Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma

Etusivu / Kulttuuriympäristöohjelmat / Archive by category "Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma" (Page 2)
Ikuisista muistomerkeistä nykytaiteen hetkellisyyteen

Ikuisista muistomerkeistä nykytaiteen hetkellisyyteen

Ville-Matti Rautjoki  apulaisintendentti, Turun museokeskus  Varsinais-Suomen pitkä julkisen taiteen perinne Julkinen taide on jo pitkään ollut osa rakennettua kulttuuriympäristöä Varsinais-Suomen alueella. Turun ja samalla Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksen avulla rahoitettu teos, Carl Eneas Sjöstrandin H. G. Porthanin muistomerkki, paljastettiin tuomiokirkon viereen vuonna 1864. Henkilöiden ja tapahtumien muistoksi suunnitellut muistomerkit ja -laatat ovatkin yleisimpiä julkisen taiteen aiheita eri puolilla maakuntaa. 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien toteutukset ovat laajentuneet kiinteiksi osiksi uudisrakennuksia ja erilaisia muita rakenteita.   Mikä julkinen taide ja kuka sitä rahoittaa? Julkisen…

Jatka lukemista

Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta (Varsinais-Suomi)

Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta Liina Salonen, koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöministeriö on tänä vuonna käynnistänyt Helmi-elinympäristöohjelman, joka tarttuu luontomme uhanalaistumisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen katoamiseen. Helmi-ohjelman on tarkoitus jatkua vuoteen 2030 ja se perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisinta luontoamme ja jopa neljännes uhanalaisista lajeista on riippuvainen näistä ainutlaatuisista ympäristöistä. Helmi-ohjelmassa peruskunnostetaan perinnebiotooppeja ja kasvatetaan niiden pinta-alaa. Elinympäristöjen…

Jatka lukemista

Muinaisjäännösten hoito tuo menneisyyden lähelle 

Muinaisjäännösten hoito tuo menneisyyden lähelle Sanna Saunaluoma, tutkija, Turun museokeskus sekä Satu Mikkonen-Hirvonen, intendentti ja Teija Tiitinen, projektipäällikkö, Museovirasto Muinaisjäännöskohteet ovat historian aineellinen muisti, joka muodostaa toiminnallisen ja elävän yhteyden menneisyyden ja nykyisyyden välille. Muinaisjäännösten hoidolla tarkoitetaan muinaisjäännöksen ja sen lähiympäristön maiseman hoitoa, jonka avulla pyritään tuomaan esiin nykymaisemassa näkyviä eri ikäisiä historiallisia elementtejä. Muinaisjäännösten…

Jatka lukemista

Maisemahistoriakartat 

Maisemahistoriakartat Paula Saarento, tutkija, Turun museokeskus Maisemahistoriakartoiksi on Varsinais-Suomen alueellisessa vastuumuseossa (ent. maakuntamuseo) ryhdytty kutsumaan vanhojen, pääasiassa 1700–1800-luvun vaihteen, isojakokarttojen pohjalta sähköisesti piirrettyjä maisemahistorian rakennetta kuvaavia karttoja. Niiden avulla voidaan havainnollistaa ja paikallistaa mm. vanhojen kylätonttien, peltojen, niittyjen ja myllyjen sijainti ja tieurien kulku sekä tutkia rakennusten suhdetta historialliseen ympäristöönsä. Kartat on tuotettu Varsinais-Suomen alueellisessa…

Jatka lukemista

Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management

Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management Riikka Tevali, meriarkeologi, Museovirasto BalticRIM on EU-hanke, jossa kumppaneina toimivat kulttuuriperintötoimijat sekä merialuesuunnittelijat seitsemästä Itämeren rannikkovaltiosta. Hanke polkaistiin käyntiin loppuvuodesta 2017, ja se päättyy syksyllä 2020. Päämääränä oli integroida merellinen ja vedenalainen kulttuuriperintö osaksi merialuesuunnittelua. Erityisesti vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelulainsäädäntö, tai tietoisuus siitä, saattaa olla huono. Energian ja liikenteen sektoreiden yhä kasvattaessa toimintaansa merialueilla, on…

Jatka lukemista

Maisema elää ja muuttuu 

Maisema elää ja muuttuu Antti Jaatinen, rahoitus- ja rakentamisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinaissuomalainen kulttuurimaisema on ainakin meidän varsinaissuomalaisten mielestä maamme rikkainta. Asutus on vuosituhansia ollut ja on edelleen tiivistä ja peltomme ovat kansallinen turva nälkää vastaan. Olemme tyytyväisiä, kun taajamissamme on kasvupaineita ja maataloutemme on valtakunnallisesti katsoen poikkeuksellisen monipuolista ja kehittyvää. Niinpä kulttuurimaisemiimme kohdistuu sekä maatalouden että…

Jatka lukemista

Rakennusinventointi Varsinais-Suomessa

Paula Saarento, tutkija, Turun museokeskus Varsinais-Suomessa on tehty järjestelmällistä rakennusinventointia jo vuosikymmenten ajan. Tietoa on kerätty Museoviraston ohjeiden mukaisesti Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon (ent. maakuntamuseo) johdolla yhteistyössä kuntien, Varsinais-Suomen liiton, ELY-keskuksen, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyössä laajan toimijaverkoston kanssa olemmekin saaneet kerättyä mittavat rakennetun kulttuuriympäristön tietovarannot, ja meillä on tietojärjestelmä (MIP), joka palvelee kaikkia…

Jatka lukemista

Hoida, huolla ja harkitse!

Hoida, huolla ja harkitse! Katariina Entonen, toiminnanjohtaja, Rakennusperinteen Ystävät ry Tavallisessa arkipuheessa usein kauhistellaan, miten kallista vanhan talon korjaaminen onkaan. Remontoimiseen voi tosiaan upottaa omaisuuden – tai toisaalta talon voi kunnostaa aivan kohtuullisin kustannuksin. Kyse on valinnoista. Turhan usein korjataan ehjää ja vaihdetaan vanhoja rakennusosia kopioihin helppohoitoisuuden nimeen vannoen. Älä ole herkkäuskoinen, vaan suhtaudu mainontaan…

Jatka lukemista

Kustavin Katanpään merilinnake – varuskunnasta ja vankilasta luonnonsuojelualueeksi

Kustavin Katanpään merilinnake – varuskunnasta ja vankilasta luonnonsuojelualueeksi Tapani Tuovinen, suunnittelija ja Hilja Palviainen, suunnittelija, Metsähallitus luontopalvelut Katanpään eli Lypertön saari muodostaa Kustavin läntisimmän maakärjen, josta avautuu näköala kolmelle tärkeälle saaristoväylälle. Katanpään strategisen sijainnin vuoksi Venäjän valtio alkoi linnoittaa saarta vuonna 1915. Tarkoitus oli rakentaa Pietari Suuren mukaan nimetyn merilinnoitusketjun pohjoisin tukikohta, josta voitiin tykistön…

Jatka lukemista

Hyvinvointivaltion seiniä pelastamassa

Hyvinvointivaltion seiniä pelastamassa Samuli Saarinen, suunnittelija, Turun kaupunki Hyvinvointivaltion rakentamisen aikana koulut, päiväkodit, vanhainkodit ja terveyskeskukset nousivat keskelle ihmisiä uusille asuinalueille. Ajanmukaisista rakennuksista oltiin ylpeitä ja ne olivat synonyymi kuntien kehittyville palveluille. Yksi sukupolvi näki Suomen rakentuvan vaatimattomuudesta yhteiskunnalliseksi mallimaaksi. Saatiin kaikille avoimet ja tasa-arvoiset palvelut ja koulutus, joita ylläpidettiin vakaalla veropohjalla. Parannettavaa jäi enää…

Jatka lukemista