Smart Energy Transition -hanke 10.12.2019:
Markkinoiden kehityksen perusteella on näköpiirissä, että teollisen mittakaavan maalämpö kaupallistuu noin kahdessa vuodessa. Perustamme ennustuksen viiteen tekijään ja kehitystrendiin: 1) teollisten lämpöpumppujen teknologinen kehitys, 2) syvien ja keskisyvien maalämpökaivojen läpimurto, 3) edullinen tuulivoima, 4) sähköveron muutos ja 5) metsien hiilinielujen merkityksen korostuminen.
Vuoden 2020 kynnyksellä nämä signaalit ovat vahvistuneet siten, että kaukolämpöyhtiöiden kannattaisi jo päivittää omat ilmasto- ja investointitiekarttansa. Erityisesti suunnitelmat on syytä arvioida uudelleen, mikäli ne perustuvat mittavaan biomassan polton lisäykseen.
Teollisten lämpöpumppujen teknologiamurros
Tuulivoimaloiden, aurinkopaneelien ja sähköakkujen hintojen putoaminen ja teknologinen kehitys ovat olleet laajasti esillä. Monilta on jäänyt samaan aikaan huomaamatta, että vastaava teknologiamurros on ollut käynnissä teollisten lämpöpumppujen kehityksessä. Teollisten lämpöpumppujen korkeimman lämpötilan tuotantokyky on kehittynyt huimasti viimeisen 10 vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teolliset lämpöpumput soveltuvat nykyisin kaukolämmön tuotantoon.
Syvien ja keskisyvien maalämpökaivojen läpimurto
St1 Deep Heatin geotermista lämpöä tuottava pilottilaitos käynnistynee Espoossa vuonna 2020. Turkuun haetaan parhaillaan lupaa rakentaa seuraava geoterminen lämpölaitos.
Samaan aikaan Qheatin kahden kilometrin syvälämpökaivon poraaminen Espoon Koskelon tehdasalueella etenee. Poraustekniikka 1-2 kilometriä syviin lämpökaivoihin on jo olemassa, joten keskisyvän maalämmön piloteissa olemassa olevaa tekniikkaa sovelletaan uudessa mittakaavassa. Näin ollen on odotettavissa, että teollisen mittakaavan maalämpöjärjestelmät kaupallistuvat pian.
Edullinen tuulivoima
Pari vuotta sitten markkinoille tuli saataville uudet tuulivoimaturbiinimallit, joiden yksikköhinta oli sama kuin ennen, mutta tuotto lähes kaksinkertainen. Tämän teknologisen läpimurron seurauksena tuulivoima on nyt halvin sähköntuotantomuoto Suomessa.
Sähköveron muutos
Hallituksen tavoitteena on Hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Poliitikotkin ovat ymmärtäneet, että tie hiilineutraaliin Suomeen voi tapahtua puhtaan sähköistämisen kautta. Hallitusohjelmassa on kirjaus s. 26 “Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit.”
Nykyisin sähkövero on 22,5 eur/MWh, mutta sähköveron muutoksen myötä on näköpiirissä, että sähkövero alenee tasolle 7 eur/MWh ja myöhemmin jopa EU:n minimitasoon 0,5 eur/MWh. . Tämän muutoksen perusteella investointien kannattavuuslaskelmat on hyvä katsoa uudelleen läpi.
Biomassan energiakäytön tulevaisuus
Biomassa, joka on toki vähäpäästöisempi polttoaine kuin fossiiliset polttoaineet, nähdään usein ensisijaisena ratkaisuna lämmityksen muuttamisessa hiilineutraaliksi. Biomassan nykyistä suurempi saatavuus korvaamaan fossiilisia polttoaineita on kuitenkin hyvin rajallista, jolloin kustannusten voidaan ennakoida nousevan. Lisäksi keskustelu hiilinielujen riittävyydestä voi johtaa siihen, että bioenergian hiilineutraalisuuteen suhtaudutaan entistä kriittisemmin. Näiden tietojen valossa bioenergiaa kannattaisi siis tulevaisuudessa käyttää lähinnä vain vara- ja huippuvoimana.
Smart Energy Transition -hankkeessa laaditun puhtaan kaukolämpöverkon mallin keskiössä ovat tuulivoima, lämpöpumput ja lämpövarastot. Tuoreen tilannekuvan perusteella on jo aika tarkistaa kaukolämpöyhtiöiden investointisuunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat. Teollisen mittakaavan maalämmön kaupallistuminen yhdistettynä ilmastopolitiikan vahvistamiseen tarkoittaa energiamurrosta, joka voi jo pian mullistaa kaukolämmön tuotannon. Maa- ja tuulikaukolämpö on myös aito ilmastoratkaisu.
Kirjoittajat
Vuorovaikutusjohtaja, tutkija Karoliina Auvinen
Hankejohtaja, professori Armi Temmes
Smart Energy Transition-hanke, Aalto-yliopisto
Lue lisää > Smart Energy Transition