Pohjoismaiden ratkaisut leikkaisivat ilmastopäästöjä

Etusivu / Ajankohtaiset / Pohjoismaiden ratkaisut leikkaisivat ilmastopäästöjä

Ottamalla käyttöön 15 pohjoismaista ilmastoratkaisua maailma voisi vähentää päästöjä neljällä gigatonnilla 2030. Tämä on yhtä paljon kuin EU-maat yhteensä tuottavat päästöjä nykyään. Kustannuksiltaan ratkaisujen käyttöönotto vastaisi summaa, jonka verran nyt tuetaan fossiilisia polttoaineita yhdeksässä päivässä.

Tulokset selviävät Nordic Green to Scale -selvityksestä, joka lanseerataan Marrakechin COP 22 -ilmastoneuvotteluissa. Sitra on kumppaneidensa kanssa selvittänyt, paljonko päästöjä voitaisiin vähentää, jos parhaat Pohjoismaissa jo nyt käytössä olevat ratkaisut otettaisiin 2030 mennessä laajamittaisesti käyttöön muissa maissa.
Pariisin ilmastosopimus tuli voimaan 4. marraskuuta. Jo 110 maata on tähän mennessä ratifioinut sopimuksen. Maailman maat tarvitsevat kuitenkin hyviä ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi, jotta sovittuun tavoitteeseen voidaan päästä.
“Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos kaikki maat toteuttavat sitoumuksensa ripeään tahtiin. Tämä tutkimus osoittaa, että on jo olemassa lukuisia toimivia ratkaisuja, joilla päästövähennysten kustannukset ovat kohtuulliset”, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Hän toimii myös Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristöministerikokousten puheenjohtajana.

“Maailma tarvitsee myös kokonaan uusia, nopeasti päästöjä vähentäviä ratkaisuja, mutta nykyisillä ratkaisuillakin pääsee jo pitkälle. Tarvetta innovaatioille ja uudelle teknologialle ei voi käyttää tekosyynä vitkuttelulle, vaan saatavilla oleviin ratkaisuihin pitää tarttua jo tänään,” sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, joka johti Nordic Green to Scale -analyysin tekemistä. Hänellä on takanaan jo 17 YK:n ilmastokokousta Kiotosta lähtien.

Ratkaisuja tarjolla joka lähtöön

Nordic Green to Scale -projekti osoittaa, että päästövähennyksiä voidaan saada tehokkaasti aikaan kaikilla sektoreilla: energia, teollisuus, liikenne, rakennukset ja kotitaloudet sekä maatalous ja metsät.

Tässä poimintoja innostavista ratkaisuista:

  • Kaupungeissa asuvat tanskalaiset pyöräilevät keskimäärin lähes kolme kilometriä joka päivä. Jos muissa maissa edistettäisiin pyöräilyä samaan tapaan, vähenisivät päästöt yhtä paljon kuin Slovenia tuottaa vuosittain.
  • Suomessa valtaosa teollisuuden ja kaupunkien kiinteistöjen tarvitsemasta lämmöstä tuotetaan yhdistetyllä lämmön ja sähkön tuotannolla (CHP). Jos muut maat hyödyntäisivät yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa samassa laajuudessa, vähenisivät päästöt yhtä paljon kuin Japani tuottaa vuodessa.
  • Islanti tuottaa lähes 30 prosenttia tarvitsemastaan sähköstä ja lähes kaiken tarvitsemansa lämmön geotermisella energialla. Jos muut maat hyödyntäisivät geotermisen potentiaalinsa, vähenisivät päästöt Tanskan vuotuisella päästömäärällä.
  • Viime vuonna lähes joka neljäs Norjassa myyty uusi auto oli sähköauto tai ladattava hybridi. Jos muut vauraat maat edistäisivät sähköautoilua Norjan malliin, vähentäisi se päästöjä yhtä paljolla kuin Tanska tuottaa vuodessa.
  • Ruotsissa on maailman eniten lämpöpumppuja asukasmäärään suhteutettuna. Jos jotkin Euroopan maat ottaisivat lämpöpumput yhtä tehokkaasti käyttöön, vähenisivät päästöt yhtä paljolla kuin Kuuba tuottaa vuodessa.

Suomesta selvitykseen valikoitui sellaisia ratkaisuja, joissa olemme muita Pohjoismaita edellä. Monet niistä pohjautuvat kansalliseen biomassavahvuuteemme. Maassamme on kuitenkin kehitteillä useita muitakin hyviä vähäpäästöisiä ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi geotermistä lämpöä hyödyntävä DeepHeat-hanke, asumisen IoT-ratkaisuja tuottava There Corporation, energiaoptimointeja tekevät Nuuka Solutions ja Negawatt Fund sekä teollisuudelle ja yrityksille sähköoptimointia tekevä SEAM.

Lue lisää
>> Sitra
>> Helsingin Sanomat (Laskuri eri ratkaisujen vaikutuksista)

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *