Hoida, huolla ja harkitse! Katariina Entonen, toiminnanjohtaja, Rakennusperinteen Ystävät ry Tavallisessa arkipuheessa usein kauhistellaan, miten kallista vanhan talon korjaaminen onkaan. Remontoimiseen voi tosiaan upottaa omaisuuden – tai toisaalta talon voi kunnostaa aivan kohtuullisin kustannuksin. Kyse on valinnoista. Turhan usein korjataan ehjää ja vaihdetaan vanhoja rakennusosia kopioihin helppohoitoisuuden nimeen vannoen. Älä ole herkkäuskoinen, vaan suhtaudu mainontaan…
Jatka lukemistaKustavin Katanpään merilinnake – varuskunnasta ja vankilasta luonnonsuojelualueeksi
Kustavin Katanpään merilinnake – varuskunnasta ja vankilasta luonnonsuojelualueeksi Tapani Tuovinen, suunnittelija ja Hilja Palviainen, suunnittelija, Metsähallitus luontopalvelut Katanpään eli Lypertön saari muodostaa Kustavin läntisimmän maakärjen, josta avautuu näköala kolmelle tärkeälle saaristoväylälle. Katanpään strategisen sijainnin vuoksi Venäjän valtio alkoi linnoittaa saarta vuonna 1915. Tarkoitus oli rakentaa Pietari Suuren mukaan nimetyn merilinnoitusketjun pohjoisin tukikohta, josta voitiin tykistön…
Jatka lukemistaHyvinvointivaltion seiniä pelastamassa
Hyvinvointivaltion seiniä pelastamassa Samuli Saarinen, suunnittelija, Turun kaupunki Hyvinvointivaltion rakentamisen aikana koulut, päiväkodit, vanhainkodit ja terveyskeskukset nousivat keskelle ihmisiä uusille asuinalueille. Ajanmukaisista rakennuksista oltiin ylpeitä ja ne olivat synonyymi kuntien kehittyville palveluille. Yksi sukupolvi näki Suomen rakentuvan vaatimattomuudesta yhteiskunnalliseksi mallimaaksi. Saatiin kaikille avoimet ja tasa-arvoiset palvelut ja koulutus, joita ylläpidettiin vakaalla veropohjalla. Parannettavaa jäi enää…
Jatka lukemistaArkeologisen kulttuuriperinnön ja -maiseman kehitys Varsinais-Suomessa
Arkeologisen kulttuuriperinnön ja -maiseman kehitys Varsinais-Suomessa Sanna Saunaluoma, tutkija, Turun museokeskus sekä Satu Mikkonen-Hirvonen, intendentti ja Teija Tiitinen, projektipäällikkö, Museovirasto Kulttuurimaisemalle on tyypillistä kerroksellisuus, sen eri-ikäiset rakenteet, joiden näkyvyys ja merkitys katsojalle vaihtelevat. Vaikka arkeologiset kerrostumat ovat usein maan tai veden pinnan alaisia ja vaikeasti havaittavia, ne ovat kuitenkin ratkaisevasti vaikuttaneet maisemarakenteen syntyyn ja kehitykseen….
Jatka lukemistaValtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet VARK-hanke
Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet VARK-hanke Teija Tiitinen, projektipäällikkö, Museovirasto Kaikki Suomen muinaisjäännökset ovat heti löydyttyään automaattisesti muinaismuistolain (MML 295/1963) rauhoittamia. Erillistä rauhoituspäätöstä ei tarvita. Muinaismuistolain mukaan ilman lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Mikäli muinaisjäännökseen tulee syystä tai toisesta tarve kajota, on se kuitenkin…
Jatka lukemistaVedenalaiset muinaisjäännökset
Vedenalaiset muinaisjäännökset Riikka Tevali, meriarkeologi, Museovirasto Varsinais-Suomen merialueet eteläinen Selkämeri sekä Saaristomeri olivat jo varhain tärkeitä kulkureittejä Suomen alueellisiin keskuksiin. Utön ja Jurmon välistä kulkevaa merireittiä eteläiseltä Itämereltä purjehdittiin keskiajalla Turkuun ja kohti Uudenmaan rannikon kauppapaikkoja. Houtskärin länsipuolella Kihti on kautta aikojen tarjonnut reitin kohti Pohjanlahtea. Saarten ja luotojen pilkuttama rannikko merkitsi sitä, että sopivia…
Jatka lukemistaHistoriallisen ajan muinaisjäännökset
Historiallisen ajan muinaisjäännökset Tanja Ratilainen, tutkija, Turun museokeskus ja Marianna Niukkanen, yli-intendentti, Museovirasto Historiallisen ajan muinaisjäännöksillä tarkoitetaan keskiaikaisia (1150–1520) ja sitä nuorempia muinaisjäännöksiä. Niiden kirjo on hyvin moninainen, käsittäen muun muassa asutus-, liikenne-, elinkeino- ja sotahistoriallisia kohteita, kirkonpaikkoja ja hautausmaita sekä erilaisia tarinapaikkoja. Muinaismuistolaissa (295/63) ei anneta varsinaista ikärajaa kiinteille muinaisjäännöksille, vaan määritelmät on muodostettu antikvaaristen linjausten…
Jatka lukemista
Uusi ohjelma ja uudet sivut – päivitetyt kulttuuriympäristö-sivut avataan Ympäristö Nytissä syyskuussa
Varsinais-Suomen ja Satakunnan kulttuuriympäristöohjelmien päivitystyötä on tehty ahkerasti ja tiiviissä yhteistyössä kesän mittaan. Samalla, kun ohjelmia on työstetty, on päivitetty myös nykyisiä Ympäristö Nytin kulttuuriympäristö -sivuja. Valmis Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma julkaistaan sivuilla keskiviikkona 30.9. Ohjelman lisäksi sivuilta tulee löytymään muun muassa artikkeleita ajankohtaisista aiheista, esimerkkejä lailla suojelluista kulttuuriympäristöistä, sekä tietoa avustuksista, joita erilaisiin kohteisiin voi hakea….
Jatka lukemistaIlmastonmuutos lisää kulttuuriympäristön hoidon tarvetta
Ilmastonmuutos lisää kulttuuriympäristön hoidon tarvetta Niina Uusi-Seppä, erityisasiantuntija, Satakuntaliitto Ilmastonmuutos vaikuttaa kulttuuriympäristöön monin tavoin sekä suoraan että välillisesti ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kautta. Maisemassa ilmaston lämpeneminen näkyy esimerkiksi kasvillisuuden muutoksena, kun eteläiset lajit siirtyvät pohjoisemmaksi. Suomessa odotettavissa oleva lämpötilan nousu ja kosteuden lisääntyminen suosivat rehevää kasvillisuutta, mikä nopeuttaa maiseman umpeenkasvua. Avoimen maiseman hoito tulee…
Jatka lukemistaPerinnebiotoopit tarvitsevat jatkuvaa hoitoa
Perinnebiotoopit tarvitsevat jatkuvaa hoitoa Terhi Ajosenpää, maisema- ja ympäristöasiantuntija, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Länsi-Suomi Perinnebiotoopit ovat olennainen osa varsinaissuomalaista kulttuurimaisemaa. Niissä on ainutlaatuinen potentiaali luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, elävän kulttuuriperinnön vaalimiseen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Lajirunsaat ja maisemaa rikastuttavat perinnebiotoopit ovat kauniita hengähdyspaikkoja, joita voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän matkailussa, virkistyksessä ja opetuksessa. Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan…
Jatka lukemista
