Suomalaisten luontosuhde

Nuoret eivät ole yhtä huolissaan Suomen luonnosta kuin iäkkäät, roskaantuminen nähdään suurimpana uhkatekijänä

Ympäristöministeriö tilasi kesäkuussa tehdyn kyselytutkimuksen, johon vastasi 1008 eri ikäistä ja eri puolilla Suomea asuvaa henkilöä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että yli 90 % vastaajista pitää luontoa itselleen tärkeänä, kokee sen osaksi kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Luonto on vastaajille paikka rauhoittua, liikkua, retkeillä ja marjastaa tai sienestää. Vastaajille tärkein luonto löytyy kodin välittömästä läheisyydestä; oma piha sekä kodin läheiset viheralueet ovat suomalaisille rakkaita.

Suunnilleen puolet (48%) vastaajista kertoo olevansa huolissaan Suomen luonnon tilasta. Eniten tilanne huolestuttaa yli 65-vuotiaita, joista 64 % kokee olevansa melko tai erittäin huolestunut. Nuorimman luokan vastaajista, alle 25-vuotiaista, huolta Suomen luonnon puolesta kantaa vain 36 % vastaajista. Nuoret ovat huolestuneempia globaalin luonnon kuin suomalaisen luonnon tilanteesta, sillä siitä on huolissaan 73 %. Kaikista vastaajista suurin osa (78 %) on huolissaan luonnosta globaalissa mittakaavassa.

Luonnon suurimmiksi uhiksi nimetään annetuista vaihtoehdoista roskaantuminen, ilmastonmuutos sekä kemikalisoituminen ja ympäristömyrkyt. Luonnon häviäminen ja pirstoutuminen, luonnonvarojen liikakäyttö sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eivät huolestuta yhtä paljon. Suurimmiksi uhiksi koetut ilmiöt ovat jatkuvasti esillä mediassa, joten se saattaa vaikuttaa vastaajien tietoisuuteen niistä.

Vastaajat ovat melko tasapuolisesti huolissaan sekä roskaantumisesta, ilmastonmuutoksesta että kemikalisoitumisesta ja ympäristömyrkyistä. Kuva: Ympäristöministeriö 2018

Vastauksissa korostuu kansalaisten henkilökohtainen vastuu luonnon tilasta

Vastaajista suurimman osan mielestä vastuu luonnon suojelusta ja kestävästä käytöstä on jokaisen omalla kontolla. Henkilökohtaista vastuuta pidettiin suurena tai erittäin suurena (78 %). Vastuuta jaettiin myös maanomistajille (71 %), valtion viranomaisille (68%), kuntien viranomaisille (64 %) sekä yrityksille (63 %). Suomalaiset pitävät siis vastuuta luonnosta pääosin henkilökohtaisena ja sen toivoisi heijastuvan kuluttajien tekemiin valintoihin.

Selvä enemmistö vastaajista kokee, että luontoarvojen huomioiminen tuo enemmän hyötyjä kuin haittoja, eikä luonnonsuojelua nähdä rasitteena elinkeinoelämälle. Vain 27 % suomalaisista kokee, että luontoa suojellaan valtakunnallisesti riittävästi, mutta kysymys koettiin myös hankalaksi – 38 % ei osannut ottaa siihen selkeää kantaa.

Vastaajista suurin osa ikäluokkia 25-44 sekä 45-64

Kyselyn toteuttamisesta vastasi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhteistyössä CINT-kuluttajapaneelin kanssa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää suomalaisten suhdetta luontoon ja sen monimuotoisuuden turvaamiseen. Vastaajat pyrittiin saamaan mahdollisimman hyvin koko kansaa edustaviksi hakemalla heitä kaikista Manner-Suomen maakunnista sekä eri ikäluokista ja taustoista. 1008 henkilöä vastasi kaikkiin kysymyksiin ja heistä 494 on ikäluokkaa 25-44 ja 388 ikäluokkaa 45-64. Sukupuolijakauma on tasainen; naisia 52 % ja miehiä 48 %.

Vastaajista noin puolet (52 %) on palkkatyössä ja loput ovat melko tasaisesti yrittäjiä, työttömiä, opiskelijoita tai koululaisia, eläkeläisiä tai luokkaa muu. Koulutustasoltaan vastaajat ovat pääosin toisen asteen koulutuksen, lukion tai ammatillisen koulutuksen käyneitä (56 %), peruskoulun käyneitä (11 %) tai korkeasti koulutettuja (33 %).

Lue lisää

> Iäkkäämmät kantavat nuoria enemmän huolta luonnosta, ilmastonmuutos ja roskaantuminen suomalaisten mielestä suurimmat uhkatekijät -tiedote 29.6.2018 (Ympäristöministeriö)

> MDI-konsulttiyhtymän yhteenveto tuloksista (pdf, 577 kt)