Ikuisista muistomerkeistä nykytaiteen hetkellisyyteen

Etusivu / Kehityspolut / Kulttuuriympäristö / Ikuisista muistomerkeistä nykytaiteen hetkellisyyteen
Ikuisista muistomerkeistä nykytaiteen hetkellisyyteen

Ville-Matti Rautjoki 
apulaisintendentti, Turun museokeskus 

Varsinais-Suomen pitkä julkisen taiteen perinne

Julkinen taide on jo pitkään ollut osa rakennettua kulttuuriympäristöä Varsinais-Suomen alueella. Turun ja samalla Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksen avulla rahoitettu teosCarl Eneas Sjöstrandin H. G. Porthanin muistomerkki, paljastettiin tuomiokirkon viereen vuonna 1864Henkilöiden ja tapahtumien muistoksi suunnitellut muistomerkit ja -laatat ovatkin yleisimpiä julkisen taiteen aiheita eri puolilla maakuntaa1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien toteutukset ovat laajentuneet kiinteiksi osiksi uudisrakennuksia ja erilaisia muita rakenteita.  

H. G. Porthanin muistomerkki Turun Porthaninpuistossa.
Carl Eneas Sjöstrand: H. G. Porthanin muistomerkki, 1864, Turun Porthaninpuisto. Kuva Ville-Matti Rautjoki.

Mikä julkinen taide ja kuka sitä rahoittaa?

Julkisen taiteen perusajatus on taiteen tuominen suljettujen seinien ja maksumuurien takaa osaksi avointa julkista tilaa. Julkisesta taiteesta puhutaan usein demokraattisena taiteena, jonka äärelle mahdollisimman monella on mahdollisimman esteetön pääsy. Julkisten tilojen, kuten puistojen ja torien, virastojen ja kirjastojen lisäksi taidetta on sijoitettu erilaisiin puolijulkisiin tiloihin kuten kauppakeskuksiin. Digitaalisesti levitetty taide on tuonut uuden ulottuvuuden julkisen taiteen käsitteeseen. 

Varsinais-Suomen alueella vahvoja julkisen taiteen edistäjiä ovat kuntaorganisaatioiden lisäksi yksityiset yritykset, erilaiset yhdistykset ja yksityishenkilöt. Perinteinen julkisen taiteen rahoituksen muoto, prosenttitaide eli tietyn prosenttimäärän varaaminen rakennuskustannuksista taiteeseen, on kuntaorganisaation päätöksellä voimassa Kaarinassa ja Kemiönsaaressa, mutta käytännössä periaatetta noudatetaan Turun lisäksi muutamissa alueen muissakin kunnissa säännöllisesti tai tapauskohtaisesti. 

Rakennetun ympäristön laadun ja viihtyisyyden vahvistaja

Uudisrakennuskohteiden, puistojen tai esimerkiksi liikenneväylien yhteyteen toteutettujen taideteosten taustalla vaikuttaa vahva näkemys siitä, että kohteita suunnitellaan kokonaisvaltaisesti lopullisia käyttäjiä eli yksittäisiä ihmisiä vartenTaiteen avulla pyritään kohottamaan rakennetun ympäristön laatua ja viihtyisyyttä tuomalla ajatuksia ja aisteja herättäviä elementtejä osaksi ihmisten arkiympäristöä, taiteen hyvinvointivaikutuksia unohtamatta. Julkisella taiteella vahvistetaan parhaimmassa tapauksessa alueiden identiteettiä ja tuodaan uusia merkityksiä olemassa oleviin ympäristöihin. 

Teosten elinkaari ja määräaikaisuus

1800-luvun lopulta lähtien julkisen taiteen teokset on usein suunniteltu kestämään ”ikuisesti” tai ainakin mahdollisimman pitkään. Yhä vieläkin teosten kestävyys on päätöksenteossa tärkeä näkökulma. Erilaisten materiaalien ja tekniikoiden käytön lisääntyessä herkemmille teoksille on alettu määrittämään tietty elinkaari eli aika, jonka sisällä teosten kunnosta pidetään huolta ja jonka jälkeen ne voidaan poistaa julkisesta tilasta. 2000-luvun aikana määräaikaisten teosten suosion kasvua voi selittää taiteen ylläpitoon käytettävien resurssien niukkuudella, mutta toisaalta myös mahdollisuudella uudistaa ympäristöä tietyin väliajoin. Määräaikaisten teosten avulla on myös pystytty ilman pysyviä muutoksia yhdistämään arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja nykytaidetta.  

Lupa toteuttaa ja velvollisuus ylläpitää 

Varsinkin kaupunkien keskusta-alueille sijoitettavilta ja pysyviksi tarkoitetuilta teoksilta vaaditaan usein toimenpidelupaa, kun taas lyhyemmän aikaa esillä olevien teosten osalta päätöksenteko on yleensä kevyempi prosessi. Uusien pysyvien taide-elementtien tuominen osaksi suojeltuja kulttuuriympäristöjä vaatii sen sijaan aina erityisen perusteellisen harkinnan. 

Suurin osa Varsinais-Suomen alueen julkisista teoksista on kuntien tai seurakuntien omistuksessa, jolloin niiden ylläpitoa ja huoltoa määrittävät samat periaatteet, kuin muutakin omaisuutta. Suurimmissa kaupungeissa kuntien ylläpitämät museot hallinnoivat julkisen taiteen teoksia osana kokoelmiaan, jolloin niiden osalta noudatetaan samanlaisia museoalan kansainvälisesti määriteltyjä periaatteita, kuin muidenkin museokokoelmien kohdalla. 

Varsinais-Suomen julkisen taiteen edistämiseksi laaditaan vuoden 2021 loppuun mennessä maakunnallinen julkisen taiteen ohjelma, jonka tarkoitus on toimia konkreettisena apuvälineenä erikokoisten julkisen taiteen hankkeiden toteuttamiseksi koko maakunnan alueelle mutta etenkin niille seuduille, joissa taidetta vielä ei ole tuotu rikastuttamaan rakennettua ympäristöä ja ihmisten arkea. 

Jukka Hakasen ja Osmon graffiti-teos Kupittaanpuistossa.
Jukka Hakanen ja Osmo: Kupittaanpuisto, 2016, Turku. Kuva Jukka Hakanen.
Achim Kühn: Harmonia-teos Aurajoen rannassa.
Achim Kühn: Harmonia, 1996, Turku – vierasvenesatama. Kuva Arto Takala.

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *