Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet yhdeksän prosenttia vuosien 2022–2023 välillä. Varsinais-Suomessa kehitys on ollut samaa luokkaa, Satakunnassa päästöt laskivat seitsemän prosenttia. Myönteinen kehitys johtuu pääosin sähkön- ja lämmöntuotannon puhdistumisesta.
Sekä kulutussähkön että sähkölämmityksen päästöt pienenivät yli 30 prosenttia. Kaukolämmön tuotannon päästöt vähenivät vuodesta 2022 vuoteen 2023 Suomen kunnissa keskimäärin 18 prosenttia, Varsinais-Suomessa 29 prosenttia ja Satakunnassa 17 prosenttia. Kaukolämmön päästöjä on vähentänyt kivihiilen ja turpeen käytön vähentyminen.
Varsinais-Suomen ilmastopäästökehitys vuosina 1990, 2005–2023 (Syke, ALas-/Hinku-laskenta ilman päästöhyvityksiä).
Satakunnan ilmastopäästökehitys vuosina 1990, 2005–2023 (Syke, ALas-/Hinku-laskenta ilman päästöhyvityksiä).
Esimerkiksi Turku Energian kaukolämmön tuotannosta viime vuonna 89 prosenttia tuotettiin uusiutuvalla energialla, ja tästä yli kolmannes tuotettiin sähköllä eli lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla. Seuraavana tavoitteena on polttamalla tuotetun energian roolin pienentäminen sähköisiä tuotantomuotoja lisäämällä. Myös entistä tehokkaampi energian käyttö tärkeää. (Turku Energia)
Sähkön tuotannossa tuulivoiman ja ydinvoiman tuotannon kasvu ovat vähentäneet päästöjen määrää huomattavasti Suomessa.
Kaukolämpöpäästöjen jakautuminen ja kehitys Varsinais-Suomessa (Syke, ALas-/Hinku-laskenta).
Öljyavustus on ollut tehokas keino öljylämmityksen vähentämiseksi pientaloissa
Neljännes rakennusten lämmityspäästöistä syntyi Varsinais-Suomessa öljylämmityksestä vuonna 2023. Satakunnassa öljylämmityksen osuus oli 30 prosenttia. Asuinrakennusten öljylämmityksestä aiheutuvat päästöt ovat puolittuneet vuosien 2022–2023 välillä. Tätä kehitystä on avittanut pientaloille kohdistettu avustus öljylämmityksestä luopumiseksi. Avustusta on myönnetty Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen vuodesta 2020 lähtien yhteensä yli 27 miljoonaa euroa 6 900 asuinrakennukselle. Asumisen öljylämmityksen päästöt ovat vähentyneet vuosien 2020–2023 välillä lähes 70 prosenttia. 
Öljylämmityspäästöjen jakautuminen ja kehitys Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja Satakunta) (Syke, ALas-/Hinku-laskenta).
Lämmityksen osuus kunnille räätälöidyssä päästölaskennassa on Lounais-Suomen maakunnissa 18 prosenttia, kun se kaikissa Suomen kunnissa keskimäärin on yli 22 prosenttia.
Varsinais-Suomen ilmastopäästöjen jakautuminen vuonna 2023 (Syke, ALas-/Hinku-laskenta).
Satakunnan ilmastopäästöjen jakautuminen vuonna 2023 (Syke, ALas-/Hinku-laskenta).
Tieliikenteen päästöjen osuus merkittävä, päästöjen lasku hidasta
Kun lämmityksen ja sähköntuotannon päästöjen osuus on pienentynyt, tieliikenteen, työkoneiden ja maatalouden osuudet päästöistä ovat kasvaneet. Vuosien 2022–2023 välillä tieliikenteen päästöt vähenivät 3 prosenttia. Samaa verkkaista laskutahtia on tapahtunut jo muutamia vuosia. Tieliikenteen päästöjen vähenemiseen ovat vaikuttaneet liikennemäärien (suoritteen) pieneneminen, biopolttoaineiden osuuden lievä kasvu sekä ajoneuvonkannan sähköistyminen.
Vuonna 2023 vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö-, hybridi- ja kaasuautot) osuus Varsinais-Suomen autokannasta oli 9 prosenttia ja Satakunnassa osuus autokannasta oli 5 prosenttia (Syke, Traficom). Traficomin tilastoinnin mukaan ensirekisteröidyistä autoista oli sähköautoja Varsinais-Suomessa 31 prosenttia vuonna 2023. Satakunnassa sähköautoja oli 27 prosenttia ensirekisteröidyistä autoista.
Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat monin paikoin palautuneet samalle tasolle kuin ennen korona-aikaa. Turun joukkoliikenteessä ollaan suuren muutoksen edessä, kun heinäkuun alusta 2025 uudet tiheästi liikennöivät runkolinjat aloittavat toimintansa ja Turun sisäinen linjasto uudistuu. Fölin alueen bussiliikenne lisääntyy uudistuksen myötä 20 prosentilla. (Turun seudun joukkoliikenne, Föli)
Sekä kansallisella tasolla että Varsinais-Suomessa on tavoitteena puolittaa tieliikenteen päästöt vuosien 2005–2030 aikana. Tämä edellyttää liikennepäästöjä vähentymistä vielä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Maakunnat ovat asettaneet omat ilmastotavoitteensa ja tehokkaimmat toimet
Satakunnassa on laadittu ilmasto- ja energiastrategia 2030 ja Varsinais-Suomessa suuntaa antaa ilmastotiekartta 2030, jota tullaan päivittämään vuonna 2026. Maakunnat tavoittelevat 80 prosentin päästövähennystä ja hiilineutraaliutta, Satakunta vuosien 2007–2030 välillä ja Varsinais-Suomi vuosien 2005–2035 välillä. Hiilineutraalius edellyttää sitä, että alueen päästöt ja vuotuiset hiilinielut ovat tasapainossa. Päästöt eivät siis ylitä vuosittaista hiilinielujen (esim. metsien) hiilen sidontaa.
Lounais-Suomen kunnat tekevät suunnitelmallista ilmastotyötä. Suurella enemmistöllä Lounais-Suomen kunnista on oma ilmasto-ohjelma tavoitteineen. Suomen ympäristökeskuksen päästölaskenta osoittaa, että lisätoimia tarvitaan sekä kansallisella, alueellisella että kuntatasolla tavoitteiden saavuttamiseksi.
Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä
Suomen ympäristökeskus Syke laskee vuosittain käyttöperusteisten ilmastopäästöjen määrän kaikille Suomen kunnille, maakunnille ja ELY-alueille. Päästöt lasketaan kaikille kunnille yhdenmukaisella kansainvälisiä ohjeistuksia noudattavalla laskentamenetelmällä.
