Varsinais-Suomen ilmastopäästöt ovat vähentyneet vuosien 2005–2019 välillä 27 prosenttia, mikä on reilusti enemmän kuin maassa keskimäärin. Maakunnan keskuskaupungissa Turussa vähennys on ollut 38 %. Muutos on tapahtunut pääosin energiasektorilla. Kesällä valmistuvat vuotta 2020 koskevat ennakkotiedot.
Varsinais-Suomen ilmastopäästöt vähenivät Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ALas-laskelman mukaan1 vuosivälillä 2018–2019 yhdeksän prosenttia (9 %), kun koko maan kuntien keskiarvo oli 5,5 %. Päästöjen väheneminen on siis kiihtynyt: vuosien 2017–2018 välillä vähennys oli alle kaksi prosenttia. Päästökaupan alaiset laitokset ovat Varsinais-Suomessa vähentäneet päästöjään noin puolella. Vuoden 2005 tasoon verrattuna Varsinais-Suomen 27 % vähennys on merkittävästi koko maan 19 prosentin keskiarvoa korkeampi. Esimerkiksi Uudellamaalla vähennys on 17 % ja Pirkanmaalla 18 %.
Kirittävää riittää kuitenkin edelleen. Varsinais-Suomen ilmastotiekartassa on asetettu tavoitteeksi, että maakunta on hiilineutraali vuonna 2035, mikä edellyttää 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2005 tasosta. Päästöjen tulisi siis edelleen vähentyä noin 70 % seuraavan 15 vuoden aikana. Maankäytön ja metsätalouden ratkaisuilla on keskeinen rooli jäljelle jäävän päästöosuuden kompensoinnissa.
Energiasektori on suurin pudottaja – maatalouden päästöt nousseet
Valtakunnallisesti suurin pudotus laskennan vuosivälillä 2018–2019 tapahtui sähkön käytön päästöissä. Eniten tähän ovat vaikuttaneet tuulivoimatuotannon kasvu sekä kivihiilen, turpeen ja maakaasun korvautuminen puupolttoaineilla energialaitoksissa.
Fossiilisista polttoaineista luopuminen on Varsinais-Suomessakin keskeinen tavoite, jonka toteutumisesta on nyt nähtävissä selviä tuloksia. Maakunnassa suurin 25 prosentin pudotus – absoluuttisena päästövähennyksenä 108 kilotonnia hiilidioksidia (CO2-ekv) – tapahtui kaukolämmössä vuosina 2018–2019. Erityisesti Turun seudun kaukolämmön tuotannossa käytetyn polttoainejakauman muutos tulee näkymään myös kesällä julkaistavissa vuoden 2020 päästölaskelman ennakkotiedoissa. Erilaisten lämpöpumpputekniikoiden käyttöönotto lämmöntuotannossa takaa, että hyvä kehitys jatkuu edelleen. Kulutussähkön päästövähennys oli Varsinais-Suomessa 20 %.
Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on kasvanut lämmitys- ja sähköenergian päästövähennysten myötä. Tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet vuosien 2018–2019 välillä 5 %, mikä tarkoittaa palaamista vuoden 2015 tasolle. Maatalouden absoluuttiset päästöt ovat sen sijaan nousseet 5 %.
Kunnat avainasemassa Varsinais-Suomen ilmastotavoitteiden toteuttamisessa
Kuntien toimenpiteet ovat erityisen merkittäviä päästökehitykselle. Kunnissa keskeisiä vaikuttamisen paikkoja ovat esimerkiksi kuntakiinteistöjen energiatehokkuus, kuntien hankinnat rakennuttaminen mukaan luettuna, kaavoitus ja elinkeinopolitiikka. Kunta näyttää esimerkkiä ja tarjoaa suuntaviivoja myös kuntalaisille. Monessa kunnassa laaditaan parhaillaan ilmasto-ohjelmaa tai suunnitellaan liittymistä kuntien energiatehokkuussopimukseen. Muun muassa Kaarinassa päätettiin hiljattain kaupungin ilmastotavoitteista.
”Ilmasto-ohjelma 2030 on Kaarinan kaupungin vastaus Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen. Haluamme ihmislähtöisellä ohjelmallamme muistuttaa, että ilmastotavoitteen saavuttaminen on mahdollista hyvin monenlaisilla elämäntavoilla. Nyt on tärkeää löytää toimenpiteille aikaa ja resursseja sekä päättää niistä käytännössä vuosittain talousarvion yhteydessä,” kertoo kaupunginjohtaja Harri Virta.
Kaarinan päästöt ovat vuosivälillä 2018–2019 vähentyneet 10 %. Kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2030 päästöt asukasta kohti ovat 1,5 tonnia, mikä tarkoittaa 80 % vähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna.
Varsinais-Suomen ilmastotiekartassa on määritelty laaja-alaisen yhteistyön tuloksena useita vaikuttavia päästövähennystoimenpiteitä kolmelle keskeiselle päästösektorille. Ilmastotiekartta kannustaa kaikkia toimijoita tunnistamaan roolinsa, mahdollisuutensa ja vastuunsa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Toimenpiteiden kokoluokka ja aikaväli vaihtelevat: vaikutuksiltaan suuria ratkaisuja voi saada edistää päätöksenteossa nopeastikin ja pienempien ratkaisujen vaikuttavuus taas syntyy monistettavuuden kautta. Varsinais-Suomen kuntiin on toimitettu laaja ilmastotiekartan toteutusta koskeva kysely, jonka vastausaika on parhaillaan käynnissä.
Lähteet ja lisätietoja:
- Lounais-Suomen ilmastopäästöt: päästöjen jakauma 2019 ja päästökehitys 2005–2019 (ymparistonyt.fi/lounais-suomen-ilmastopäästöt)
- Turun kaupunkiseudun kaukolämmön lähteet 2015–2020 (ymparistonyt.fi)
- SYKEn päästötietopalvelu (paastot.hiilineutraalisuomi.fi)
- Varsinais-Suomen ilmastotiekartta 2030 (ymparistonyt.fi)
- SYKEn tiedote 31.5.2021: Kuntien ilmastopäästöt vähenivät 5,5 prosenttia vuonna 2019 (hiilineutraalisuomi.fi)
Yhteydenotot:
Varsinais-Suomen ilmastotyön valmisteluryhmä
Merja Haliseva-Soila, erityisasiantutija, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
p. 0295 022 863
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia, p. 044 907 5995
Aleksis Klap, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto, p. 040 721 3137
Kaarinan kaupunki
Kaupunginjohtaja Harri Virta, p. 050 3732400
Valtakunnallinen ALas-päästölaskenta
Santtu Karhinen, erikoistutkija, SYKE, p. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
[1] SYKE laskee vuosittain ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille yhdenmukaisella ALas-laskentamenetelmällä. Kuntien tavoitteiden seurantaan sovelletaan Hinku-laskentasääntöjä. Siinä on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Näin ollen suurin osa teollisuudesta ja läpiajoliikenne jäävät laskennan ulkopuolelle. SYKEn päästötietopalvelusta voi tarkastella päästökehitystä erikseen myös päästökaupan osalta. Laskennan tulokset ovat avointa tietoa ja ladattavissa päästötietopalvelusta.
