Ilmastotyö Varsinais-Suomen kunnissa peilaa valtakunnan linjoja

Etusivu / Ilmasto / Ilmastotyö Varsinais-Suomen kunnissa peilaa valtakunnan linjoja
Ilmastotyö Varsinais-Suomen kunnissa peilaa valtakunnan linjoja

Valonia 24.4.2024: Varsinais-Suomen kuntien ilmastotyön tilanne noudattelee pitkälti samoja suuntaviivoja kuin Kuntaliiton julkaisemassa Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2023 -selvityksessä. Kuntien ilmastoselvitys toteutettiin verkkokyselynä vuoden 2023 lopulla ja siihen vastasi yhteensä 119 kuntaa, joista 10 oli Varsinais-Suomesta. Maakunnan näkökulmasta vastausprosentti on pieni, 37 %.

Saatujen vastausten perusteella selviää, että ilmastotyö Suomen kunnissa on edennyt sekä muuttunut aikaisempaa suunnitelmallisemmaksi. Työtä tehdään kaiken kokoisissa kunnissa, toki suurissa kunnissa yleisemmin kuin pienissä. Kuntaliiton arvion mukaan 90 % suomalaisista asuu kunnissa, joilla on ilmastotavoite. Varsinaissuomalaisista 81 % asuu ilmastotavoitteen asettaneessa kunnassa. Maakunnalla on myös yhteinen ilmastotiekartassa asetettu tavoite ja visio.

Kuntaliiton selvityksestä ilmenee, että kunnat suhtautuvat aiempaa epäilevämmin Suomen tavoitteeseen olla hiilineutraali 2025 mennessä. Vain noin viidesosa piti tavoitetta saavutettavana, kun vuonna 2021 siihen uskoi noin 40 % vastanneista kunnista.

Tavoitteita asetetaan vielä pääosin hillitsemistoimiin

Ei liene yllätys, että kyselyvastausten mukaan ilmastotavoitteen ovat yleisimmin asettaneet suuret kunnat. Sama ilmiö näkyy omassa maakunnassamme. Esimerkiksi Turun kaupunki on asettanut haasteelliset ja kunnianhimoiset tavoitteet ja on liittynyt kansallisiin sitoumuksiin sekä aloitteisiin, kun taas osa kunnista on tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta maltillisia. Alueemme pienien kuntien päästöissä suuri aiheuttaja on maatalous, jonka päästöjen vähentämiseen ole löydetty nopeaa tai helppoa keinoa. Käydyissä keskusteluissa ja esimerkiksi työpajoissa on huomattu, että itse kuntaorganisaatio aiheuttaa lopulta pienen osan kunnan alueella syntyvistä päästöistä. Jatkossa tarvitaankin tiiviimpää yhteistyötä ja sopivien keinojen pohdintaa yritysten ja asukkaiden kanssa.

Kuntaliiton kyselyyn vastanneissa kunnissa ilmastotavoitteet liittyvät enimmäkseen päästöjen hillintään. Energiaan liittyvistä tavoitteista mainitaan kunta-alan energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukainen tavoite tai muu. Kaikissa kunnissa mainitaan katuvalaistuksen muuttaminen LED-valaisimiin, aurinkoenergian tuotannon lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen uudis- ja korjauskohteissa. Uusiutuvan energian tavoitteita on asettanut kolmasosa vastanneista kunnista. Liikenteeseen liittyviä tavoitteita on asetettu eniten pyöräilylle, kävelylle ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Sopeutumiseen liittyviä tavoitteita on 24 %:lla vastanneista kunnista. Tilanne on samankaltainen Varsinais-Suomessa – sopeutumisen teemat nousevat yhä useammin esiin kuntakeskusteluissa.

Ilmastosuunnitelman tavoitteiden liittäminen kuntastrategiaan toteutuu niin pienissä kuin isoissakin kunnissa. Tehdyn selvitykseen vastanneet kunnat, joissa ei ole ilmastotavoitetta, mainitsevat, että maakuntatason ilmastotyö antaa riittävän pohjan kunnan toiminnalle. Varsinais-Suomen maakunnallinen ilmastotiekartta on toiminut selkänojana monen kunnan ohjelmille, ja kunnat ovat poimineet tiekartasta niille sopivia toimenpiteitä ja painopisteitä.

Kustannussäästöt motivoivat ja asiantuntijoita hyödynnetään, mutta ratkaisuja kaivataan

Kyselyvastauksista ilmenee, että kuntien ilmastotyötä motivoivat mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä, imagon parantaminen, halu näyttää esimerkkiä asukkaille ja yrityselämälle sekä mahdollisuus saada rahallista tukea. Lisäksi Hinku-jäsenyys ja maakuntaliiton ilmastotavoitteet ovat motivoineet kuntia ilmastotyössä. Ilmastotyön suurimmat haasteet ovat kunnan rahoitustilanne, konkreettisten ratkaisujen puute ja kuntapäättäjien vähäinen kiinnostus.

Kunnat eivät toimi yksin, vaan hyödyntävät esimerkiksi muiden kuntien, kuntayhtymän, maakuntaliiton tai ELY-keskuksen osaamista ja asiantuntijoita. Energiaviraston alueellista energianeuvontaa hyödyntää 21 % vastanneista kunnista.

Vastanneissa suurissa kunnissa noin puolessa toimii oma ilmastoasiantuntija. Keskikokoisissa kunnissa (10 000 – 50 000 asukasta) oma ilmastoasiantuntija on noin 40 %:ssa. Pienissä kunnissa on vain vähän omaa resurssia, ja ne kokevat alueellisen tuen ja koordinaation tärkeäksi.

Lue lisää (valonia.fi) »

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *