Ilmastopaneeli 13.3.2025: Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta. Hiilineutraaliutta tavoittelemalla Suomi tekee reilun osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pitää yllä houkuttelevuuttaan puhtaiden investointien maana. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi päätöksentekijöille on tarjolla runsaasti tutkittua tietoa, jonka pohjalta on mahdollista toimia välittömästi.
Vuodelle 2035 asetettu kansallinen hiilineutraaliustavoite ja siihen johtava nettopäästöjen (päästöt ja nielut yhteenlaskettuina) vähennyspolku vastaa Suomen oikeudenmukaista osuutta globaalista 1,5 asteen tavoitteen mukaisesta hiilibudjetista. Se on eri maiden maksukykyyn perustuvan oikeudenmukaisuusperiaatteen valossa perusteltu tavoite Suomen ilmastopolitiikalle niin ilmastotieteen kuin hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaisten tarkastelujen pohjalta.
Tavoite on haastava mutta perusteltu, kun Suomi haluaa tehdä globaalisti reilun osuutensa ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Hiilineutraaliuteen tarvitaan sekä päästövähennyksiä että nieluja. Ilmastopaneeli laatii parhaillaan arviointia hiilineutraaliuden saavuttamisen tarkemmasta keinovalikoimasta, mutta haluaa jo tässä yhteydessä tuoda esiin keskeisiä tekijöitä tavoitteen saavuttamiseksi.
Suomessa on onnistuttu vähentämään fossiilisia päästöjä tuntuvasti vuodesta 2011 lähtien. Samanaikaisesti metsien hiilinielu on kuitenkin heikentynyt voimakkaasti. Sen vuoksi Suomen nettopäästö ei ole pienentynyt vaan jopa lievästi kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana.
Tämä merkitsee, ettei Suomen vuotuinen vaikutus ilmastonmuutoksen etenemiseen ole tänä aikana lainkaan pienentynyt. Kysymys nettonielun vahvistamisesta ja päästöjen vähentämisestä ei ole joko–tai, sillä kiistatta molempia tarvitaan edettäessä kohti hiilineutraaliutta ja EU:n vuoden 2030 taakanjako- ja maankäyttösektorien velvoitteita.
Fossiiliset ja prosessiperäiset päästöt ovat vähentyneet lähes hiilineutraaliustavoitteen edellyttämällä tahdilla ja niiden odotetaan vähentyvän päästökauppasektorilla jopa ennakoitua nopeammin vuoteen 2035 mennessä.
Taakanjakosektorilla päästöjen vähentämistä voidaan vauhdittaa esimerkiksi liikenteen lisätoimilla.
Ihminen aiheuttaa maankäyttösektorilla myös sellaisia päästöjä, jotka ovat vaikutuksiltaan täysin verrattavissa fossiilisiin päästöihin. Ojitettujen suometsien ja turvepeltojen maaperästä sekä maankäytön muutoksesta vapautuu Suomessa kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain noin 25 miljoonaa tonnia.
Vaikka maaperän päästöjen kehitykseen liittyy epävarmuuksia, maankäyttösektorin tärkeimmät päästöjä vähentävät ja nieluja vahvistavat toimet tunnetaan hyvin.
Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia hiilinielun vahvistamiseksi ja maaperäpäästöjen hillitsemiseksi on paljon. Suurin välitön vaikutus nielujen vahvistamiseen on hakkuiden maltillisella vähentämisellä. Se myös lisää metsien kasvua ja turvaa tulevia metsän käytön mahdollisuuksia.
