteena on arvioida, miten metsien käytön kokonaishiilitase ja luonnon monimuotoisuus kehittyvät tulevien 50…

Jatka lukemista

Ympäristötavoitteet edellyttävät metsien käytön merkittävää muutosta

Suomen ympäristökeskus 20.1.2026: Tutkijoiden mukaan ilmasto-, luonto- ja vesistötavoitteet edellyttävät Suomen metsien käytössä merkittäviä muutoksia. Sitran tilaama selvitys esittää laajan joukon keinoja talousmetsien luonnonhoidon parantamiseen ja metsien käytön ohjaukseen. Selvityksen laatimiseen osallistui lähes 40 tutkijaa Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta. “Kokosimme ensimmäistä kertaa kattavan ratkaisupaketin, joka ulottuu metsissä tehtävistä toimista valtion mahdollisuuksiin vauhdittaa muutosta. Selvitys vastaa…

Jatka lukemista

Katse tulevaisuuden ICT-hankintoihin – mitä seuraavaksi? 22.1.2026

Ympäristökädenjäljen ja -jalanjäljen huomiointi on jo osa julkisen ja yksityisen sektorin ICT-hankintoja, mutta käytännön toteutus ei tapahdu aina täysin mutkattomasti. Tulevan Green ICT -webinaarin Katse tulevaisuuden ICT-hankintoihin – mitä seuraavaksi? (22.1.2026 klo 9.00–12.00) asiantuntijakaarti luo katsauksen siihen, mihin suuntaan ICT-hankinnat ovat kehittymässä, mitkä ovat yleisimpiä hankintoihin liittyviä sudenkuoppia ja miten organisaatiot voivat hyötyä Green ICT…

Jatka lukemista

OPM, YM: Tutkimus: kulttuuriperintö vahvistaa suomalaisten henkistä kriisinkestävyyttä

OPM, YM 8.12.2025: Uusimman Kulttuuriperintöbarometrin mukaan kulttuuriperintö on keskeinen osa suomalaisten identiteettiä ja hyvinvointia. Sen merkitys ulottuu arjen yhteisöllisyydestä aina kriisinkestävyyteen ja maanpuolustustahtoon. Barometri kuvaa, miten suomalaisten käsitykset kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä ovat muuttuneet vuosien 2017–2025 välillä.  Kulttuuriperintöbarometrin mukaan 87 prosenttia vastaajista kokee kulttuuriperinnön olennaiseksi osaksi suomalaisuutta. Yhä useampi kokee kulttuuriperintönsä myös eurooppalaiseksi. Barometrissä kysyttiin ensimmäistä…

Jatka lukemista

MMM: Kansallinen ruokastrategia luo yhteisen suunnan kohti kestävää ja kannattavaa ruokajärjestelmää

MMM 16.12.2025: Kansallinen ruokastrategia 2040 on julkaistu. Strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ohjaava ja mahdollistava viitekehys kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän rakentamiseksi. Strategian visio on onnellisen ruuan maa. Onnellisen ruuan maa tekee hyvää ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Tätä tavoitetta lähdetään rakentamaan vahvuuksiemme pohjalta, kuten huoltovarmuus, ruokaturva, teknologinen edelläkävijyyys ja osaaminen. Strategian tavoitteena on, että vuoteen 2040…

Jatka lukemista