Päästövähennysskenaariot kuntien apuna Satakunnassa

Etusivu / Ilmasto / Päästövähennysskenaariot kuntien apuna Satakunnassa
Päästövähennysskenaariot kuntien apuna Satakunnassa

Satakunnan ammattikorkeakoulussa käynnissä olevassa CANEMURE-hankkeessa on laadittu kesästä 2021 lähtien päästövähennysskenaarioita Satakunnan kunnille.  Skenaariot on nyt laadittu jokaiselle Satakunnan kunnalle. Tarkastelun lähtökohtana oli, mitä 80 % päästövähennystavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi Satakunnan kuntien osalta.

Skenaariot laadittiin kuntakohtaisesti Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemän skenaariotyökalun avulla. Laskennassa otetaan huomioon ns. Hinku-laskentasäännöt. Työkalussa on jokaisella kunnalla pohjana perusskenaario, joka perustuu kansallisiin politiikkatoimiin ja lainsäädäntöön. Näiden perusteella perusskenaario antaa kunnille maltillisen tulevaisuudenkuvan asetetulle tavoitevuodelle. Työkalussa eri sektorien muuttujia säätämällä voidaan arvioida, kuinka suuria muutoksia tarvitaan sektoreittain päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi.

 

Skenaariotyökalu havainnollistaa päästöjen
vähentämiseksi tarvittavat toimet

 

Satakunnan kunnille tehdyissä skenaarioissa on tavoiteltu 80 %:n päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Skenaarioissa on huomioitu kuntien ominaispiirteet, kuten kaukolämmön energialähteet sekä olemassa tai suunnitteilla olevat päästöhyvityshankkeet. Skenaarioiden tavoitteena on ollut esimerkinomaisesti havainnollistaa tarvittavien toimenpiteiden laajuutta sektoreittain ja antaa kunnalle ideoita omaan ilmastotyöhön.

Yleisellä tasolla eri sektorien päästövähennystarpeiden suuruudessa ilmenee pientä hajontaa johtuen kunnan merkittävimmistä päästölähteistä ja vaikuttavimmista toimista. Rakennuksia koskevat muutostarpeet ovat pääosin samalla tasolla kaikissa kunnissa, esimerkiksi energiaremontit ovat laajuudeltaan keskisuuria kaikissa rakennustyypeissä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ilmalämpöpumpun käyttöönottoa sekä seinien lisäeristystä. Öljylämmityksen vaihtoja tulisi tehdä 65 %:ssa pientaloista. Liikenteen kohdalla pienemmissä kunnissa sähkö- ja kaasuajoneuvojen määrät jäävät prosentuaalisesti selkeästi isompia kuntia pienemmiksi johtuen esimerkiksi sähkölataus- ja kaasutankkausasemien sijoittumisesta kuntiin.

Muilla sektoreilla tulee esiin selkeämmin kuntien väliset erityispiirteet. Työkoneiden, maatalouden ja fluorattujen kaasujen eli F-kaasujen päästöjä on vähennetty jokaisen kunnan kohdalla perusskenaarion arvoista. Teollisuutta on vain osassa kunnista ja jätteiden käsittelyn päästöjen lisävähentäminen perusskenaariosta ei aina ollut perusteltua, joten osassa nämä jätettiin tarkastelematta.

 

Päästöhyvityksiä voidaan laskea tuuli- ja aurinkovoimaa, biokaasutuotantoa ja hiilinieluja lisäämällä

 

Suurin osa Satakunnan kunnista on maatalousvoittoisia, mutta sektorin päästöjä ei ole voitu toimenpiteiden valossa vähentää riittävästi päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Lisähaastetta loi osassa kunnista usean sektorin valmiiksi alhainen päästötaso, jolloin ratkaisua päästöjen vähentämiseen päädyttiin etsimään päästöhyvityksistä.

Päästöhyvityksissä kuntien erityispiirteet tulevat esille tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden myötä. Suurimmassa osassa kuntia on olemassa tai suunnitteilla erilaisia päästöhyvityshankkeita, mutta osassa ne ovat vasta alkutekijöissään. Huolimatta kunnan tilanteesta, jokaiselle kunnalle annettiin esimerkin omaisesti 2–4 vaihtoehtoista tapaa päästöhyvitystoimista, jotka edistäisivät kunnan päästövähennystavoitteen saavuttamista. Alla olevassa kuvaajassa tarkastellaan  muiden sektorien päästövähennyksien tarvetta Satakunnan kunnissa.

Viivadiagrammi: Merkittävimpiä päästövähennystarpeita on F-kaasuissa, seuraavaksi jätteiden käsittelyssä, työkoneissa, maataloudessa, vähiten teollisuudessa. Kuntien kesken on jonkin verran vaihtelua.
Sektoreiden päästövähennystarpeet (%) Satakunnan kuntien skenaarioissa. Kuvaajaan on valittu päästösektorit, joissa on kuntien kesken selkeitä eroja.

Kuvaajasta nähdään sektorilla tarvittavan päästövähennystarpeen suuruus vuoteen 2030 mennessä kussakin Satakunnan kunnassa. Kunnat on numeroitu välillä 1–16, jotta kuntia ei tunnistettaisi. Lineaarisista trendiviivoista puolestaan nähdään kunkin sektorin keskimääräinen päästövähennysprosentti.

Kuvaajasta voidaan huomata, että F-kaasujen, teollisuuden ja jätteiden muun käsittelyn päästöjen käyrät ovat suhteellisen tasaiset eli kuntakohtainen vaihtelu on vähäistä.  F-kaasujen päästövähennystarve on keskimäärin 78 % ja sekä teollisuuden että jätteiden muun käsittelyn 9 %. Työkoneiden, maatalouden ja jätteiden kaatopaikkakäsittelyn päästöjen käyrät osoittavat puolestaan suurtakin kuntakohtaista vaihtelua. Työkoneiden päästövähennys on keskimäärin 33 %, maatalouden 26 % ja jätteiden kaatopaikkakäsittelyn 58 %.

Vaikka kunnan lähtötilanteen mukaan 80 %:n päästövähennys tarkoittaa hiilidioksidiekvivalentteina mitattuna kunnille eri lukuja, on syytä muistaa, että prosentuaalinen päästövähennystarve on jokaisella kunnalla sama. Oli kyseessä pieni tai iso kunta, molempien on tehtävä samansuuruisia ponnisteluja päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi.

> Tutustu SYKEn laatimaan kuntien ilmastopäästöjen skenaariotyökaluun (hiilineutraalisuomi.fi)

Talviliikennettä Turun moottoritiellä E18.

Lisätietoja

Siina Lehtinen
Projektitutkija
siina.s.lehtinen(a)samk.fi

Taija Seppälä
Projektitutkija
taija.seppala@samk.fi

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Satakunnan ammattikorkeakoulun logo. 

 

 

Ota kantaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *