Pohjavesialueiden kuvaus Oripää: hajakuormitusta, Jämijärvi: luonnontilainen alue, Pyhäranta: voimakas ihmistoiminnan vaikutus, Sauvo: ihmistoiminnan vaikutus Pohjaveden nitraattipitoisuus kuvaa ihmistoiminnan vaikutuksia pohjavesien tilaan. Pohjavesissä on luontaisesti nitraattia erittäin vähän. Jo pienet nitraattipitoisuuden muutokset kertovat ihmisen toiminnan vaikutuksesta pohjavesialueella. Nitraattia voi joutua pohjaveteen lannoituksen ja maaperään pääsevien jätevesien kautta. Nitraattipitoisuuksissa on havaittu kasvua monilla alueilla, joilla vedenottamot sijaitsevat…
Jatka lukemistaPohjaveden kloridipitoisuus
Pohjavesialueiden kuvaus Masku: suolattava valtatie, Loimaa: suolattava valtatie, tehty suojaus v. 2008, Oripää: kauempana suolattavasta valtatiestä, Jämijärvi: luonnontilainen alue Kloridia esiintyy pohjavedessä luonnollisestikin, mutta pitoisuus on yleensä alle 5 mg/l. Rannikolla ja vanhojen merenpohjasavien alueilla pohjaveden kloridipitoisuus voi olla tätä suurempi. Pohjaveden kloridipitoisuus kuvaa ihmistoiminnan vaikutuksia pohjavesien tilaan. Kloridipitoisuus kertoo veteen liuenneiden mineraalisuolojen kokonaismäärästä. Yleensä…
Jatka lukemistaPilaantuneet maa-alueet
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen ehkäisee vaarallisten aineiden aiheuttamia haittoja. Indikaattori kuvaa ympäristöviranomaisen vuosittain tekemien pilaantuneen alueen maaperän puhdistamista koskevien hallintopäätösten määrää. Puhdistamista koskevien päätösten määrä riippuu siitä, kuinka monta puhdistamista koskevaa ilmoitusta puhdistamisesta vastuussa olevat vuosittain saattavat vireille. Indikaattori ei kerro esimerkiksi millaisia kohteita on puhdistettu, eikä poistettujen maajätteiden määrä- tai laatutietoja. Jätelain (1994) voimaan tulon…
Jatka lukemistaMaatalouden typpitaseessa vuosittaista vaihtelua
Ravinnetase kertoo maataloudessa käytettyjen ravinteiden hyötysuhteesta. Laskennallinen ravinnetase ei sellaisenaan kuvaa vesistökuormituksen määrää lyhyellä aikavälillä, mutta sen avulla on mahdollista arvioida vesistökuormituksen riskiä. Ylijäämäravinteiden määrä kertoo ravinnekuormitusriskistä, jonka toteutuminen riippuu vallitsevista sääolosuhteista. Lisäksi tasetta voidaan käyttää maatalouden ympäristötuen toimien kohdentamisen apuna. Typpitaseeseen lasketaan mukaan lannoitteiden typpi, lannan typpi ja siementen typpisisältö. Taseen tulos saadaan, kun…
Jatka lukemistaMaatalouden fosforitase on vakiintunut kohtuullisen ylijäämän tasolle
Ravinnetase kertoo maataloudessa käytettyjen ravinteiden hyötysuhteesta. Laskennallinen ravinnetase ei sellaisenaan kuvaa vesistökuormituksen määrää lyhyellä aikavälillä, mutta sen avulla on mahdollista arvioida vesistökuormituksen riskiä. Ylijäämäravinteiden määrä kertoo ravinnekuormitusriskistä, jonka toteutuminen riippuu vallitsevista sääolosuhteista. Ylijäämäfosforin haitta on suurempi niillä alueilla, joilla fosforia on maassa runsaasti. Tasetta voidaan käyttää maatalouden ympäristötuen toimien kohdentamisen apuna. Fosforitaseen panoksiin lasketaan lannoitteiden,…
Jatka lukemistaKylien asutus
Indikaattori ilmaisee, kuinka suuri osuus maaseudun väestöstä asuu kylissä harvaan asutun maaseudun sijaan. Indikaattori kertoo kylien mahdollisesta tiivistymisestä tai harvenemisesta sekä varsinaisen harvaanasutun maaseudun väestön muutoksista. Lisäksi tämän indikaattorin avulla on mahdollista tarkastella, eheytyykö yhdyskuntarakenne eli onko täydennysrakentaminen onnistuttu suuntaamaan oikein. Mitä suurempi prosenttiosuus asukkaista asuu kylissä, sitä eheämpi yhdyskuntarakenne on myös maaseudulla.
Jatka lukemistaJoukkoliikenteen mahdollistava asukastiheys
Indikaattori ilmaisee, kuinka suuri osuus kaupunkiseudun väestöstä asuu alueilla, joiden asukastiheys on vähintään 20 as/ha. Tätä asukastiheyttä on tutkimuksissa pidetty taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen suuntaa-antavana minimitiheytenä. Indikaattori kertoo kannattavan joukkoliikenteen ja palveluiden järjestämisen mahdollisuuksista. Lisäksi sen avulla on mahdollista tarkastella, eheytyykö yhdyskuntarakenne eli onko täydennysrakentaminen onnistuttu suuntaamaan oikein. Mitä suurempi prosenttiosuus asukkaista asuu yli 20 as/ha…
Jatka lukemistaFosforipitoisuudet merissä
Saaristomeri on kokonaisuudessaan rehevöitynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Rehevöityminen näkyy selvimmin rannikon lähellä ja sisäsaaristossa. Veden laatu paranee ulkosaaristoa ja avomerta kohti. 2000-luvun alussa fosforipitoisuuden nousu taittui ja on sen jälkeen pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Ulkoisen kuormituksen lisäksi fosforipitoisuutta nostaa sisäinen kuormitus. Selkämeri on paikoin rannikkovyöhykettä lukuun ottamatta vähemmän rehevöitynyt kuin Saaristomeri. Selkämertakin rehevöityminen uhkaa,…
Jatka lukemistaJokien fosforipitoisuudet
Vuosittaiset fosforipitoisuudet kasvoivat 1980-luvulla Paimionjoessa, joka on valuma-alueeltaan maatalousvaltaista ja maaperältään savista. 2000-luvulla vedenlaatu on pitkälti vaihdellut sadannan ja lämpötilojen mukaan. Esimerkiksi vuodet 2002–2003 olivat vähäsateisia, minkä seurauksena ravinteiden huuhtoutuminen valuma-alueilta väheni merkittävästi. Talvet 2009/2010 ja 2010/2011 olivat puolestaan kylmiä, minkä takia talviaikainen ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin väheni. Satakunnassa joet virtaavat tyypillisesti järvien kautta, mikä tasoittaa…
Jatka lukemistaYmpäristöalan yritykset
Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, joka liittyy ympäristön pilaantumista estävään tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon. Ympäristöliiketoiminta voi olla tietyn yrityksen pää- tai sivutoimintaa. Ympäristöliiketoiminta ei ole oma toimialansa, vaan tuotanto on hajautunut useaan eri toimialaluokkaan. Ympäristöliiketoimintaa päätoimisesti harjoittavat yritykset toimivat seuraavilla toimialoilla: sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla, maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut, viemäri- ja jätevesihuolto sekä…
Jatka lukemista
