Ilmastopäästöjen väheneminen jatkui vuodesta 2017 vuoteen 2018. Vähennystä oli -2 %. Koko maan kuntien ilmastopäästöt kasvoivat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreen laskelman mukaan 0,6 prosenttia vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna.
Varsinais-Suomessa asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet -23 % vuosivälillä 2005-2018. Päästöjen määrä vuonna 2018 oli 6,7 tonnia per asukas.
Suurimmat päästöt syntyvät lämmitysenergian tuotannosta (32 %), tieliikenteestä (25 %) ja maataloudesta (15 %).
Lämmitysenergian päästöt vähenivät
Kaukolämmön päästöt vähenivät -16 % vuodesta 2017 vuoteen 2018. Tämän taustalla on erityisesti biopolttoaineiden käytön lisääntyminen Naantalin monipolttolaitoksen käynnistyttyä joulukuussa 2017. Myös öljylämmityksen päästöt vähenivät -4 % ja muiden lämmitysmuotojen päästöt -5 %.
Kaukolämmön kulutus oli 2852 gigawattituntia (GWh) vuonna 2018. Kulutus on kasvanut 17 % vuodesta 2005, mutta päästöt ovat vähentyneet samalla ajanjaksolla -28 %. Myönteisen kehityksen taustalla ovat uusiutuvien energialähteiden – biopolttoaineiden ja lämpöpumppujen – käytön kasvu.
Öljylämmityksen päästöistä 39 % syntyy asuntojen lämmityksestä ja 31 % palvelurakennusten lämmityksestä. Öljylämmityksen vaihtaminen lämpöpumpputekniikkaan on tavoiteltavaa, ja tämän edistämiseksi hallitus on osoittanut lisää määrärahaa avustuksiin.
Tieliikenteen päästökehitys junnaa paikoillaan
Muutos laskennan viimeisimmällä vuosivälillä on +/- 0 %, ja osuus kokonaispäästöistä on edelleen 25 %.
Tieliikenteessä käytetyn polttoaine-energian määrä Varsinais-Suomessa oli 3516 GWh vuonna 2018. Nousua vuodesta 2005 oli 10 %. Tieliikenteen päästöt laskivat samalla ajanjaksolla -8 %. Ajoneuvoteknologian kehitys ja biopolttoaineiden sekoitevelvollisuus ovat suurimmat vaikuttajat tässä kehityksessä.
Sähkönkulutuksen päästöt kasvoivat koko maassa, niin myös Varsinais-Suomessa, teollisuuden kasvaneen sähköntarpeen, talven 2018 edellisvuotta suuremman lämmitystarpeen ja niukan vesivoiman tarjonnan takia.
Maatalouden päästöt ovat koko maakunnan tasolla kasvaneet 2005-2018 neljä prosenttia. Maatalouden päästöjen osuus kokonaispäästöistä vaihtelee kunnittain hyvin paljon, ollen maatalousvaltaisissa kunnissa 35-50 %.
Maakunnan päästökauppalaitosten päästöt ovat laskeneet tarkastelujaksolla 2005-2018 -28 % ja sen ulkopuolella olevien toimintojen eli ns. taakanjakosektorin päästöt -17 %.
Maakuntatason tavoitteet korostuvat
Kunnat ovat kooltaan ja yhdyskunta- ja elinkeinorakenteeltaan hyvin erilaisia, mutta jokaisella kunnalla on omat mahdollisuutensa vähentää päästöjä. Samoin jokaisella toiminnan sektorilla on omansa. Esimerkiksi liikenteen ja kaukolämpöratkaisujen vaikutukset ulottuvat kuntarajojen yli.
Päästövähennysmahdollisuuksia ristivalottavat toimialakohtaiset ilmastotiekartat ja Canemure-hankkeessa keskiöön nostetut kuntien päästövähennykeinot.
SYKEn tuottama ALas-laskentamalli on tarkoitettu kuntien tavoitteiden seurantaan
ALas-mallin ns. Hinku-laskennassa on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Näin ollen suuri osa teollisuudesta ja läpiajoliikenne jäävät laskennan ulkopuolelle. ALas-mallin tuloksia on mahdollista tarkastella myös ilman Hinku-rajauksia sekä erikseen päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla.
Kuntien päästölaskenta ei sisällä Suomen kasvihuoneinventaarioon kuuluvia teollisuuden prosessipäästöjä eikä maankäyttösektoria (LULUCF).
ALas-laskentamallin 1.0 päästötiedot julkaistiin kuluvan vuoden helmikuussa. Nyt julkaistuun 1.1-malliin tehtiin tarkennuksia teollisuuden, vesiliikenteen ja maatalouden osalta. Päästöt laskettiin uudelleen koko tarkastelujaksolle 2005-2018.
Kaikki tulokset ovat avoimesti kaikkien käytettävissä
- Kuntien päästökehitys
- Päästötietopalvelu (paastot.hiilineutraalisuomi.fi)
- Päästölaskennan menetelmä
- Raportti: Suomen kasvihuonekaaasupäästöjen laskenta – -ALas-malli (helda.helsinki.fi)
- SYKEn tiedote 17.6.2020
Lisätietoa laskentamenetelmästä
- Erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1963, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
