Itämeren ravinteiden ja vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien vähentäminen on suuri haaste koko Euroopalle. Lokakuussa 2015 alkaneessa kansainvälisessä WATERCHAIN-projektissa pyritään vähentämään näiden aineiden päästöjä Itämereen eri puolilla Itämerta sijaitsevissa ja siihen laskevissa vesistöissä.
Projektin keskiössä ovat ns. pilottivesistöalueet (Suomessa Eurajoki ja Aurajoki), joista tunnistetaan merkittävimmät päästölähteet, ja pilotoidaan kustannustehokkaita teknologioita ravinteiden ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämiseksi. Eri maiden nykytilannetta ja käytäntöjä vertaillaan ja opitaan toisilta parhaita toimintatapoja.
Projektin päätavoitteena on saada kukin toimija, oli hän missä roolissa tahansa, hahmottamaan oman toimintansa vaikutus Itämereen ja pohtimaan, mitä voi tehdä omalta osaltaan meren tilan parantamiseksi.
– Pilottialueilla aktivoidaan ihmisiä lapsista vanhuksiin erilaisissa tapahtumissa ja sosiaalisen median keinoin, kertoo koordinaattori Merja Ahonen Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
– Aiempi olemassa oleva tieto ja pilottivesistöjen esimerkit kootaan interaktiiviseen käsikirjaan, joka tulee sisältämään esimerkiksi käytännön ohjeet kustannustehokkaisiin suodatusmenetelmiin, Merja jatkaa. Projektilla tavoitellaan sitä, että yhteinen meremme on tulevaisuudessa nykyistä puhtaampi.
WATERCHAIN-projektia rahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma ja siihen osallistuu maakuntia Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta.
Projektia koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER ja manner-Suomessa sitä toteuttavat myös Turun ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmä ja Pyhäjärvi-Instituutti.
