Kategori: ilmastonostot | Ympäristö NYT

Ilmastorahoitus suuntaa Suomen kohti päästövähennyksiä

Ympäristöministeriö 14.4.2026: Ilmastorahoitus on välttämätöntä paitsi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, myös Suomen kilpailukyvyn, talouden ja turvallisuuden edistämiseksi. Tuore raportti kokoaa yhteen ilmastorahoituksen tilannetta, rahoitusaukkoja, investointihaasteita ja keinoja julkisen ilmastorahoituksen kustannustehokkaaseen kohdentamiseen taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Raportti esittelee kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja erityisesti taakanjakosektorilla, jossa päästöjen vähennystarve on suuri. Raportissa suositellaan seuraavia vaikuttavia ja kustannustehokkaita toimia: Helpotetaan turvepeltojen muuttamista kosteikoiksi. Poistetaan…

Jatka lukemista

Ilmastolain tavoitteiden arviointi on valmistunut: Suomen tavoitteet ovat kansainvälisten sopimusten ja EU-velvoitteiden mukaiset

Ympäristöministeriö 7.4.2026: Ympäristöministeriön johdolla tehdyssä arvioinnissa tarkasteltiin ilmastolain tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia erityisesti maankäyttösektorilla. Kansallinen ilmastolaki asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden sen jälkeen sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään hiilinielujen tasolla. Ilmastolain…

Jatka lukemista

Koulukalusteiden huoltokorjaus säästi sekä rahaa että luonnonvaroja Raisiossa

Valonian Kiertotaloushankintoja Varsinais-Suomesta -juttusarja: Valtion, kuntayhtymien ja kuntien hankintojen ja investointien raaka-ainekäyttö on kymmeniä miljoonia tonneja vuosittain. Raisiossa vuoden vaihteessa 2026 ovensa avanneessa Tiedonpuiston koulussa onnistuttiin hyödyntämään suljetun Vaisaaren koulun vanhoja kalusteita huoltokorjaamalla ne. Uusiin tiloihin siirtyneisiin kalusteisiin vaihdettiin uudet puu- tai laminaattiosat ja kalusteiden ilme saatiin päivitettyä lähes uutta vastaavaksi. Kiertotalouden edistäminen huonekaluhankinnoissa tapahtuu…

Jatka lukemista

Varsinais-Suomen ilmastotiekartan päivitys käynnissä tämän vuoden – Sopeutumisen teemaa vahvistetaan

Valonia: Varsinais-Suomen ensimmäinen ilmastotiekartta valmistui vaiheittain vuosien 2021–2023 aikana. Tiekarttaa on viimeksi päivitetty toukokuussa 2023, jolloin siihen lisättiin maankäytön tavoitteita ja toimenpiteitä. Tiekartan vanhimmat osiot ovat kohta jo viisi vuotta vanhoja, joten ajantasaisuutta on tarpeen tarkastella koko tiekartan osalta nyt uudestaan. Jo olemassa olevien teemojen ajantasaistamisen lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen nostetaan tiekarttaan nyt vahvasti mukaan uutena läpileikkaavana teemana….

Jatka lukemista

Ilmastoriskit ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Varsinais-Suomen kunnissa 21.4.2026

Valonia järjestää vuoden 2026 aikana webinaarisarjan, jossa pureudutaan ilmastoriskeihin ja sopeutumisen teemaan erilaisista kuntia kiinnostavista näkökulmista: miten muuttuva ilmasto vaikuttaa kunnan eri toimialoihin ja mitä kunnissa pitää tietää ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin sopeutumisesta. Tilaisuuksissa tarjotaan kunnille käytännönläheisesti tietoa, mitä kunta voi tehdä ja toisaalta, miten kunta voi tukea alueensa toimijoita sopeutumisessa. Ensimmäinen webinaari 21.4.2026 klo 9.00–10.30…

Jatka lukemista

Turun ilmastokahvit: Merellistä elinvoimaa Saaristomerta kunnioittaen

Maaliskuun ilmastokahveilla 17.3. klo 9–10 Teamsissa kuullaan, miten Turun alueen yritykset voivat toiminnallaan sekä hidastaa Saaristomeren rehevöitymistä että lisätä alueen merellistä elinvoimaa. Kahveilla alustuksen pitää Baltic Sea Action Group päivän teemasta, jonka jälkeen Meriaura esittelee toimintaansa kestävämmän merenkulun parissa. Luvassa on myös ajankohtaista infoa Turun AMK:n, Novian ja Varsinais-Suomen liiton hankkeesta, jonka tavoitteena on tarjota…

Jatka lukemista

Ehdota Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2026 ympäristöpalkinnon saajaa

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saajaa voi ehdottaa 29. huhtikuuta saakka. Vuoden 2026 teemana on lasten ja nuorten luonto- ja ilmastokasvatus. Palkinto myönnetään pohjoismaiselle toimijalle, joka on merkittävällä panoksellaan antanut lapsille ja nuorille hyvät edellytykset ymmärtää aikamme eko- ja ilmastokriisiä. ”Omat lapsemme ja nuoremme joutuvat jatkossa elämään jatkuvien muutosten keskellä. Sen vuoksi meidän ei pidä ainoastaan kuunnella…

Jatka lukemista

Työkoneala vähentää päästöjään – yritysten sitoumukset kirittävät tavoitteita

Ympäristöministeriö 23.1.2026: Työkonealan green deal -sopimus saa jatkoa vuosille 2026–2030. Uusi sopimuskausi kattaa aiempaa laajemmin työkoneita, koneryhmiä ja yrityksiä. Samalla päästövähennystavoitteita kiritetään entistä kunnianhimoisemmiksi. Työkoneet ovat yksi Suomen päästölähteistä, ja niiden osuus Suomen taakanjakosektorin kasvihuonepäästöistä oli vuonna 2023 noin 9 prosenttia. Green deal -sopimuksen jatko tukee Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU)…

Jatka lukemista

Ympäristötavoitteet edellyttävät metsien käytön merkittävää muutosta

Suomen ympäristökeskus 20.1.2026: Tutkijoiden mukaan ilmasto-, luonto- ja vesistötavoitteet edellyttävät Suomen metsien käytössä merkittäviä muutoksia. Sitran tilaama selvitys esittää laajan joukon keinoja talousmetsien luonnonhoidon parantamiseen ja metsien käytön ohjaukseen. Selvityksen laatimiseen osallistui lähes 40 tutkijaa Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta. “Kokosimme ensimmäistä kertaa kattavan ratkaisupaketin, joka ulottuu metsissä tehtävistä toimista valtion mahdollisuuksiin vauhdittaa muutosta. Selvitys vastaa…

Jatka lukemista

Kuntien päästöt laskevat edelleen – liikenteen osuus päästöistä kasvaa

Vuoden 2024 ennakkolaskentatietojen perusteella Hinku-laskentasääntöjen mukaiset Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat noin viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkällä aikavälillä vuodesta 2005 lähtien päästöt ovat vähentyneet 40 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna 43 prosenttia. Satakunnassa päästöt ovat vähentyneet 45 prosenttia vuodesta 2005 ja Varsinais-Suomessa vastaavasti 46 prosenttia. Kummassakin maakunnassa päästöt ovat vähentyneet 50 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Eniten…

Jatka lukemista