Ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntyneet maaseudun ja kaupungin maisemat ovat kulttuurimaisemia. Maisemassa ympäristön monet eri kerrokset limittyvät kokonaisuudeksi, jossa kuvastuu alueen kulttuuri- ja luonnonperinnön rikkaus. Lue lisää Kulttuurimaisemista Museoviraston sivuilta.

Ympäristöministeriö on tehnyt maisemainventointeja valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Lue niistä lisää Maaseutumaisemat sivuilta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemää Maisemaselvitysopasta lukemalla saat lisää tietoa maisemasta ja suuntaviivoja suunnittelun tueksi.

ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten julkaisemasta Maisema - Opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun puolestaan löytyy laaja-alaisista tietoa maisema-alueista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista.

Kuvassa on vihreä peltomaisema. Pellon takalaidassa metsän reunassa on maalaistalon rakennuksia ja latoja. Keskellä peltoa on puinen sähkötolppa, joka kannattelee kolmea voimalinjaa. Näille langoille on asettunut lintuparvi istuskelemaan tolpan molemmin puolin.

Maisema elää ja muuttuu 

Antti Jaatinen, rahoitus- ja rakentamisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Varsinaissuomalainen kulttuurimaisema on ainakin meidän varsinaissuomalaisten mielestä maamme rikkainta. Asutus on vuosituhansia ollut ja on edelleen tiivistä ja peltomme ovat kansallinen turva nälkää vastaan. Olemme tyytyväisiä, kun taajamissamme on kasvupaineita ja maataloutemme on valtakunnallisesti katsoen poikkeuksellisen monipuolista ja kehittyvää. Niinpä kulttuurimaisemiimme kohdistuu sekä maatalouden että muun yhdyskuntarakenteen muutospaineita, mutta myös tarvetta säilyttää ja vaalia 

Lue koko artikkeli

Kuvassa on kumpuileva maasto, joka laskee alas vihreään laaksoon, jonka pohjalla kiemurtelee kapea joki. Maa kohoaa joen molemmin puolin. Vasemmalla tiheä metsä jatkuu ulos kuvasta. Oikealla kasvaa jonkin verran erilajisia puita.

Perinnebiotoopit tarvitsevat jatkuvaa hoitoa

Terhi Ajosenpää, maisema- ja ympäristöasiantuntija, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Länsi-Suomi

Perinnebiotoopit ovat olennainen osa varsinaissuomalaista kulttuurimaisemaa. Niissä on ainutlaatuinen potientiaali luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, elävän kulttuuriperinnön vaalimiseen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Lajirunsaat ja maisemaa rikastuttavat perinnebiotoopit ovat kauniita hengähdyspaikkoja, joita voisi hyödyntää paljon nykyistö enemmän matkailussa, virkistyksessä ja opetuksessa.

Lue koko artikkeli

Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management 

Riikka Tevali, meriarkeologi, Museovirasto


BalticRIM on EU-hanke, jossa kumppaneina toimivat kulttuuriperintötoimijat sekä merialuesuunnittelijat seitsemästä Itämeren rannikkovaltiosta. Hanke polkaistiin käyntiin loppuvuodesta 2017, ja se päättyy syksyllä 2020. Päämääränä oli integroida merellinen ja vedenalainen kulttuuriperintö osaksi merialuesuunnittelua. Erityisesti vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelulainsäädäntö, tai tietoisuus siitä, saattaa olla huono. Energian ja liikenteen sektoreiden yhä kasvattaessa toimintaansa merialueilla, on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon arkeologinen ja historiallinen kulttuuriperintö veden alla, saaristoissa ja rannikoilla maa- ja vesialueiden suunnittelussa

Lue lisää BalticRIM -hankkeesta

Korkealta ylhäältä otetun kuvan alaosassa on sinivihreää merta ja yläosassa harmaata kalliota. Näiden välissä on kuvan keskellä alue, jolla näkyy päällekkäin sekä meri että rantakallio. Ja siinä keskellä näkyy veden alla olevan vanhan puulaivan iso hylky.
Korpoströmin Syvälaxvikenin rannassa sijaitsee Alf-nimisen purjealuksen hylky, joka on hinattu Lohmista Korpoströmiin 1950-luvulla. Kuva: Maija Huttunen, 2019, Museovirasto.

Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta

Liina Salonen, koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus


Ympäristöministeriö on tänä vuonna käynnistänyt Helmi-elinympäristöohjelman, joka tarttuu luontomme uhanalaistumisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen katoamiseen. Helmi-ohjelman on tarkoitus jatkua vuoteen 2030 ja se perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisinta luontoamme ja jopa neljännes uhanalaisista lajeista on riippuvainen näistä ainutlaatuisista ympäristöistä. Helmi-ohjelmassa peruskunnostetaan perinnebiotooppeja ja kasvatetaan niiden pinta-alaa. Elinympäristöjen koheneminen auttaa satoja uhanalaisia lajeja. 
Lue lisää Helmi-ohjelmasta

Kuvassa peltojen, laitumien ja metsän keskellä kulkeva joki.
Paimionjokilaakson rinteillä vuorottelevat tuoreet niityt, kukkivat kedot ja puronvarsilehdot. Kuva: Liina Salonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Maisemahistoriakartat

Paula Saarento, tutkija, Turun museokeskus

Maisemahistoriakartoiksi on Varsinais-Suomen alueellisessa vastuumuseossa (ent. maakuntamuseo) ryhdytty kutsumaan vanhojen, pääasiassa 1700-1800-luvun vaihteen, isojakokarttojen pohjalta sähköisesti piirrettyjä maisemahistorian rakennetta kuvaavia karttoja. Niiden avulla voidaan havainnollistaa ja paikallistaa mm. vanhojen kylätonttien, peltojen, niittyjen ja myllyjen sijainti ja tieurien kulku sekä tutkia rakennusten suhdetta historialliseen ympäristöönsä.

Lue koko artikkeli

Kuvassa on vaaleanbeige kartta. Merkinnät mustalla ja vasemmassa ylänurkassa myös vihreällä.
Ote Hiittisten, nykyisin Kemiönsaaren kuntaan kuuluvan Högsåran kylän isojakokartasta vuosilta 1787-1896. Kuva: Turun museokeskus, 2010.
Kuvassa etualalla havupuita ja joitakin lehtipuita. Keskellä peltoa, joka rajautuu metsänrajan maatalousrakennuksiin.
Mynämäen peltolakeus. Kuva: Emilia Horttanainen, 2020.

Varsinais-Suomen valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

  • Saaristomeren kulttuurimaisemat (Kemiönsaari, Parainen)
  • Airisto - Seilin maisema-alue (Parainen, Naantali)
  • Ruissalo - Hirvensalo (Turku)
  • Aurajokilaakso (Turku, Kaarina, Lieto, Aura, Pöytyä)
  • Paimionjokilaakso (Paimio, Piikkiö, Lieto, Tarvasjoki)
  • Uskelan- ja Halikonjoen laaksot (Salo)
  • Mynämäenlahti (Masku, Mynämäki)
  • Untamala - Kodjala (Laitila)
Kuvan keskellä on isohko koivu, jonka vihreiden lehvien alle ja ympärille on kokoontunut lehmälauma. Lehmät ovat väriltään ruskeita mutta naamat ovat valkoiset. Suurin osa seisoskelee, muutama on pistänyt makuulle ja yksi ammuu kameralle.
Maisemanhoitajat laiduntamassa Seilin saarella Airistolla 2013. Kuva: Ely-keskus.

Maisemanhoitajat laiduntamassa Seilin saarella Airistolla 2013. Kuva: Varsinais-Suomen Ely-keskus.

previous arrowprevious arrow
next arrownext arrow