Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaa on rakennettu asteittain täydentyvänä asiakirjana, jonka päämääränä on hiilineutraali Varsinais-Suomi vuonna 2035. Viimeisin asiantuntijoiden kanssa käsitelty teema on maankäyttö. Uusi osio on kaikkien kommentoitavana 25.11. – 16.12.2022.
Varsinais-Suomen tiekartan ensimmäinen vaihe julkaistiin tammikuussa 2021. Tällöin tiekartta sisälsi kolme merkittävää päästösektoria: energia, liikenne ja maatalous. Vuoden 2022 alussa tiekartta täydentyi rakentamisen tavoitteilla ja toimenpiteillä sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen tarkastelulla.
Nyt kommentoitavana olevan maankäyttösektori sisältää metsiin ja muuhun viherrakenteeseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi maataloussektorin toimenpiteisiin tehtiin lisäyksiä maankäytön näkökulmasta. Näitä aiheita on käsitelty webinaareissa, työpajoissa sekä erilaisissa asiantuntijatapaamisissa ja -keskusteluissa.
Maankäytön toimenpiteet ovat tärkeä osa ilmastotyötä
Maa-alueiden käytön ja siinä tapahtuvien muutosten seurauksena hiiltä joko vapautuu ilmakehään tai sitä sitoutuu kasvillisuuteen ja maaperään. Muutokset ovat kokonaisuutena merkittäviä sekä ilmastovaikutusten että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Jotta tavoiteltava hiilineutraalius saavutetaan maankäyttösektorin nettonieluja tarvitaan kompensoimaan väistämättä päästövähennysten jälkeen jäljelle jääviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Kommentointiaika on päättynyt
Ilmastotiekartan täydennys maankäyttösektorin osalta on kommentoitavana 16.12.2022 asti.
Anna kommenttisi oheiselle lomakkeelle:
Ilmastotiekarttaa toteutetaan, tarkistetaan ja seurataan
Ilmastotiekarttatyötä ohjaa ja tiekartan hyväksyy Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) alaisuudessa toimiva ilmastovastuujaosto.
Tiekartan toteutus on meidän yhteinen tehtävä. Tiekartta kannustaa kaikkia alueen toimijoita tunnistamaan roolinsa, mahdollisuutensa ja vastuunsa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Alue- ja kuntatason ratkaisuilla voidaan vaikuttaa moniin päästölähteisiin.
Maakuntien ja kuntien kasvihuonekaasupäästöjä seurataan valtakunnallisesti. Tiedon tuottaa Suomen ympäristökeskus SYKE. Laskelmat päivitetään vuosittain ja ne ovat avoimesti käytettävissä hiilineutraalisuomi.fi -palvelussa. Viimeisin päivitys julkaistiin 22.11.2022 koskien ennakkotietoja vuodesta 2021.
SYKE on myös koonnut kuntien ja maakuntien energiaan ja liikenteeseen liittyviä indikaattoreita vuosilta 2017 – 2021. Indikaattorit täydentävät kuntien ja maakuntien ilmastotyön etenemisen seurantaa päästölaskennan ohella.
Lisäksi seurantatietoja löytyy Varsinais-Suomen ilmastotiekartan toimenpiteiden yhteydestä.
Ilmastoviisas ja luontopositiivinen metsien käyttö ja hoito.
Nettonielun kasvattamiseen tarvitaan tehokkaita ja vaikuttavia toimia sekä mittavaa muutosta nykyisiin asenteisiin ja käytäntöihin.
Metsillä ja eloisalla maaperällä on suuri osuus niin hiilen kierrossa kuin biologisen monimuotoisuuden ylläpitäjänä sekä metsän terveessä kasvussa.
Metsien käytön ja käsittelyn rooli pitää tunnistaa luontokadon aiheuttajana ja tarjota uskottavia ja selkeitä toimia haitallisen kehityksen pysäyttämiseksi.
Suomen metsissä on pitkään toimittu tavalla, joka on pienentänyt niiden nielua ja heikentänyt metsälajien elinympäristöä. Varsinais-Suomessa tässä asiassa jo pitkät perinteet joten luontovelkaa on paljon maksettavana.
Vaikuttavia toimia:
1. Hakkuiden hillitseminen
2. Vanhojen yli 100 vuotiaan puuston jättäminen hiilivarastoksi ja lumo:a tukemaan
3. Vanhojen ja luonnonmetsien kartoitus ja suojelu, maakunnallinen tavoite 30 %
4. Vanhojen, luonnonmetsien, suojelualueiden ja kansallispuistojen metsäalueiden kytkeytymisen parantaminen
5. Hyvässä kasvussa olevia nuoria metsiä ei tule hakata ja alaharventaa
6. Avohakkuut vain perustellusti jos juurikääpää tms.
7. Runsaan lahopuuston ja kaikenlaisen biomassan jättäminen metsään lisää hiiltä, ravinteita ja elämää
8. Peitteinen jatkuva kasvatus yläharvennuksella valtamenetelmäksi, muutos luontopositiiviseen metsänhoitotapaan
9. Ojitukset, maanmuokkaukset ja metsälannoitukset eivät kuulu ilmastoviisaaseen ja ekologiseen metsätalouteen
10. Metsäkadon aiheuttaminen loputtava. Metsät jätetään hiilensidontaan ja ekosysteemipalveluita tuottamaan ja maankäyttö ja rakentaminen kierrätetyille alueille
11. Laajojen metsäalueiden turvaksi tarjottava Metso-ohjelmaa lisäpirstaloitumisen välttämiseksi
12. Täysikasvuisen puun mittaiset suojavyöhykkeet pienvesiin ja vesistöihin, joissa ei tehdä hakkuita
13. Puusto kasvaa paremmin sekametsissä jotka resilientimpiä kuin yksipuoliset puupellot.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa (MISU) on asetettu liian matala nielutavoite ja listattu riittämättömiä toimenpiteitä nielun kasvattamiseksi. Varsinais-Suomen ilmastotiekartassa onkin tarkasteltava nielutavoitetta MISU:a laajemmin ja mainittava konkreettisesti eri keinot, joilla nieluja voidaan kasvattaa luontoarvoja tai vesistöjen tilaa heikentämättä.