Kiitoksena sitoutumisesta ilmastotyöhön ja haastaviin päästövähennystavoitteisiin SYKE antoi Hinku-kunnille ja Canemure-maakunnille 25-juhlavuotensa kunniaksi paketin, jossa on kuntakohtaista tietoa ja työkaluja ilmastotyön tueksi.
Paketista löytyy tietoa maakunnan ja sen kuntien (Hinku ja muut) päästökehityksestä sekä ilmastonmuutoksen hillinnän indikaattoreita. Tiedon avulla voi seurata ja vertailla edistymistä kohti yhteistä päästövähennystavoitetta.
Päästölaskentaa Hinku-laskentamallin mukaisesti
Hinku-laskenta on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli, joka on variaatio taakanjakosektorin laskennasta. Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa:
- päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä,
- teollisuuden sähkönkulutusta,
- teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä
- kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.
Alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan kunnalle päästöhyvityksiä vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti.
Vuosina 2007–2018 Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt vähenivät keskimäärin -25 %, koko maan -24 %.
Muutos asukasta kohden oli Hinku-kunnissa -28 % ja koko maassa -27 %. Varsinais-Suomessa kehitys oli hieman parempaa -29 % asukasta kohden.
Turun seutu vastaa yli 50 %:sta maakunnan päästöistä. Yhdellätoista kunnalla on vain noin yhden prosentin osuus kokonaispäästöistä.
Uusiutuvan energian potentiaali on laskettu maakunnan tasolla
Mikäli kaikki uusiutuvan energian potentiaalit kyettäisiin ottamaan käyttöön, voitaisiin vuoteen 2030 mennessä vähentää päästöjä 525 kt CO2. Se on noin 22 % tavoiteltavasta päästövähennysmäärästä vuoden 2018 tasosta vuoteen 2035 (jossa päästötaso on -80 % vuodesta 2005 laskettuna). Vertailtaessa uusiutuvan energian työllistävyyttä ja eri uusiutuvan energian muotojen kustannustehokkuutta, esittäytyvät maalämpöpumput kannattavimpina hyödyttäen sekä työllistävyyttä että kustannustehokkuutta.
Hinku-kaupunki Turun päästöt muodostavat 28 % maakunnan taakanjakosektorin (Hinku-laskenta) päästöistä. Päästövähennyskehitys on ollut omaa luokkaansa -32 % 2007–2018, kun Hinku-kuntien keskiarvo on -25 %. Asukasta kohden vähennykset ovat vastaavasti -37 % vs. -28 %.
Turun kaupunkiseudun muista kunnista Raision kehitys on ollut myös erittäin hyvää, -33 % vs. Hinku-kuntien keskiarvo -25 %. Samoin Kaarinan päästöt ovat vähentyneet -27 % ja asukasta kohden -35 % eli mukavasti yli keskiarvon. Naantalin kehitys on ollut suunnilleen keskiarvon mukaista, samoin Liedon.
Paimio on kirinyt ohi Hinku-kuntien keskiarvon. Masku on päässyt Hinku-kuntien keskiarvoon päästövähennyksissä. Muut Varsinais-Suomen Hinku-kunnat ovat vielä jääneet keskiarvosta jälkeen.
Salon päästöt muodostavat 14 % maakunnan päästöistä. Päästöjen vähenemiskehitys jää alle kuntien keskiarvon.
Ilmastotyön indikaattoreina on jokaisesta kunnasta esitetty seuraavat:
- aurinkoenergian tuotanto
- tuulivoimatuotanto
- tuulivoimakapasiteetti
- öljyn energiakäyttö
- biokaasun tuotanto
- maalämpöpumppujen lämmitysala
- täyssähköautot
- ladattavat hybridit
- kaasuautot
- autokannan CO2-päästöt keskimäärin
- sähkö-/hybridi-/kaasuautojen osuus henkilöautoista
- sähkölatauspaikat
- kaasutankkausasemat
Tietopaketti suunniteltu hyödynnettäväksi sellaisenaan sekä maakunnan sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Paketin ovat saaneet sekä Varsinais-Suomi että Satakunta.
SYKEn 25-vuotislahja Canemure-maakunnille – Varsinais-Suomi (pdf)
