Suomen ympäristökeskus julkaisi 7.3.2022 yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Tampereen yliopiston sekä Ilmatieteen laitoksen kanssa tehdyn selvityksen vaikuttavimmista ilmastopäästöjen vähennystoimista seitsemän maakunnan ilmastotiekartoissa. Myös näkökohdat sopeutumiseen liittyen huomioitiin. Vaikuttavimmat toimenpiteet koottiin yhteen alueellisiksi mallitiekartoiksi.
Selvityksessä tarkasteltiin vuonna 2021 valmistuneita Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan ilmastotiekarttoja. Maakuntien tiekartoista on poimittu teemoittain keskeisiä toimenpiteitä, joiden toimeenpanoa hiilineutraaliuden ja merkittävien päästövähennysten saavuttaminen edellyttää. Teemoiksi on nostettu:
- puhdas energiatuotanto sähkö-, lämpö- ja kaasuverkkoihin
- rakennusten hajautettu energiantuotanto ja energiatehokkuus
- liikenne
- maatalous
- metsät
- sopeutuminen
Resurssit keskitettävä vaikuttavimpiin toimiin
Alueellinen ilmastotyö tukee ja kokoaa yhteen paikallisia toimijoita käytännön ilmastotoimien toteuttamisessa. Maakuntien ja kuntien käytössä olevat resurssit ilmastotyöhön ovat rajalliset, joten on tärkeää keskittää resurssit kaikkein vaikuttavimpiin toimiin.
Julkaistun selvityksen mukaan kriittisiä toimia fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentämiseksi ovat energiankäytön pienentäminen ja tehostaminen, vähäpäästöisen energian osuuden merkittävä kasvattaminen sekä lämmityksen, liikenteen ja teollisuusprosessien puhdas sähköistäminen. Maankäyttösektorilla kriittisiä päästövähennystoimia ovat etenkin turvemaapeltojen ja -metsien päästöjen hallinta sekä metsäkadon estäminen.
Puhtaan energiantuotannon osalta maakunnallisten toimijoiden tehtäviä ovat muun muassa tuulivoima-alueiden kaavoitus, lupaprosessien kehittäminen sekä keskeisten toimijoiden yhteistyön, osaamisen ja rahoituksen edistäminen. Liikenteessä kaavoituksella, kestävän liikkumisen ohjelmilla ja pilottihankkeilla vaikutetaan liikenteen päästöihin. Rakennusten päästöjen vähentämiseksi alueelliset toimijat voivat kannustaa alueen kiinteistönomistajia energiaremontteihin.
Ilmastotoimien toteutukseen tarvitaan kaikkia – valtiota, maakuntia, kuntia, yrityksiä ja kansalaisia
Maakunta antaa raamit ilmastotyölle, mutta viime kädessä sen toteuttamisesta vastaavat kuntaorganisaatiot, alueen yritykset ja asukkaat. Kuntaorganisaatiot toimivat puhtaan energiantuotannon investointien mahdollistajana kaavoituksen sekä luvituksen kautta. Kunta vastaa rakennuskantansa energiatehokkuudesta ja huolehtii, että vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit huomioidaan rakennus- ja korjausrakennushankkeissa. Liikenteen osalta kuntatasolla voidaan vaikuttaa erityisesti yhdyskuntarakenteeseen sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiin.
Maakuntien ilmastotyön edistämiseen tarvitaan myös valtiotason toimia. Verotus, investointituet, tuet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä lupasääntely mahdollistavat tehokkaat investoinnit energiantuotannossa ja -tehokkuudessa sekä ohjaavat ajoneuvojen hankintaa ja käyttöä.
Vaikuttavissa ilmastotoimissa metsien osalta painottuvat yksityismetsissä tehtävät toimenpiteet ja politiikat, joilla vaikutetaan metsänomistajien omaan päätöksentekoon. Julkisilla toimijoilla on metsänomistajina hyvät mahdollisuudet toimia edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä metsien käsittelyn ilmastoystävällisyyden lisäämiseksi laajemminkin.
Maatalouden käytäntöjä ohjaa vahvasti tukipolitiikka ja siihen liittyvä rahoitus, joten monet tiekartoissa mainitut toimet vaativat toteutuakseen niitä tukevaa EU-tason ja kansallista politiikkaa. Lisäksi maanomistajien päätöksillä on iso vaikutus esimerkiksi maaperän hiilen sidontaan. Kunnat taas voivat vaikuttaa kunnallisten ruokahankintojen kautta.
Varsinais-Suomen ilmastotiekartassa keskityttiin aluksi kolmeen sektoriin
Selvitykseen sisällytetyt seitsemän maakuntaa toteuttavat yhdessä EU-Life-rahoitteista Canemure (Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia) -hanketta. Kukin maakunta on lähestynyt ilmastotyötä omista lähtökohdistaan.
Varsinais-Suomessa maakunnan ilmastotyötä kehittämään perustettiin vuonna 2019 maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) alainen ilmastovastuujaosto, joka on laajapohjainen asiantuntija- ja vaikuttajaryhmä. Vuoden 2021 alussa valmistui ensimmäinen osa Varsinais-Suomen ilmastotiekartasta 2030, joka sisältää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta vaikuttavimmiksi toimintakentiksi arvioidut sektorit: energia, liikenne ja maatalous. Tiekarttaa koottiin monipuolisin menetelmin: kyselyjen, haastattelujen, erilaisten tilaisuuksien ja kommentointikierrosten kautta.
Koska muutosvauhti ilmastotyössä ja yhteiskunnassa ylipäätään on kiihtynyt kiihtymistään, tiekarttatyötä päätettiin toteuttaa jatkuvaluonteisena prosessina. Vuoden 2021 aikana tiekarttaan on koottu uutena osana rakentamisen muutostavoitteet ja toimenpiteet sekä lisäksi tiekarttaa täydennettiin alue- ja yhdyskuntarakenteen tilannekuvalla. Vuoden 2022 aikana keskitytään erityisesti maa-alueiden käyttöön ja käytön muutoksiin (metsät, maatalousmaat, rakennettu maa). Tiekarttatoimien toteutumista ja maakunnan päästöjen kehitystä seurataan jatkuvasti.
Tiekarttatoimien edistämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä ELY-keskuksen, Valonian ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Työssä panostetaan mm. kuntien tukemiseen, viestintään ja hankerahoitusten hyödyntämiseen alueella. Erityisesti Valonia toteuttaa monimuotoista yhteistyötä kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa.
Tutustu Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaan (ymparistonyt.fi)
Satakunnassa laadittiin kattava ilmasto- ja energiastrategia
Satakunnan tiekarttatyö toteutettiin Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian päivitystyönä. Strategian laadintaa ohjasi laajapohjainen alueellinen yhteistyöryhmä. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin nykytilaa kuntakyselyn ja haastattelujen kautta. Strategian toimenpiteitä työstettiin useassa työpajassa. Strategialuonnos oli myös laajalla kommentti- ja lausuntokierroksella ennen lopullista valmistumista.
Maakunnan erityispiirteenä Satakunta on Suomen suurin sähköntuottaja ja alueen teollisuus käyttää paljon energiaa. Strategia tavoitteleekin kestävien energiaratkaisujen Satakuntaa sekä ilmastoviisasta ja hiilineutraalia Satakuntaa vuoteen 2030 mennessä. Strategiaa toteutetaan eri tahojen välisenä yhteistyönä, jossa keskiössä ovat erilaiset hankkeistamistoimet. Strategian toivotaan toimivan satakuntalaisten työkalupakkina, tausta-aineistona ja yhteistyön edistäjänä.
Tutustu Satakunnan ilmasto- ja energiastrategiaan (ymparistonyt.fi)
