Raumalla kokoontui 6. huhtikuuta runsas 40 osallistujaa yhden keskeisen tulevaisuuskysymyksemme äärelle. Tilaisuudessa nykyiset Hinku-ohjelmaan sitoutuneet kunnat ja Turku haastoivat kaikki muut Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat mukaan tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä.
Tilaisuuteen oli kutsuttu laajasti kuntien, elinkeinoelämän, kehittämisen ja innovoinnin edustajia.
Haaste suunnattu myös yrityksille ja kehittäjille
Haaste heitettiin vahvasti kunnille. Kunnilla on jatkossakin välineenään maankäytön suunnittelu (liikenne, asuminen, yritysalueet), elinkeinopolitiikka, opetus- ja sivistystoimi. Kunta on merkittävä tavaroiden, palvelujen ja energian hankkija.
Kunta ei yksin voi tavoitetta saavuttaa, vaan tarvitaan mukaan muita toimijoita. Kannustamme yrityksiä ja yhteisöjä ottamaan osaltaan haasteen vastaan. Haastevastaus voi olla sitoumus, joka koskee energiankulutusta, jätemateriaalien hyödyntämistä, prosessien tehostamista, symbioosien käynnistämistä – mitä tahansa, minkä arvioidaan vähentävän hiilipäästöjä ja jota voidaan seurata. Energia- ja ympäristöala tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia, kysyntä kasvaa koko ajan.
Poimintoja innostavista ja hyvin informatiivisista puheenvuoroista
Kaikki esitykset löytyvät sekä videona että diaesityksenä hiilineutraaliuden omalta teemasivulta:
Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski:
– Taloudellinen hyöty ilman muuta on tärkeä. Myös imagohyöty voi olla merkittävä. Kunnan henkilöstö on innokasta, kun ollaan hyvän asian kanssa liikkeellä. Kaikkein hedelmällisin ympäristö ovat koulut ja oppilaitokset.
– Liikkeelle kannattaa lähteä kokonaisvaltaisesti, kaikilla sektoreilla ja homma tarvitsee vetäjän.
Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio:
– Konkretia ja hyötyjen ja kehityspotentiaalin esille tuominen on tärkeää, jotta yritykset lähtevät mukaan.
– Teemamme ovat energiansäästö, jätehuolto, hankinnat, kaavoitus ja logistiikka, yritysten tuotantotavat sekä kasvatus ja neuvonta.
Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala:
– Maatalouskaupungissa noin 50 % päästöistä tulee maatalouden piiristä ja se, miten sinne voidaan vaikuttaa on keskeistä Hinku-tavoitteiden saavuttamisessa. – Kehitämme biomassojen käsittelyä ja tavoite saada yrittäjiä mukaan.
Kommenttipuheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota maatalouden merkitykseen
Hyvin myönteisiä näkemyksiä esitettiin sen puolesta, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on myös maataloudelle kannattava kehityssuunta.
– Lannoitteiden typpipäästöt ovat merkittävästi suurempia kuin maatalouden hiilidioksidipäästöt. Lannoitteissa on vaihtoehtoja, totesi Reijo Laine Senior&Sons Oy:stä ja lisäsi, että maatalous tuottaa paljon kierrätettävää materiaalia ja tätäkin puolta tulisi kehittää.
– Maatalousmaan hiilensitomiskykyä voidaan lisätä, ja tähän voitaisiin paneutua seuraavaksi, lisäsi Jyri Seppälä.
– Maatalouden ilmasto- ja kiertotaloushanke olisi erittäin kiinnostava asia, innostui kehittämispäällikkö Risto Veivo Turun kaupungilta.
Lisää kokemuksia ja ideoita
Mynämäen kiinteistöpäällikkö Petri Jaarto:
– Juustohöylän tilalle on tullut tehostaminen eli kaiken aineen ja energian mahdollisimman tehokas käyttö.
– Käytännön kanssakäyminen on tärkeää. Kiinnostusta ovat herättäneet energiakävelyt, joissa kunnan edustajat, yritysten edustajat ja asukkaat ovat yhdessä mukana katsomassa yritysten ratkaisuja ja kotitalouksien ratkaisuja. Puhutaan suoraan, mikä toimii ja mikä ei.
Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen:
– Monia hyviä ratkaisuja on jo tehty: jätevesilietettä käyttävän biokaasulaitoksen rakentaminen alkaa, suurta Puuvillan kauppakeskusta lämmitetään ja jäähdytetään maalämmöllä ja aurinkosähköjärjestelmiä rakennetaan useiden isojen rakennusten katoille.
– Tämä kehitys tuo uutta elinvoimaa ja uudenlaisia yrityksiä, jotka työllistävät monimuotoisesti.
Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni:
– Valtuustossa tehtiin v. 2014 päätös asettaa tavoitteeksi hiilineutraali Turku v. 2040. Päästöjä on pystytty tähän mennessä pudottamaan jo 35 %.
– Pitäisi päästä sekä tuotannon että kulutuksen puolella älykkäisiin ratkaisuihin, jotka reagoivat ajantasaisesti käyttötilanteeseen, jolloin ei synny hukkaa.
– Kiertotalous kytkeytyy tavoitteeseen voimakkaasti ja monia hyviä hankkeita on valmisteilla. Myös kehityksen ohjaus ja seuranta on äärimmäisen tärkeää.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimus ja kehittämiskeskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä:
– Suomi on profiloitunut cleantech-osaajana, mutta maailmalla ratkotaan ennen kaikkea kestävä kehityksen ongelmaa, jossa hiilineutraalius on keskeistä.
– Meidänkin täytyy siis ratkaista kokonaisuuksia, jossa cleantech-osaaminen on mukana ja jota voidaan viedä maailmalle.
– Alueellisuus on hieno kehityssuunta, jossa voidaan mennä eteenpäin kunkin kunnan vahvuusalueilla ja näin yhdessä saavuttaa tavoite.
– EU on erittäin kiinnostunut rahoittamaan aluetason hankkeita.
