Kulttuuriympäristöohjelmat

Etusivu / Archive by category "Kulttuuriympäristöohjelmat" (Page 8)

Muinaisjäännösten hoidosta monumenttien adoptointiin

Muinaisjäännösten hoidosta monumenttien adoptointiin Leena Koivisto, arkeologi, Satakunnan Museo Muinaisjäännösten hoito aloitettiin Suomessa 1980-luvun lopulla, kun valtion työllisyysvaroja kohdennettiin pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Museovirastoon perustettiin muinaisjäännösten hoitoyksikkö, jonka kautta hoitotoiminta kanavointiin eri puolille Suomea perustettuihin toimipisteisiin. 2000-luvun vaihteeseen mennessä toiminta oli jo vakiintunutta. Museoviraston alueelliset yksiköt tekivät yhteistyötä muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa, erityisesti maakuntamuseot olivat luontevia yhteistyökumppaneita…

Jatka lukemista

Modernin rakennusperinnön inventointi Satakunnassa

Modernin rakennusperinnön inventointi Satakunnassa Liisa Nummelin, rakennustutkija, Satakunnan Museo Porin ruutukaavakeskustan modernin rakennusperinnön inventointi valmistui kesällä 2019. Satakunnan Museon ohjaaman työn rahoitti Porin kaupunkisuunnittelu. Selvitystyössä, joka laadittiin lähiaikojen osayleis- ja asemakaavoituksen perusselvitykseksi, olivat mukana keskustan kaupunginosat 1.-5. ja aikarajauksena vuodet 1930-1990. Siinä tuotetattiin laaja, ylläpidettävä aineisto inventointisovellus Pakkiin sekä erillinen, pdf-muotoinen raportti. Kohteet arvotettiin ja…

Jatka lukemista
Raition kyläyhdistys sai kiitosta Säpilän riippusillan kunnostamisesta Kokemäellä

Raition kyläyhdistys sai kiitosta Säpilän riippusillan kunnostamisesta Kokemäellä

Satakunnan kulttuuriympäristöteko -palkinto luovutettiin 18.9.2020 Raition kyläyhdistykselle. Raition kyläyhdistys ry on perustettu 1984 ja virallisesti se on rekisteröitynyt 2018. Yhtenä yhdistyksen tarkoituksena on ollut palauttaa vuonna 1950 rakennettu Säpilän Riippusilta käyttökuntoiseksi. Vuonna 2017 silta asetettiin käyttökieltoon ja suljettiin huonokuntoisena. Vuonna 2018 Raition kyläyhdistys vuokrasi sillan Kokemäen kaupungilta ja aloitti kunnostustyön. Vappuna 2019 juhlittiin kokonaan kunnostetun…

Jatka lukemista

Muinaisjäännösten hoito tuo menneisyyden lähelle 

Muinaisjäännösten hoito tuo menneisyyden lähelle Sanna Saunaluoma, tutkija, Turun museokeskus sekä Satu Mikkonen-Hirvonen, intendentti ja Teija Tiitinen, projektipäällikkö, Museovirasto Muinaisjäännöskohteet ovat historian aineellinen muisti, joka muodostaa toiminnallisen ja elävän yhteyden menneisyyden ja nykyisyyden välille. Muinaisjäännösten hoidolla tarkoitetaan muinaisjäännöksen ja sen lähiympäristön maiseman hoitoa, jonka avulla pyritään tuomaan esiin nykymaisemassa näkyviä eri ikäisiä historiallisia elementtejä. Muinaisjäännösten…

Jatka lukemista

Maisemahistoriakartat 

Maisemahistoriakartat Paula Saarento, tutkija, Turun museokeskus Maisemahistoriakartoiksi on Varsinais-Suomen alueellisessa vastuumuseossa (ent. maakuntamuseo) ryhdytty kutsumaan vanhojen, pääasiassa 1700–1800-luvun vaihteen, isojakokarttojen pohjalta sähköisesti piirrettyjä maisemahistorian rakennetta kuvaavia karttoja. Niiden avulla voidaan havainnollistaa ja paikallistaa mm. vanhojen kylätonttien, peltojen, niittyjen ja myllyjen sijainti ja tieurien kulku sekä tutkia rakennusten suhdetta historialliseen ympäristöönsä. Kartat on tuotettu Varsinais-Suomen alueellisessa…

Jatka lukemista

Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management

Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management Riikka Tevali, meriarkeologi, Museovirasto BalticRIM on EU-hanke, jossa kumppaneina toimivat kulttuuriperintötoimijat sekä merialuesuunnittelijat seitsemästä Itämeren rannikkovaltiosta. Hanke polkaistiin käyntiin loppuvuodesta 2017, ja se päättyy syksyllä 2020. Päämääränä oli integroida merellinen ja vedenalainen kulttuuriperintö osaksi merialuesuunnittelua. Erityisesti vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelulainsäädäntö, tai tietoisuus siitä, saattaa olla huono. Energian ja liikenteen sektoreiden yhä kasvattaessa toimintaansa merialueilla, on…

Jatka lukemista

Maisema elää ja muuttuu 

Maisema elää ja muuttuu Antti Jaatinen, rahoitus- ja rakentamisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinaissuomalainen kulttuurimaisema on ainakin meidän varsinaissuomalaisten mielestä maamme rikkainta. Asutus on vuosituhansia ollut ja on edelleen tiivistä ja peltomme ovat kansallinen turva nälkää vastaan. Olemme tyytyväisiä, kun taajamissamme on kasvupaineita ja maataloutemme on valtakunnallisesti katsoen poikkeuksellisen monipuolista ja kehittyvää. Niinpä kulttuurimaisemiimme kohdistuu sekä maatalouden että…

Jatka lukemista

Rakennusinventointi Varsinais-Suomessa

Paula Saarento, tutkija, Turun museokeskus Varsinais-Suomessa on tehty järjestelmällistä rakennusinventointia jo vuosikymmenten ajan. Tietoa on kerätty Museoviraston ohjeiden mukaisesti Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon (ent. maakuntamuseo) johdolla yhteistyössä kuntien, Varsinais-Suomen liiton, ELY-keskuksen, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyössä laajan toimijaverkoston kanssa olemmekin saaneet kerättyä mittavat rakennetun kulttuuriympäristön tietovarannot, ja meillä on tietojärjestelmä (MIP), joka palvelee kaikkia…

Jatka lukemista

Hoida, huolla ja harkitse!

Hoida, huolla ja harkitse! Katariina Entonen, toiminnanjohtaja, Rakennusperinteen Ystävät ry Tavallisessa arkipuheessa usein kauhistellaan, miten kallista vanhan talon korjaaminen onkaan. Remontoimiseen voi tosiaan upottaa omaisuuden – tai toisaalta talon voi kunnostaa aivan kohtuullisin kustannuksin. Kyse on valinnoista. Turhan usein korjataan ehjää ja vaihdetaan vanhoja rakennusosia kopioihin helppohoitoisuuden nimeen vannoen. Älä ole herkkäuskoinen, vaan suhtaudu mainontaan…

Jatka lukemista

Kustavin Katanpään merilinnake – varuskunnasta ja vankilasta luonnonsuojelualueeksi

Kustavin Katanpään merilinnake – varuskunnasta ja vankilasta luonnonsuojelualueeksi Tapani Tuovinen, suunnittelija ja Hilja Palviainen, suunnittelija, Metsähallitus luontopalvelut Katanpään eli Lypertön saari muodostaa Kustavin läntisimmän maakärjen, josta avautuu näköala kolmelle tärkeälle saaristoväylälle. Katanpään strategisen sijainnin vuoksi Venäjän valtio alkoi linnoittaa saarta vuonna 1915. Tarkoitus oli rakentaa Pietari Suuren mukaan nimetyn merilinnoitusketjun pohjoisin tukikohta, josta voitiin tykistön…

Jatka lukemista