Ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntyneet maaseudun ja kaupungin maisemat ovat kulttuurimaisemia. Maisemassa ympäristön monet eri kerrokset limittyvät kokonaisuudeksi, jossa kuvastuu alueen kulttuuri- ja luonnonperinnön rikkaus. Lue lisää Kulttuurimaisemista Museoviraston sivuilta.
Ympäristöministeriö on tehnyt maisemainventointeja valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Lue niistä lisää Maaseutumaisemat sivuilta.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemää Maisemaselvitysopasta lukemalla saat lisää tietoa maisemasta ja suuntaviivoja suunnittelun tueksi.
ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten julkaisemasta Maisema - Opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun puolestaan löytyy laaja-alaisista tietoa maisema-alueista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista.
Maisema elää ja muuttuu
Antti Jaatinen, rahoitus- ja rakentamisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinaissuomalainen kulttuurimaisema on ainakin meidän varsinaissuomalaisten mielestä maamme rikkainta. Asutus on vuosituhansia ollut ja on edelleen tiivistä ja peltomme ovat kansallinen turva nälkää vastaan. Olemme tyytyväisiä, kun taajamissamme on kasvupaineita ja maataloutemme on valtakunnallisesti katsoen poikkeuksellisen monipuolista ja kehittyvää. Niinpä kulttuurimaisemiimme kohdistuu sekä maatalouden että muun yhdyskuntarakenteen muutospaineita, mutta myös tarvetta säilyttää ja vaalia.
Perinnebiotoopit tarvitsevat jatkuvaa hoitoa
Terhi Ajosenpää, maisema- ja ympäristöasiantuntija, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Länsi-Suomi
Perinnebiotoopit ovat olennainen osa varsinaissuomalaista kulttuurimaisemaa. Niissä on ainutlaatuinen potientiaali luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, elävän kulttuuriperinnön vaalimiseen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Lajirunsaat ja maisemaa rikastuttavat perinnebiotoopit ovat kauniita hengähdyspaikkoja, joita voisi hyödyntää paljon nykyistö enemmän matkailussa, virkistyksessä ja opetuksessa.
Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management
Riikka Tevali, meriarkeologi, Museovirasto
BalticRIM on EU-hanke, jossa kumppaneina toimivat kulttuuriperintötoimijat sekä merialuesuunnittelijat seitsemästä Itämeren rannikkovaltiosta. Hanke polkaistiin käyntiin loppuvuodesta 2017, ja se päättyy syksyllä 2020. Päämääränä oli integroida merellinen ja vedenalainen kulttuuriperintö osaksi merialuesuunnittelua. Erityisesti vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelulainsäädäntö, tai tietoisuus siitä, saattaa olla huono. Energian ja liikenteen sektoreiden yhä kasvattaessa toimintaansa merialueilla, on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon arkeologinen ja historiallinen kulttuuriperintö veden alla, saaristoissa ja rannikoilla maa- ja vesialueiden suunnittelussa.
Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta
Liina Salonen, koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ympäristöministeriö on tänä vuonna käynnistänyt Helmi-elinympäristöohjelman, joka tarttuu luontomme uhanalaistumisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen katoamiseen. Helmi-ohjelman on tarkoitus jatkua vuoteen 2030 ja se perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisinta luontoamme ja jopa neljännes uhanalaisista lajeista on riippuvainen näistä ainutlaatuisista ympäristöistä. Helmi-ohjelmassa peruskunnostetaan perinnebiotooppeja ja kasvatetaan niiden pinta-alaa. Elinympäristöjen koheneminen auttaa satoja uhanalaisia lajeja.
Lue lisää Helmi-ohjelmasta
Maisemahistoriakartat
Paula Saarento, tutkija, Turun museokeskus
Maisemahistoriakartoiksi on Varsinais-Suomen alueellisessa vastuumuseossa (ent. maakuntamuseo) ryhdytty kutsumaan vanhojen, pääasiassa 1700-1800-luvun vaihteen, isojakokarttojen pohjalta sähköisesti piirrettyjä maisemahistorian rakennetta kuvaavia karttoja. Niiden avulla voidaan havainnollistaa ja paikallistaa mm. vanhojen kylätonttien, peltojen, niittyjen ja myllyjen sijainti ja tieurien kulku sekä tutkia rakennusten suhdetta historialliseen ympäristöönsä.
Varsinais-Suomen valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
- Saaristomeren kulttuurimaisemat (Kemiönsaari, Parainen)
- Airisto - Seilin maisema-alue (Parainen, Naantali)
- Ruissalo - Hirvensalo (Turku)
- Aurajokilaakso (Turku, Kaarina, Lieto, Aura, Pöytyä)
- Paimionjokilaakso (Paimio, Piikkiö, Lieto, Tarvasjoki)
- Uskelan- ja Halikonjoen laaksot (Salo)
- Mynämäenlahti (Masku, Mynämäki)
- Untamala - Kodjala (Laitila)
Maisemanhoitajat laiduntamassa Seilin saarella Airistolla 2013. Kuva: Varsinais-Suomen Ely-keskus.
Rantaniitty Jungfruskärissä Paraisten Houtskarilla. Kuva: Terhi Ajosenpää, 2012.
Kasvihuoneita Kuusiston peltomaisemassa 2013. Kuva: Marie Nyman, Ely-keskus.
Heinäseipäitä Paimionjokilaakson pellolla 2013. Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Nurmimaisemaa Kemiönsaaren Galtarbyvägenin varrelta. Nurmi voi olla rehuksi kerättävää tai laidunnettua. Kuva: Mia Puotunen, 2015, ELY-keskus.
Merimaisema (Kemiönsaaren Örön saaren itäpuolinen saariryhmä). Kuva: Emilia Horttanainen, 2020.
Maisemanhoitajat työssään Aurajokilaakson niityllä. Kuva: Kirsti Virkki, 2013, Ely-keskus.
Ruohosipuli, keto-orvokki ja isomaksaruoho kukkivat saarella (Kemiönsaaren Örön saaren itäpuolinen saariryhmä). Kuva: Emilia Horttanainen, 2020.
Rypsipelto Uskelan-Halikonjokilaaksossa. Kuva: Marie Nyman, 2013, ELY-keskus.
Maisema Lövön saaren laelta kuvattuna. Kuva: Emilia Horttanainen, 2020.
Yliskylän viljasiilo, Perniönjokilaakso. Kuva: Marie Nyman, 2012, ELY-keskus.
Berghamn on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva saari ja kylä. Saari on hyvä satamapaikka eteläisellä Saaristomerellä ja sitä käyttivät jo viikingit. Kuva: Samu Virkki, 2017.
Orvokit kukkivat saarella (Kemiönsaaren Örön saaren itäpuolinen saariryhmä). Kuva: Emilia Horttanainen, 2020.
Sähkökeskus Häntälän pelloilla Somerolla. Kuva: Kirsti Virkki, 2013.
Someron peltomaisemaa. Kuva: ELY-keskus, 2013.
Ketunleipäpuu Örössä. Kuva: Emilia Horttanainen, 2020.
Helsingholmenin saari (Kemiönsaari) asutettiin 1770-luvulla. Nykyään saaressa toimii suosittu vierasvenesatama ja siellä on useita luontopolkuja. Kuva: Kirsti Virkki, 2018, ELY-keskus.
Lampaita Saaristomeren kansallispuistossa sijaitsevalla Houtskarin Jungfruskärillä. Kuva: Kirsti Virkki, 2016, ELY-keskus.