Arkeologisen kulttuuriperinnön ja -maiseman kehitys Varsinais-Suomessa Sanna Saunaluoma, tutkija, Turun museokeskus sekä Satu Mikkonen-Hirvonen, intendentti ja Teija Tiitinen, projektipäällikkö, Museovirasto Kulttuurimaisemalle on tyypillistä kerroksellisuus, sen eri-ikäiset rakenteet, joiden näkyvyys ja merkitys katsojalle vaihtelevat. Vaikka arkeologiset kerrostumat ovat usein maan tai veden pinnan alaisia ja vaikeasti havaittavia, ne ovat kuitenkin ratkaisevasti vaikuttaneet maisemarakenteen syntyyn ja kehitykseen….
Jatka lukemistaValtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet VARK-hanke
Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet VARK-hanke Teija Tiitinen, projektipäällikkö, Museovirasto Kaikki Suomen muinaisjäännökset ovat heti löydyttyään automaattisesti muinaismuistolain (MML 295/1963) rauhoittamia. Erillistä rauhoituspäätöstä ei tarvita. Muinaismuistolain mukaan ilman lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Mikäli muinaisjäännökseen tulee syystä tai toisesta tarve kajota, on se kuitenkin…
Jatka lukemistaVedenalaiset muinaisjäännökset
Vedenalaiset muinaisjäännökset Riikka Tevali, meriarkeologi, Museovirasto Varsinais-Suomen merialueet eteläinen Selkämeri sekä Saaristomeri olivat jo varhain tärkeitä kulkureittejä Suomen alueellisiin keskuksiin. Utön ja Jurmon välistä kulkevaa merireittiä eteläiseltä Itämereltä purjehdittiin keskiajalla Turkuun ja kohti Uudenmaan rannikon kauppapaikkoja. Houtskärin länsipuolella Kihti on kautta aikojen tarjonnut reitin kohti Pohjanlahtea. Saarten ja luotojen pilkuttama rannikko merkitsi sitä, että sopivia…
Jatka lukemistaHistoriallisen ajan muinaisjäännökset
Historiallisen ajan muinaisjäännökset Tanja Ratilainen, tutkija, Turun museokeskus ja Marianna Niukkanen, yli-intendentti, Museovirasto Historiallisen ajan muinaisjäännöksillä tarkoitetaan keskiaikaisia (1150–1520) ja sitä nuorempia muinaisjäännöksiä. Niiden kirjo on hyvin moninainen, käsittäen muun muassa asutus-, liikenne-, elinkeino- ja sotahistoriallisia kohteita, kirkonpaikkoja ja hautausmaita sekä erilaisia tarinapaikkoja. Muinaismuistolaissa (295/63) ei anneta varsinaista ikärajaa kiinteille muinaisjäännöksille, vaan määritelmät on muodostettu antikvaaristen linjausten…
Jatka lukemistaPerinnebiotoopit tarvitsevat jatkuvaa hoitoa
Perinnebiotoopit tarvitsevat jatkuvaa hoitoa Terhi Ajosenpää, maisema- ja ympäristöasiantuntija, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Länsi-Suomi Perinnebiotoopit ovat olennainen osa varsinaissuomalaista kulttuurimaisemaa. Niissä on ainutlaatuinen potentiaali luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, elävän kulttuuriperinnön vaalimiseen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Lajirunsaat ja maisemaa rikastuttavat perinnebiotoopit ovat kauniita hengähdyspaikkoja, joita voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän matkailussa, virkistyksessä ja opetuksessa. Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan…
Jatka lukemista
