Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management

Etusivu / Kulttuuriympäristöohjelmat / Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma / Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management

Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management

Riikka Tevali, meriarkeologi, Museovirasto

BalticRIM on EU-hanke, jossa kumppaneina toimivat kulttuuriperintötoimijat sekä merialuesuunnittelijat seitsemästä Itämeren rannikkovaltiosta. Hanke polkaistiin käyntiin loppuvuodesta 2017, ja se päättyy syksyllä 2020. Päämääränä oli integroida merellinen ja vedenalainen kulttuuriperintö osaksi merialuesuunnittelua. Erityisesti vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelulainsäädäntö, tai tietoisuus siitä, saattaa olla huono. Energian ja liikenteen sektoreiden yhä kasvattaessa toimintaansa merialueilla, on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon arkeologinen ja historiallinen kulttuuriperintö veden alla, saaristoissa ja rannikoilla maa- ja vesialueiden suunnittelussa 

Hankkeen toimijat Suomessa osallistuivat aktiivisesti merialuesuunnittelu-prosessiin, ja sen puitteissa oli mahdollista kasvattaa tietoisuutta ja kokemusta puolin ja toisin. Yhteistyön tulos on nähtävillä Suomen merialuesuunnitelmaluonnoksessa, jossa kulttuuriperintö on mukana yhtenä teemana, toimialana ja toimintona. Kulttuuriperintötoimijat eri maissa eivät välttämättä ole tietoisia suunnitteluprosessin eri vaiheista tai osallistumisen keinoista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. BalticRIM-hankkeen yksi tärkeä johtopäätös on, että kulttuuriperintötoimijoiden on pyrittävä osallistumaan viralliseen suunnitteluprosessiin (esim. lausunnot), suunnittelutyöpajoihin ja yleiseen keskusteluun. Suunnittelijat tarvitsevat analysoitua tietoa, joka on alueellista ja mielellään digitaalisessa muodossa. Kulttuuriperintö tuottaa sinistä kasvua ja hyvinvointia ihmisille, ja esimerkiksi Suomen strategisluontoisessa merialuesuunnitelmassa tämä on otettu hyvin huomioon. 

BalticRIM-hankkeen aikana tehtiin merellisten ja vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi Saaristomerellä ja eteläisellä Selkämerellä toukokuussa 2019 yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Museoviraston kesken. Sen myötä kerättiin arvokasta tietoa saaristojen historiallisista luonnonsatamista, joita ei ole koskaan aikaisemmin inventoitu tässä laajuudessa sekä maalla että veden alla. Hankkeen aikana määriteltiin myös yhteistyössä Turun yliopiston kanssa vedenalaisen maiseman konseptia, joka on otettu käyttöön Museovirastossa. Se on työkalu, jonka avulla tehdään näkyväksi luonnon ja kulttuuriperinnön arvoja ja joka on otettu käyttöön myös Suomen merialuesuunnitelmassaEri maissa tehtyjen kulttuuriperintöinventointien ja työn tuloksia voi tarkastella hankkeen karttaportaalissa balticrimdataportal.eu. Se pyrkii visualisoimaan merellistä ja vedenalaista kulttuuriperintöä koko Itämeren laajuudella, jolloin on helpompi nähdä, että Itämeri on kansainvälisesti merkittävä merialue. Sen eri osien merellinen kulttuuriperintö muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, joka ajallisesti kattaa ihmisen historiaa aina kivikaudelta maailmansotiin saakka. 

Lue lisää BalticRIM -hankkeesta.

Tulosta artikkeli tästä

Kuvan alalaidassa lainehtii sininen meri. Keskellä kuvaa merestä kohoaa matala harmaa kallio. Taivas on kesäisen sininen.

Rosenhamnin rantautumispaikka erottuu matalana kuopanteena pienen kalliosaaren keskellä Paraisten Aspön saaristossa. Saari on nykykartoissa nimetön, mutta nimi Rosenhamn on merkitty karttoihin vuosien 1821 ja 1911 välillä. Hans Hanssonin 1650-luvulla laatimassa kartassa Maskun ja Piikkiön kihlakunnista saari on merkitty nimellä Ristören. Saaren keskelle on kaivettu uoma, joka on suojannut sen sisään vedettyjä veneitä merenkäynniltä. Rannansiirtymisajoitus on osoittanut, että uoman mahdollinen käyttöperiodi on likimäärin 1480-luvulta 1560-luvulle ja että uoma on maatunut kuivaksi maaksi viimeistään 1680-luvulla. Kuva: Riikka Tevali, 2019, Museovirasto.

Ilmakuva sinisestä merenlahdesta, jonka molemmilla puolilla on vihreää maastoa ja paljon puita sekä rantatonttien taloja ja laitureita.

Korppoon Korpoström on keskiajalta asti tunnettu satamapaikka ja väylä Turun, Ahvenanmaan ja Ruotsin liikenteessä. Korpoström-nimi viittaa kuitenkin siihen, että paikka on tunnettu jo paljon aikaisemmin. Satamien –ström- nimet edustavat näet nimistön vanhinta kerrosta. Korpoströmin Syvälaxvikenilla on sijainnut kylä ainakin 1530-luvulta, mutta myös sen nimi edustaa vanhempaa rautakautista suomalaisperäistä nimistöä (Syvälahti), josta –lahti on ruotsintunut muotoon –lax. Lahti on tarjonnut väylän saaren sisäosiin. Kuva: Maija Huttunen, 2019, Museovirasto.

Ilmakuvan alaosassa on sinivihreää merta ja yläosassa harmaata kalliota. Näiden välissä on kuvan keskellä alue, jolla näkyy päällekkäin sekä meri että rantakallio. Ja siinä keskellä näkyy veden alla olevan vanhan puulaivan iso hylky.

Korpoströmin Syvälaxvikenin rannassa sijaitsee Alf-nimisen purjealuksen hylky, joka on hinattu Lohmista Korpoströmiin 1950-luvulla. Kuva: Maija Huttunen, 2019, Museovirasto.

Ota kantaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *