hiilineutraalisuomi.fi 20.3.2024 Riikka Leskinen ja Liisa Harjula, Valonia
Varsinais-Suomessa kuntien ilmastotyö on aktiivista ja lähes kaikilla kunnilla on ilmastosuunnitelma vähintäänkin valmisteilla. Kunnat kokoontuvat Valonian kutsumana säännöllisesti jakamaan kokemuksia ja saamaan tuoreimpaa tietoa ja tukea työn etenemiseen. Alueellisen verkoston tapaamisissa on yleensä paikalla vähintään 15 kuntaa maakunnan yhteensä 27 kunnasta.
Ilmastotyöstä valtavirtaa
Varsinais-Suomen kunnissa ilmastotyö alkaakin olla valtavirtaa. Toimenpiteitä pohditaan kaikkialla, eikä kukaan enää ole sitä mieltä, että tämä ei koske meitä. Osa kunnista toki on tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta verrattain maltillisia, eivätkä alueemme kunnat – Turkua lukuun ottamatta – yleensä ole ensimmäisinä liittymässä kansallisiin sitoumuksiin tai aloitteisiin, vaikka toimenpiteet siihen antaisivatkin perusteita.
Liittyisikö varsinaissuomalaiseen mielenlaatuun, että omaan toimintaan suhtaudutaan kriittisesti, eikä ensimmäisenä lähdetä kehuskelemaan suurilla tavoitteilla?
Maakunnallinen ilmastotiekartta on toiminut selkänojana kuntien ohjelmille, ja kunnat ovat poimineet tiekartasta niille sopivia toimenpiteitä ja painopisteitä. Myös tavoitteita on voitu asettaa maakunnallista tiekarttaa mukaillen, mikä tuo yhtenäisyyttä alueen kuntien suunnitelmiin. Valonia on tukenut kuntia ilmastosuunnitelmien valmistelussa ja olemme korostaneet, että ilmastotavoitteet liitetään kuntastrategian tavoitteisiin, jotta motivaatio toteutuksessa pysyy yllä.
Päästötavoitteet vaihtelevat kuntien elinkeinorakenteen mukaan
Varsinais-Suomen kuntien ilmastosuunnitelmissa päästötavoitteet vaihtelevat merkittävästi, riippuen esimerkiksi maatalouden osuudesta kunnan päästöissä. On selvää, että kun (samalla) halutaan ylläpitää elinvoimaista ruoantuotantoa alueella, tulee ruokaketjun päästöjen vähentämistä lähestyä laajemmin kuin päästölukemien kautta. Yhteistyötä, kehittämishankkeita ja tutkimusyhteistyötä onkin vahvistettu alueella, jotta kestävät käytännöt peltoviljelyssä vahvistuvat.
Lisäksi Varsinais-Suomessa ollaan edelläkävijöitä muun muassa kauko- ja aluelämmön ratkaisujen osalta. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi mietityttää monia kuntia, mutta arviointiin tarvittaisiin sellaisia työkaluja, joissa ilmastovaikutusten kanssa rinnakkain voidaan arvioida myös muita vaikutuksia.
Alueellinen kuntien yhteistyö on tarpeen, sillä haasteet ovat usein samankaltaisia ja keskinäinen luottamus mahdollistaa avoimen keskustelun. Valonia pyrkii edesauttamaan kuntien keskustelua ja vertaistukea monin tavoin. Viranhaltijoiden verkostojen (mm. tekninen sektori, hankinnat sekä vesi ja luonto) lisäksi toteutamme yhteisiä koulutuksia ja materiaaleja kuntien toiveiden mukaan mahdollisimman käytännönläheisestä näkökulmasta.
Esimerkkinä juuri järjestetty viestintätyöpaja, jossa kuntien viestijät ja ilmastoyhteyshenkilöt kokoontuivat suunnittelemaan tulevia kampanjoita. Olennainen osa verkostojen ylläpitoa on toistuvuus ja säännöllisyys, mutta myös avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen.
Hyviä käytäntöjä kunnissa
Ilmastotyön etenemiselle on eduksi, jos kunnassa on pysyvä toimeenpanoryhmä, joka toimii myös vuorovaikutuksessa yritysten, yhdistysten ja luottamushenkilöiden kanssa. Yksinkertaisella liikennevalomallilla saa helposti kuvattua toimenpiteiden etenemistä eri yksiköiden ja sidosryhmien kesken. Ilmastojohtamisen kulmakivenä on se, että tavoitteet ja seuranta saadaan osaksi talousarviota ja tilinpäätöstä. Konkreettisena työvälineenä toimii investointiohjelma, joka yhdistää investointien ohjauksen, rahoituksen ja seurannan.
Olennaista on ymmärtää, että ilmastosuunnitelma ei ole erillinen kunnan strategioiden joukossa vaan ilmastotyö tulee jalkauttaa kaikkeen toimintaan.
Vaatii aikansa, että ilmastosuunnitelma löytää pysyvän paikkansa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Olemme huomanneet, että kunnat ovat enenevissä määrin oivaltaneet ilmastotyön vahvan kytköksen luontotyöhön. Sen mukana syntyy suuntaviivoja suunnitelmalliselle metsä-, vesi- ja luontotyölle.
Ilmastotyö kunnissa on koko kunnan alueella tapahtuvaa toimintaa. On ymmärrettävää, että suunnitelmatyön alkuvaiheissa keskitytään kunnan omien toimien ja niiden toteutuksen organisointiin ja seurantaan. Varhaisessa vaiheessa on hyvä luoda yhteistyön varmistamiseksi sidosryhmien vuosikello aikatauluineen ja toimenpiteineen. Viestinnän on kuljettava mukana jokaisessa toimenpiteessä, suunnittelussa, päätöksenteossa jne. Vuosittainen ilmastofoorumi, kysely tms. ovat tapoja koota yhteen kaikki sidosryhmät säännöllisesti.
Alkuperäinen artikkeli (hiilineutraalisuomi.fi) »
