Museovirasto ja ELY-keskukset myöntävät vuosittain n. 2,4 miljoonaa euroa avustuksia, joilla tuetaan arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Ympäristöministeriö teetti selvityksen näiden avustusten kohdentumisesta ja käytöstä sekä avustusten vaikutuksista.
Suurin osa kyselyyn vastanneista avustuksen saajista koki, että avustuksella oli iso merkitys kunnostetun rakennuksen säilymiseen ja käyttöön. Avustussummien pienuudesta huolimatta avustuksen saajat kokivat myönnettyjen määrärahojen olleen useimmiten riittäviä tai jokseenkin riittäviä korjauksen toteuttamisen kannalta. Kyselyyn vastanneet olivat tavallisimmin saaneet alle 5 000 euron avustuksen.
Avustukset edesauttavat arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden säilymistä ja kohentumista. Tällä voi olla merkitystä myös alueen vetovoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen matkailun kannalta.
Rakennusperintöavustusten aikaan saamia taloudellisia vaikutuksia voidaan pitää moninkertaisina suhteessa pieniin avustussummiin. Taloudellisia vaikutuksia syntyy muun muassa materiaaliostoista ja työvoiman palkkauksesta. Ne ovat erityisen tärkeitä paikallisesti ja yksittäisille korjaukseen osallistuville tahoille.
”Selvitys osoittaa, että rakennusperintöavustuksilla on laajoja myönteisiä vaikutuksia. Toivottavasti avustuksilla voidaan tulevaisuudessa tukea kulttuuriympäristön vetovoimaisuutta entistä suunnitelmallisemmin ja laajemmin”, toteaa ympäristöneuvos Tuija Mikkonen ympäristöministeriöstä.
Rakennusperintöavustukset tulevat vuosittain haettavaksi syksyisin. Hakuilmoitukset julkaistaan Museoviraston ja ELY-keskusten verkkosivuilla.
Nyt valmistunut selvitys on osa valtakunnallisen Kulttuuriympäristöstrategian 2014–2020 toimeenpanoa. Strategian tavoitteiden mukaisesti taloudellisten kannustimien tulee tukea kulttuuriympäristön kunnossapitoa ja julkishallinnon tulee vastata omalta osaltaan kulttuuriympäristön hoidon ja suojelun resursseista.
