Suolapitoisuuden vakaus on hyväksi Saaristomerelle

Etusivu / Ajankohtaiset / Suolapitoisuuden vakaus on hyväksi Saaristomerelle

Viime viikkoina Suomenlahdella tehdyt havainnot kohonneista, yksittäisistä suolapitoisuuden nousuista johtuvat voimakkaiden itätuulten aiheuttamasta syväveden kumpuamisesta.

Pitkät aikasarjat osoittavat, että Suomen rannikkoalueilla, etenkään Saaristomerellä, vesien suolapitoisuudet eivät ole muuttuneet viimeiseen sataan vuoteen. Ne ovat keskimäärin 5,5-6 promillea. Ainoastaan voimakkaiden ja harvinaisten suolapulssien jäljiltä suolapitoisuudessa on aiheutunut nousua, näin viimeksi 1980-luvun taitteessa. Tiedot käyvät ilmi eri ympäristöhallinnon lähteistä, ja näitä tukevat havainnot jokien mereen kuljettamista vesimääristä, joissa ei ole tapahtunut muutoksia. Sen sijaan virtaamien ajallinen vaihtelu on muuttunut niin, että viime vuosikymmeninä talviaikaiset virtaamat ovat kasvaneet ja kuivuusjaksojen määrä on kasvanut. Nämä havainnot perustuvat aikasarjoihin, jotka alkavat 1930-luvulta.

Muun muassa silakka hyötyy tasaisesta suolaisuudesta

Tämä vakaus on hyväksi rannikkovesien ekosysteemeille ja ylläpitää myönteisiä vaikutuksia eri eliökantojen tilassa. Esimerkiksi Saaristomerellä alhaisissa ja tasaisissa suolaisuusoloissa silakan lisääntyminen onnistuu hyvin, mikä on osaltaan johtanut viime vuosien ennätyssaaliisiin Itämeren pääaltaalla ja Selkämerellä. Vahvat silakkakannat ovat mahdollistaneet tehokkaan kalastuksen, jonka myötä fosforia on poistettu Itämeren ravinnekierroista, sillä suuri osa (jopa 80 %) silakkasaaliista on päätynyt turkiseläinten rehuksi.

Myös rannikkoekosysteemin avainlaji rakkolevä on hyötynyt vallitsevista suolapitoisuuksista. Jopa niin, että paljon esillä ollut rehevöityminen ei ole aiheuttanut sen taantumista.

Suomen rannikkoalueilla on perinteisesti läjitetty vesirakentamisesta peräisin olevia ruoppausmassoja mereen. Alhaisissa ja tasaisissa suolapitoisuuksissa läjitysmassat vajoavat nopeammin ja sedimentoituvat paremmin kuin korkeissa ja vaihtelevissa pitoisuuksissa. Näin ollen toiminnasta aiheutuvat haitat lieventyvät.

Joulukuun 2014 suolapulssi ei yltänyt Suomen rannikkovesille

Viimeisin merkittävä ns. suolapulssi syntyi joulukuussa 2014. Tanskan salmien kautta Itämeren pääaltaaseen joulukuussa virranneen suolaisen ja hapekkaan veden vaikutus näkyi edelleen elokuussa 2015 Gotlannin itäpuolisen alueen syvänteissä asti. Pulssin vaikutus kuitenkin laantui, eikä se pystynyt hapettamaan kokonaan Itämeren pääaltaan syvänteiden rikkivetypitoista vesimassaa. Sen vaikutuksia Suomen rannikkovesissä ei ole näkynyt.

Lue lisää >> ELY-keskus

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *